Vesilentokone

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pienikokoinen vesilentokone Hampurin satamassa.

Vesilentokone (tai meritoimintakone) on lentokone, joka nousee lentoon vedestä ja laskeutuu veteen. Vesilentokoneet voidaan jaotella kahteen päätyyppiin: vesitasoihin ja lentoveneisiin. Vesitasolla on pyörien sijasta kellukeet eli ponttoonit.[1] Lentoveneessä itse koneen runko on venemäinen. Jos kellukkeissa tai rungossa on sisäänvedettävät pyörät, kyseessä on amfibiolentokone.

Pääosa vesilentokoneista on pieniä yksi- tai kaksimoottorisia lentokoneita. On olemassa myös suuria vesilentokoneita, joissa voi olla jopa neljä potkuria tai suihkumoottorit. Suuret vesilentokoneet, jotka olivat lentoveneitä, toimivat yleisesti matkustajalentokoneina 1920-luvulta 1940-luvulle etenkin suuria vesialueita ylittävillä reiteillä. Maalentokenttäverkostojen tulo 1930-luvun alusta alkaen johti maalentokoneiden voittoon ilmakuljetuksessa jopa valtameret ylittävillä lennoilla. Vastaavaan aikaan siirryttiin tehokkaampiin lentokonemoottoreihin, kokometalliseen lentokonerakenteeseen, tarkempaan lentosuunnistukseen ja ylipäätään lentämisen luotettavuus nousi. Sotilaskäytössä ennen toista maailmansotaa kyky laskeutua järville tai merelle katsottiin etenkin tiedustelulentokoneille merkittäväksi avuksi. Sotilaskäytössä vesilentokoneet alkoivat harvinaistua toisen maailmansodan aikana ja jälkeisinä vuosina niiden hitaamman lentonopeuden takia, joka teki niistä alttiita vihollistulelle. Sodan jälkeen matkustajakoneet rakennettiin raskaiden pommikoneiden pohjalta ja 1950-luvun puolivälistä alkaen ne siirtyivät suihkumoottorikauteen.

Vesilentokone Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vesilentokoneet olivat etenkin ilmavoimilla laajassa käytössä ennen toista maailmansotaa, jolloin maalentokenttäverkosto laajeni uusien lentokenttien perustamisen myötä voimakkaasti. 1920-luvulta 1930-luvun alkuun ilmavoimien käytössä oli useiden muiden tyyppien lisäksi esimerkiksi yli sata suomalaisen Ilmailuvoimien lentokonetehtaan valmistamaa I.V.L. A.22 Hansa -vesitasoa. Jatkosodan aikana vesitasoja käytettiin esimerkiksi sissitaistelijoiden ja haavoittuneiden kuljetuksissa etenkin Itä-Karjalassa.

Suomessa vesilentokoneita on nykyisin melko paljon yleisilmailussa, koska Suomessa on paljon sopivia vesistöjä, joissa koneita voidaan käyttää. Kevytlentokoneista merkittävä osa on vesikoneita. Suomen vesilentokoneista vain harvat ovat kaksimoottorisia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Porco Rosso, japanilainen animaatioelokuva vesilentokoneiden sodasta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Görman, Petri: Vesitaso teki pakkolaskun maastoon Rovaniemellä Yle Uutiset. 30.8.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 30.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vesilentokone.