Siirry sisältöön

Kapkaupunki

Wikipediasta
Kapkaupunki
(Kaapstad, Cape Town)
vaakuna
vaakuna

Kapkaupunki

Koordinaatit: 33°55′30″S, 18°25′30″E

Valtio Etelä-Afrikka Etelä-Afrikka
Provinssi Länsi-Kap
Perustettu 1652
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Geordin Hill-Lewis
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2461 km²
Korkeus 0–1 590 m
Väkiluku (2022) 4 772 846
 – Väestötiheys 1940 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
Postinumero 8000
Suuntanumero(t) 021
Lempinimi: The Mother City
Motto: Spes Bona
Lähteet: [1] = Pinta-ala; [2] = Väkiluku






Kapkaupunki (afrikaansiksi Kaapstad, engl. Cape Town, xhosaksi iKapa) on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista (muut ovat Pretoria ja Bloemfontein). Kaupungin maamerkki on laakeahuippuinen Pöytävuori. Kapkaupungissa on noin 4,8 miljoonaa asukasta (2022)[2]. Kapkaupunki on Etelä-Afrikan vanhin kaupunki, minkä vuoksi sitä kutsutaan nimellä Äitikaupunki (engl. The Mother City).

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapkaupunki ja Hyväntoivonniemi

Kapkaupunki sijaitsee korkealla rannikkotasangolla (engl. City Bowl) Kapin niemimaan pohjoisreunalla. Sitä reunustavat laakea mutta jyrkkärinteinen Pöytävuori ja jyrkät vuoret Devil's Peak ja Lion's Head ja viimeksi mainitun jatkona oleva kukkula nimeltä Signal Hill.

Kaupungin pinta-ala on noin 2 460 neliökilometriä. Rantaviivaa sillä on noin 300 kilometriä.[1][3]

Kaupungissa vallitsee välimerenilmasto, jolle ovat tyypillisiä viileät, sateiset talvet ja lämpimät, kuivat kesät. Lämpimintä on joulukuusta helmikuuhun ja viileintä kesäkuusta elokuuhun. Vuosittainen sadanta on noin 520 millimetriä.[4] Talvella kaupunkia ympäröivien vuorten huipuille saattaa sataa vähän lunta.[5]

Kapkaupungin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 26,1 26,5 25,4 23,0 20,3 18,1 17,5 17,8 19,2 21,3 23,5 24,9 ka. 22
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 15,7 15,6 14,2 11,9 9,4 7,8 7,0 7,5 8,7 10,6 13,2 14,9 ka. 11,4
Sademäärä (mm) 15 17 20 41 69 93 82 77 40 30 14 17 Σ 515
Sadepäivät (d) 5,5 4,6 4,8 8,3 11,4 13,3 11,8 13,7 10,4 8,7 4,9 6,2 Σ 103,6
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
26,1
15,7
26,5
15,6
25,4
14,2
23,0
11,9
20,3
9,4
18,1
7,8
17,5
7,0
17,8
7,5
19,2
8,7
21,3
10,6
23,5
13,2
24,9
14,9
S
a
d
a
n
t
a
15
17
20
41
69
93
82
77
40
30
14
17


Lähde: World Meteorological Organization[4]
Kapkaupungin vanha satama Victoria & Alfred Waterfront, joka on nykyään suosittu nähtävyys ja ravintola-alue.

Nykyisen Kapkaupungin edustan matalaan veteen haaksirikkoutui vuonna 1647 hollantilainen Nieuw Haarlem -niminen laiva. Laivan väki selvisi hengissä ja lasti saatiin pelastetuksi. Osa miehistöstä vietiin perille Hollantiin muilla laivoilla, mutta 62 miehistön jäsentä jäi etsimään rannalta arvokasta lastia. Haaksirikkoutuneiden leirin jäänteet saattavat yhä olla hiekkadyynien kätkössä. Tutkijoiden mukaan Etelä-Afrikan siirtomaahistoria voisi olla toisenlainen, elleivät he olisi jääneet. Hollannista tuli se siirtomaavalta, joka asutti seudun.[6]

Hollannin Itä-Intian kauppakomppania perusti Kapkaupungin täydennysasemaksi Indonesiaan matkalla olleille kauppalaivoille. Paikka oli tyyni merenlahti, joka suojasi laivoja voimakkailta tuulilta.[7] Ensimmäistä eurooppalaista siirtokuntaa johti Jan van Riebeeck, joka saapui alueelle 6. huhtikuuta 1652.

