Georgi Tšitšerin
Georgi Tšitšerin | |
---|---|
Георгий Чичерин | |
![]() |
|
Neuvostoliiton ulkoasiainministeri | |
Edeltäjä | Lev Trotski |
Seuraaja | Maksim Litvinov |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. marraskuuta 1872 Tambovin kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 7. heinäkuuta 1936 (63 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
Tiedot | |
Puolue |
VSDTP NKP |
Georgi Vasiljevitš Tšitšerin (ven. Георгий Васильевич Чичерин, 24. marraskuuta (J: 12. marraskuuta) 1872 – 7. heinäkuuta 1936) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä 1918–1930.
Venäjän aatelistoon kuulunut Tšitšerin opiskeli Pietarin yliopistossa ja työskenteli Venäjän ulkoministeriön arkistossa 1897–1903. Hän kiinnostui pian sosialismista ja joutui pakenemaan maasta tuettuaan vallankumouksellista toimintaa vuoden 1905 vallankumouksen yhteydessä. Tšitšerin oleskeli ulkomailla 13 vuotta ja liittyi tuona aikana Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen menševikkisiipeen.
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Tšitšerin vastusti sotaa, mikä lähensi häntä Leninin bolševikkeihin. Tšitšerin vietti muutamia kuukausia vankilassa Isossa-Britanniassa vuonna 1917 sodanvastaisten kirjoituksiensa vuoksi. Hän palasi Venäjälle 1918 ja liittyi virallisesti bolševikkeihin.
Tšitšerin toimi Lev Trotskin avustajana Brest-Litovskin rauhaan johtaneissa neuvotteluissa. Pian neuvotteluiden jälkeen Tšitšerin nimitettiin ulkoasiain kansankomissaariksi, jona hän toimi vuoteen 1930 saakka. Hänen tiedetään toimittaneen nootin Viipurin tapahtumien takia Saksan Venäjän-suurlähettiläälle.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- "Kysy mitä vain" Helsingin kaupungin kirjasto. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
- Westerlund, Lars (toim.): Venäläissurmat Suomessa 1914–22: Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22. (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004). Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2004. ISBN 952-5354-45-8. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Westerlund, Lars s.142 Tšitšerin toimitti nootin Saksan Venäjänlähettiläälle kreivi Wilhelm von Mirbach-Harffille..
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Georgi Tšitšerin Wikimedia Commonsissa
Lev Trotski 1918 | Georgi Tšitšerin 1918–1930 | Maksim Litvinov 1930–1939 | Vjatšeslav Molotov 1939–1949 | Andrei Vyšinski 1949–1953 | Vjatšeslav Molotov 1953–1956 | Dmitri Šepilov 1956–1957 | Andrei Gromyko 1957–1985 | Eduard Ševardnadze 1985–1991 | Aleksandr Bessmertnyh 1991 | Boris Pankin 1991