Arnold Meri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arnold Meri yhdessä Johan Bäckmanin kanssa tammikuussa 2008

Arnold Meri (1. syyskuuta 1919 Tallinna27. maaliskuuta 2009 Tallinna[1]) oli virolainen neuvostoeversti, joka taisteli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton puolella muun muassa puna-armeijan 22. virolaisen jalkaväkiarmeijakunnan joukoissa ja osallistui sodan alkuvaiheessa Porhovin puolustustaisteluihin. Dnon rautatieasemalla osoittamansa urheuden johdosta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön asetuksella hänestä tuli Neuvostoliiton sankari ensimmäisenä virolaisena. Tuolloin hän oli 415. radiopataljoonan poliittisen ohjaajan apulainen. Hän oli myös Viron antifasistisen komitean puheenjohtaja; hän vastusti pronssisotilaan siirtämistä sekä vaati kansainvälistä oikeudenkäyntiä tuloksetta.[2]

Arnold Merestä tuli 1945 Neuvosto-Viron komsomolin pääsihteeri. Hän kirjoitti Lavrenti Berijalle serkkunsa Lennart Meren palauttamiseksi Siperiasta perheineen sotasankarin arvovallalla. 1951 Arnold Mereltä riistettiin virat ja arvonimet ja hänet karkotettiin Gorno-Altaiskiin, mutta hänet rehabilitoitiin Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1956 ja Meri palasi puoluetehtäviin Viroon.[3]

Syyte osallistumisesta kansanmurhan toteuttamiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viron syyttäjävirasto nosti syytteen Merta vastaan 2007 osallistumisesta vuoden 1949 maaliskyydityksen (märtsiküüditamine) organisoimiseen vastaten omalta osaltaan 251 ihmisen joukkokyydittämisestä. Kyyditetyistä kolmetoista oli yli 75-vuotiaita vanhuksia, joista 11 kuoli jo matkalla. Alaikäisiä oli kuusitoista.[1] Kyyditetyistä hiidenmaalaisista kuoli kaikkiaan 43. Neuvostomiehitetystä Virosta kyyditettiin 20 000 ihmistä muualle Neuvostoliittoon 25.3.–27.3.1949 osana kollektivisoinnin valmistelua, etnistä puhdistuspolitiikkaa ja virolaisten kansallisen vastarintaliikkeen (metsäveljet) tukahduttamista. Syytteen mukaan Meri johti ja valvoi kyydityksiä Hiidenmaalla. Arnold Meri oli 15. virolainen, jota vastaan asiasta oli nostettu syyte. Monet syytetyistä ovat ehtineet kuolla ennen oikeusprosessin päättymistä, myös Meri.[4]

Oikeudenkäynti Merta vastaan alkoi 20. toukokuuta 2008 Kärdlan käräjäoikeudessa Hiidenmaalla. Hänelle luettiin syyte kansanmurhasta ja siviiliväestön vastaisesta hyökkäyksestä. Meri kiisti syytteen.[5] Keuhkosyöpää sairastanut Meri ehti kuolla ennen kuin oikeudenkäynti saatiin päätökseen. Oikeudenkäyntejä ovat olleet projektina valvomassa johtava historioitsija Amerikanjuutalaisesta komiteasta ja Max Jakobson.[6]

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Arnold Meri.