Eurooppalaisten saapuessa ensi kertaa eteläiseen Afrikkaan 1400-luvun lopulla he kohtasivat karjaa paimentavia khoikhoita sekä metsästyksestä ja keräilystä eläviä saneja. Ensimmäiset kuvaukset saneista ja khoikhoista tiedetään löytyvän Vasco da Gamalta. Portugalin merenkulkijoiden jälkeen alueelle saapui englantilaisia ja hollantilaisia, joiden suhde paikallisiin perustui kaupankäyntiin. Eurooppalaiset vaihtoivat etenkin rautaa ja kuparia khoikhoitten kanssa karjaan. Khoikhoit suhtautuivat valkoisiin aluksi suopeasti, mutta van Riebeckin perustettua alueelle pysyvän tukikohdan vuonna 1652 vastarinta alkoi. Khoit kieltäytyivät kaupankäynnistä, ja alkoi taistelu maasta ja toimeentulosta. Ensi kerran khoit kävivät sotaan 1657, mutta seuranneiden 60 vuoden aikana joutuivat alistumaan eurooppalaisten valtaan.[8]

Eräs varhainen Kapkaupungissa ja Kapmaalla (Cape Colony) vaikuttanut suomalainen oli Pohjanmaalta lähtöisin ollut Hendrick Jacob Wikar, joka kirjoitti matkakertomuksen matkastaan Kapista kohti Oranjejokea (noin 1779).[8]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisesti Kapkaupunki kuuluu Kapkaupungin metropolikaupunkiin yhdessä 40 muun kunnan kanssa.[9]

Vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen kaupungin suurin puolue oli demokraattinen allianssi, joka sai 135 paikkaa kaupunginvaltuuston 231 paikasta.[10] Kaupunki on ollut koko 2000-luvun ajan yhä enenevässä määrin puolueen tärkeä kannatusalue.[11]

Kaupungin nykyinen pormestari Geordin Hill-Lewis aloitti virassaan marraskuussa 2021 ollessaan vain 34-vuotias, mikä tekee hänestä kaupungin historian nuorimman pormestarin.[12]

Väkiluvun kehitys
Vuosi Väkiluku
1996 2 563 095
2001 2 892 243
2007 3 497 097
2011 3 740 025
2022 4 772 846
Lähde: [2][13]

Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan Kapkaupungin väkiluku oli 4 772 846. Väkiluku kasvoi 27,6 prosenttia vuosina 2011–2022. Väestöstä 0–14-vuotiaita oli 22,4 %, 15–64-vuotiaita 70,9 % ja yli 64-vuotiaita 6,7 %. Mediaani-ikä oli 31 vuotta. Suurin väestöryhmä oli mustat afrikkalaiset, joita oli 45,7 %. Asukkaista värillisiä oli 35,0 %, valkoisia 16,2 %, aasialaisia 1,6 % ja muita 1,5 %.[2]

Vuonna 2007 kaupungin väkiluku oli 3 497 097. Väestöstä 0–14-vuotiaita oli 25,8 %, 15–64-vuotiaita 68,7 % ja yli 64-vuotiaita 5,5 %. Mediaani-ikä oli 27 vuotta. Mustia afrikkalaisia oli 34,9 %, värillisiä 44,0 %, valkoisia 19,3 % ja aasialaisia 1,8 %.[13]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapkaupungin markkinat panoraamakuvassa (1993). Taustalla Pöytävuori ja keskellä kaupungintalo. Vasemmalla näkyy osa Kapkaupungin linnoituksen ulkomuuria.

Hyväntoivonniemi on suosittu kansainvälisten matkailijoiden kohde. Kotimaanmatkailijat käyvät myös Kapkaupungin uimarannoilla.

Nelson Mandela oli vangittuna Robben Islandilla Kapkaupungin edustalla ennen siirtoaan toiseen vankilaan. Saari kuuluu nykyään Unescon maailmanperintöluetteloon.

