Toukokuun neljännen päivän liike

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toukokuun neljännen päivän liikkeen ylioppilasmielenosoitus

Toukokuun neljännen päivän liike (五四运动 Wǔ-sì Yùndòng) oli merkittävä uudistusliike Kiinassa, 4. toukokuuta 1919. Se merkitsi nationalismin nousua yhdistäen kiinalaisia. Sytykkeenä liikkeelle toimi tyytymättömyys Versailles’n rauhansopimukseen ja taustavoimana uuden kulttuurin liike.

Liikkeen taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina liittyi ensimmäiseen maailmansotaan toivoen saavansa tukea Japanin ylettömiä vaatimuksia vastaan ja saadakseen takaisin Kiinan suoraan hallintaan Saksan hallussaan pitämät toimilupa-alueet Shandongissa. Versaillesin sopimuksen 156. artikla siirsi alueet vastoin kiinalaisten odotuksia Kiinan tapaan ympärysvaltoihin liittyneen Japanin haltuun. Japanin motiivina liittyä ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolelle oli hankkia itselleen Saksan Kiinassa olevat toimilupa-alueet. Ympärysvalloista Britannia oli jo vuodesta 1902 osoittanut ymmärtämystä Japanin pyrkimyksille padotakseen Venäjän pyrkimyksiä Aasiassa.

4. toukokuuta 1919[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. toukokuuta 1919 yli 3 000 opiskelijaa 13 yliopistosta ja korkeakoulusta Pekingissä kokoontui mielenosoitukseen Taivaallisen rauhan aukiolle. Tiedon levitessä levisivät mielenosoituksetkin ympäri maata. Lisäksi järjestettiin lakkoja ja boikotteja japanilaisia tuotteita kohtaan.

Toukokuun neljännen päivän liike oli merkittävä käännekohta Kiinassa. Se radikalisoi Kiinan intellektuellit. Woodrow Wilsonin moralistiset kannanotot havaittiin tyhjäksi tekopyhyydeksi ja hylättiin. Marxismi-leninismi alkoi saada sijaa vasemmistossa ja vastaavasti fasismi oikeistossa. Suuri osa tulevista Kiinan kommunistisen puolueen perustajista ja johtohahmoista, kuten Mao Zedong, toimi toukokuun neljännen päivän liikkeen johtohahmoina ja aktiiveina. Vuoden 1919 mielenosoitukset toimivat avainkokemuksina uudelle sukupolvelle, joka toisen maailmansodan ja vuosien 1946–1949 sisällissodan jälkeen muokkasivat – Maon johdolla – Kiinan kansantasavallan politiikan vuosikymmeniksi eteenpäin. Mielenosoitus nosti esiin paitsi uuden poliittisen sukupolven, myös useita kulttuurivaikuttajia, ennen kaikkea kiinalaisen kirjallisuuden suuren nimen, Lu Xunin.