Reykjavík

Reykjavík
lippu	vaakuna
Reykjavík
Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W
Valtio	Islanti
Hallinto
– Pormestari	Dagur Bergþóruson Eggertsson
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	275 km²
Väkiluku (2014)	121 230
– Tiheys	442.4 as./km²
– Metropolialue	210 660
Vefur Reykjavíkurborgar
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Reykjavík on Islannin pääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 121 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella 210 660 asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.

Maantiede ja ilmasto

Asuintaloja Reykjavíkissa.

Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaá. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.

Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Suurin osa kaupungista on melko harvaan rakennettua omakotialuetta. Talot näyttävät pohjoismaisilta puutaloilta, mutta pintamateriaali on usein laudan sijasta maalattua peltiä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä.

Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.

Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.

Reykjavíkin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,9 2,8 3,2 5,7 9,4 11,7 13,3 13,0 10,1 6,8 3,4 2,2 ka. 7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -3,0 -2,1 -2,0 0,4 3,6 6,7 8,3 7,9 5,0 2,2 -1,3 -2,8 ka. 1,9 Sademäärä (mm) 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Σ 798,2 Sadepäivät (d) 13,3 12,5 14,4 12,2 9,8 10,7 10,0 11,7 12,4 14,5 12,5 13,9 Σ 147,9 L ä m p ö t i l a 1,9 -3,0 2,8 -2,1 3,2 -2,0 5,7 0,4 9,4 3,6 11,7 6,7 13,3 8,3 13,0 7,9 10,1 5,0 6,8 2,2 3,4 -1,3 2,2 -2,8 S a d a n t a 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

Historia

Kalastajan mökki Reykjavíkissa
(Auguste Mayer 1836).

Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.

Reykjavíkia on mainittu keskiaikaisissa lähteissä vain säännöllisenä viljelyalueena. Alueen kaupungistuminen alkoi 1700-luvulla.^lähde? Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Tätä vuotta on pidetty Reykjavíkin perustamisvuotena. 1800-luvulla Reykjavík oli Islannin ainoana kaupunkina maan itsenäistymisaatteen keskus.

10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.

Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.

Nähtävyyksiä

• Hallgrímskirkja – Islannin suurin kirkko
• Árbæjarsafn – ulkoilmamuseo
• Reykjavík 871 – viikinkiaikainen kaivauspaikka

Väestö

Laugavegur on yksi Reykjavíkin ostoskaduista.

Tjörnin-niminen lampi kaupungin keskustassa.

Reykjavíkin asukasmäärä on 121 230 (2014). Vuonna 2007 asukkaista miehiä oli 58 680 ja naisia 58 927. Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä on 210 660 (2014). Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi kuusi kuntaa, jotka ovat:

• Álftanes: 2 356
• Garðabær: 9 877
• Hafnarfjörður: 24 712
• Kópavogur: 28 291
• Mosfellsbær: 7 808
• Seltjarnarnes: 4 466

Asukasmäärän kehitys

1801 – 600	1860 – 1 450	1901 – 6 321
1910 – 11 449	1920 – 17 450	1930 – 28 052
1940 – 38 308	1950 – 55 980	1960 – 72 407
1970 – 81 693	1980 – 83 766	1985 – 89 868
1990 – 97 569	1995 – 104 258	2000 – 110 852
2004 – 113 022	2005 – 114 800	2014 – 121 230

Liikenne

Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.

Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.

Muuta

• Vuonna 1972 Reykjavíkissa järjestettiin shakin maailmanmestaruusottelu, jossa kohtasivat Bobby Fischer ja Boris Spasski.
• Vuonna 1986 Reykjavíkissa kohtasivat Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton päämies Mihail Gorbatšov neuvotteluiden merkeissä.
• Islannin yliopisto sijaitsee Reykjavíkissa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reykjavík Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Reykjavik Wikimatkoissa
• Kaupungin verkkosivusto (englanniksi)

Euroopan pääkaupungit

Islannin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2008)

1. Reykjavík	119 848	7. Mosfellsbær	8 469	13. Skagafjörður	4 077	19. Álftanes	2 510	25. Rangárþing eystra	1 762
2. Kópavogur	29 957	8. Árborg	7 928	14. Ísafjarðarbær	3 968	20. Hveragerði	2 316	26. Sandgerði	1 750
3. Hafnarfjörður	25 837	9. Akranes	6 630	15. Borgarbyggð	3 747	21. Fjallabyggð	2 129	27. Snæfellsbær	1 717
4. Akureyri	17 522	10. Fjarðabyggð	4 736	16. Fljótsdalshérað	3 707	22. Hornafjörður	2 110	28. Rangárþing ytra	1 610
5. Reykjanesbær	14 208	11. Seltjarnarnes	4 410	17. Norðurþing	2 998	23. Ölfus	2 002	29. Garður	1 542
6. Garðabær	10 358	12. Vestmannasaaret	4 090	18. Grindavíkurbær	2 849	24. Dalvík	1 942	30. Vogar	1 215