District six on apartheid-politiikan määräämän pakkomuuton seurauksena tyhjäksi jäänyt alue Kapkaupungin keskustan läheisyydessä. Siellä asui sekä mustia että värillisiä, kunnes apartheidin aikana asukkaat pakkomuutettiin 1965 alkaen kukin oman etnisen taustansa mukaan kaupungin laitamilla oleviin townshipeihin ja District six raivattiin maan tasalle.[14]

Sea Point ja Camp ́s Bay ovat varakkaiden asuinalueita meren rannalla Kapkaupungin keskustasta lounaaseen.[15]

Kapkaupungissa on kolme maan pääsarjassa pelaavaa jalkapallojoukkuetta: Santos, Ajax Cape Town ja Hellenic Football Club. Myös menestyksekkäät Western Province rugby- ja krikettijoukkueet ovat Kapkaupungista. Kapkaupungissa pelattiin vuoden 2010 jalkapallon MM-kilpailujen otteluita[16].

Kaupungissa on kansainvälinen lentokenttä, Kapkaupungin kansainvälinen lentoasema. Sen terminaaleja laajennettiin vuoden 2010 jalkapallokisoja varten.[17] Kapkaupungilla on kaksi satamaa, Simon's Town Harbour joka on merivoimien käytössä, ja varsinainen Kapkaupungin satama joka palvelee siviilimerenkulkua. Kaupungista on junayhteys Johannesburgiin neljä kertaa viikossa. Matka kestää reilun vuorokauden.[18]

Kapkaupungin yliopisto (engl. University of Cape Town) on Etelä-Afrikan vanhin yliopisto, perustettu vuonna 1829.[19]

Kuvia kaupungista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b City Statistics City of Cape Town. Arkistoitu 18.4.2009. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  2. a b c d Census 2022: Cape Town Profile (PDF) (s. 2–4) City of Cape Town. Viitattu 18.8.2025. (englanniksi)
  3. Sea level rise City of Cape Town. Viitattu 19.8.2025. (englanniksi)
  4. a b Cape Town World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 19.8.2025. (englanniksi)
  5. Typical Cape Town weather capetown.travel. Viitattu 19.8.2025. (englanniksi)
  6. Nick Dall: The Shipwreck that forever changed Sout Africa BBC. 14.1.2020. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  7. Ritva Kivikkokangas-Sandgren: Kaupunkitutkimus apartheidin jälkeisessä Etelä-Afrikassa. Ritva Kivikkokangas-Sandgren & Suvi Jääskeläinen (toim.): Kaupunki apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusraportteja 44, Määritä ajankohta! Helsinki. ISSN 0786-2172 Tutkimusraportin verkkoversio. Viitattu 5.8.2012.
  8. a b Liikanen, Anu: Sanit ja khoikhoit varhaisten tutkimusmatkailijoiden kuvauksissa, s. 12. (Yleisen historian Pro gradu -tutkielma) Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Historian oppiaineryhmä, 2008. Tutkielman verkkoversio (pdf) Viitattu 5.8.2012.
  9. City of Cape Town Metropolitan Municipality Municipalities of South Africa. 2023. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  10. Seat Calculation Detail (pdf) Electoral Commission of South Africa. 2021. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  11. Democratic Alliance (DA) | Leadership, History, & Facts Encyclopædia Britannica. 11.9.2023. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  12. 'It is time for fresh thinking': Geordin Hill-Lewis inaugurated as Cape Town's mayor polity.org.za. 18.11.2021. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
  13. a b Small, Karen: Demographics – Population (PDF) (s. 6–8, 46) 2007 Community Survey Analysis for Cape Town. Arkistoitu 21.10.2012. Viitattu 29.7.2009.
  14. Johanna Kuusterä ja Leena Sirkjärvi: Viinitilavierailuja ja maistajaisia. Ritva Kivikkokangas-Sandgren & Suvi Jääskeläinen (toim.): Kaupunki apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusraportteja 44, Määritä ajankohta! Helsinki. ISSN 0786-2172 Tutkimusraportin verkkoversio. Viitattu 5.8.2012.
  15. Katri Hintikka ja Annina Wallner: Kapin niemimaan luonto. Ritva Kivikkokangas-Sandgren & Suvi Jääskeläinen (toim.): Kaupunki apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusraportteja 44, Määritä ajankohta! Helsinki. ISSN 0786-2172 Tutkimusraportin verkkoversio. Viitattu 5.8.2012.
  16. 2010 FIFA World Cup South Africa fifa.com. Arkistoitu 29.5.2010. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
  17. New Cape Town Airport terminal opens (Arkistoitu – Internet Archive) SouthAfricaInfo 9.11.2009
  18. Johannesburg-Cape town Timetable (Arkistoitu – Internet Archive) Shosholoza Meyl
  19. History (Arkistoitu – Internet Archive) University of Cape town

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]