Siirry sisältöön

Reykjavík

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Reykjavik)
Tämä artikkeli kertoo Islannin pääkaupungista. Myös Kanadassa on kylä nimeltä Reykjavik.
Reykjavík
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Reykjavík

Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W

Valtio  Islanti
Hallinto
 – Pormestari Dagur Bergþóruson Eggertsson
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 274 km²
Väkiluku (2023) 140 000
 – Väestötiheys 470,0 as./km²
 – Metropolialue 240 000
Aikavyöhyke UTC+0









Reykjavík ([reikjɑviːk][1], isl. [ˈreiːcaˌviːk]; virallisesti Reykjavíkurborg)[2] on Islannin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki, jossa asuu noin 140 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella noin 240 000[3][4] asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.[5]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asuintaloja Reykjavíkissa.

Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaár. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.[6]

Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Moderni keskusta koostuu paljolti betonirakennuksista, mutta omakotitalot on usein päällystetty maalatulla aaltopellillä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä[7][8].[9]

Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[10]

Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[11]

Reykjavíkin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,9 2,8 3,2 5,7 9,4 11,7 13,3 13,0 10,1 6,8 3,4 2,2 ka. 7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −3,0 −2,1 −2,0 0,4 3,6 6,7 8,3 7,9 5,0 2,2 −1,3 −2,8 ka. 1,9
Sademäärä (mm) 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Σ 798,2
Sadepäivät (d) 13,3 12,5 14,4 12,2 9,8 10,7 10,0 11,7 12,4 14,5 12,5 13,9 Σ 147,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,9
−3,0
2,8
−2,1
3,2
−2,0
5,7
0,4
9,4
3,6
11,7
6,7
13,3
8,3
13,0
7,9
10,1
5,0
6,8
2,2
3,4
−1,3
2,2
−2,8
S
a
d
a
n
t
a 		75,6
71,8
81,8
58,3
43,8
50,0
51,8
61,8
66,5
85,6
72,5
78,7


Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalastajan mökki Reykjavíkissa
(Auguste Mayer 1836).
Ilmakuvaa 1970-luvun Reykjavíkista

Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.[12][13]

Reykjavíkin alueen merkitys oli vähäinen keskiajalla, mutta alkoi kasvaa 1700-luvulla, kun Islannissa kasvatettiin lampaita ja seudulla käsiteltiin villaa. Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Reykjavíkin satama kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, ja kun maan parlamentti Alþingi alkoi jälleen kokoontua 1800-luvun puolivälissä, se siirtyi Reykjavikiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana villakauppa toi vaurautta Reykjavíkiin ja koko Islantiin.[12]

10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.

Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[14]

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reykjavíkin kaupunginosat. Vaalealla värillä olevat alueet eivät ole taajamaa eikä niitä ole jaettu kaupunginosaksi

Reykjavikissa on kymmenen kaupunginosaa:


Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.

Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[15]

Pyöräilyinfrastruktuuria kehitetään tavoitteena saada kaupungista pyöräily-ystävällinen vuoteen 2025 mennessä.[16] Sähköpotkulaudat ovat nykyisin hyvin suosittuja.[17]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laugavegur on yksi Reykjavíkin ostoskaduista.
Tjörnin-niminen lampi kaupungin keskustassa.

Vuonna 2019 Reykjavíkin asukasluku oli 128 793.[3] Vuonna 2019 asukkaista miehiä oli 65 535 ja naisia 63 258.[18] Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä vuonna 2019 oli 228 231.[3] Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi viisi kuntaa, jotka ovat:

Asukasmäärän kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestönkehitys
Vuosi1801 1860 1901 1910 1920 1930 1940 1950 1960
Väestö6001 4506 32111 44917 45028 05238 30855 98072 407
±%—    +141.7%+335.9%+81.1%+52.4%+60.8%+36.6%+46.1%+29.3%
Vuosi1970 1980 1985 1990 1995 2000 2004 2005 2014
Väestö81 69383 76689 86897 569104 258110 852113 022114 800121 230
±%+12.8%+2.5%+7.3%+8.6%+6.9%+6.3%+2.0%+1.6%+5.6%
Lähteet: [3]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reykjavikin kulttuurikohteisiin kuuluvat Islannin kansallis- ja yliopistokirjasto, Islannin sinfoniaorkesteri sekä Islannin kansallsigalleria. Árni Magnússon -instituutti toimii yliopiston yhteydessä, ja sen perustana on Árni Magnússonin käsikirjoituskokoelma. Reykjavíkin taidemuseolla on tiloja kolmessa rakennuksessa.[8]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laugardalsvöllurin jalkapallo- ja yleisurheilustadion on Islannin kansallisstadion ja pääsarjaseura Fram Reykjavíkin kotikenttä. Knattspyrnufélag Reykjavíkur on Framia vanhempi ja menestyneempi jalkapalloseura. Skautafélag Reykjavíkur hallitsee maan jääkiekkoliigaa. ÍR Reykjavík on urheilun yleisseura.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen sanakirja, s. 890. Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5244-X
  2. ↑ Sveitarfélög og sameining sveitarfélaga á Íslandi við upphaf kjörtímabilsins 2022-2026 (PDF) Samband íslenskra sveitarfélaga. Viitattu 23.12.2024. (islanniksi)
  3. ↑ a b c d Iceland: Division citypopulation.de. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Mannfjöldi eftir sveitarfélögum, kyni, ríkisfangi og ársfjórðungum 2010-2023 PxWeb. Viitattu 16.3.2024. (islanniksi)
  5. ↑ Reykjavik Area Sunrise–Sunset Nat.is. Nordic Adventure Travel. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Elliðaárdalur Visit Reykjavik. Viitattu 14.11.2022.
  7. ↑ How Reykjavik's Sheet-Metal Homes Beat the Icelandic Winter Bloomberg. Viitattu 14.11.2022.
  8. ↑ a b Reykjavik Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.11.2022.
  9. ↑ Thermal Baths & Pools Spacity.is. SpaCity. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  10. ↑ Shopping in Reykjavik Randburg.com. Randburg. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  11. ↑ Reykjavik, Iceland: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data Climate-Charts.com. Arkistoitu 2.3.2016. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  12. ↑ a b Richard Chapman: A History of Reykjavik Guide to Iceland. Viitattu 26.12.2022.
  13. ↑ History of Reykjavík Visit Reykjavik. Viitattu 26.12.2022.
  14. ↑ The Reykjavik Summit The Reagan Vision. Arkistoitu 15.9.2014. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  15. ↑ The Company Faxaflóahafnir. Arkistoitu 14.7.2008. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  16. ↑ Cycling Reykjavik City. Viitattu 15.11.2022.
  17. ↑ Everything You Want to Know About Riding an Electric Scooter in Reykjavík What's On Iceland. 2021. Viitattu 15.11.2022.
  18. ↑ Reykjavik citypopulation.de. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reykjavík&oldid=23096224”