Georgi Tšitšerin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georgi Tšitšerin vuonna 1925

Georgi Tšitšerin (ven. Георгий Васильевич Чичерин, 24. marraskuuta (J: 12. marraskuuta) 18727. heinäkuuta 1936) oli neuvostoliittolainen diplomaatti ja poliitikko, joka toimi Neuvostoliiton ulkoministerinä 1918–1930.

Venäjän aatelistoon kuulunut Tšitšerin opiskeli Pietarin yliopistossa ja työskenteli Venäjän ulkoministeriön arkistossa 1897–1903. Hän kiinnostui pian sosialismista ja joutui pakenemaan maasta tuettuaan vallankumouksellista toimintaa vuoden 1905 vallankumouksen yhteydessä. Tšitšerin oleskeli ulkomailla 13 vuotta ja liittyi tuona aikana Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen menševikkisiipeen.

Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Tšitšerin vastusti sotaa, mikä lähensi häntä Leninin bolševikkeihin. Tšitšerin vietti muutamia kuukausia vankilassa Isossa-Britanniassa vuonna 1917 sodanvastaisten kirjoituksiensa vuoksi. Hän palasi Venäjälle 1918 ja liittyi virallisesti bolševikkeihin.

Tšitšerin toimi Lev Trotskin avustajana Brest-Litovskin rauhaan johtaneissa neuvotteluissa. Pian neuvotteluiden jälkeen Tšitšerin nimitettiin ulkoasiain kansankomissaariksi, jona hän toimi vuoteen 1930 saakka. Hänen tiedetään toimittaneen nootin Viipurin tapahtumien takia Saksan venäjän suurlähettiläälle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Kysy mitä vain" Helsingin kaupungin kirjasto. (suomeksi)
  • Westerlund, Lars (toim.): Venäläissurmat Suomessa 1914–22: Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22. (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004). Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2004. ISBN 952-5354-45-8. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Westerlund, Lars s.142 Tšitšerin toimitti nootin Saksan Venäjän lähettiläälle kreivi Wilhelm von Mirbach-Harffille..
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Georgy Chicherin