Kansallislipun aukio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallislipun aukio

Yleistietoa aukiosta
Aukion kokonaispinta-ala 60 ha
Lipputangon jalustan kokonaispinta-ala 3 ha
(myös 31 tuh. [1])
Lipputangon korkeus 162 m
(192 m merenpinnan yläpuolella)[2]
Lipputangon halkaisija juurella 3,2 m
Lipputangon halkaisija huipulla 1 ,09 m
Lipputangon paino 220 tonnia
Lipputangon tuulenkesto 30 m/s[2]
Lipun pituus 70 m
Lipun leveys 35 m
Lipun pinta-ala 2450 m²
Lipun paino 220 kg
Ensimmäisen lipun paino 350 kg
Kullattu pronssivaakuna 16 tonnia[2]
Kansallislaulun sanat 6,5 tonnia[2]
Kullattu pronssikartta 6,7 tonnia[2]

Kansallislipun aukio (azer. Dövlət Bayrağı Meydanı) on aukio Kaspianmeren rannalla Bayilin esikaupunkialueella Bakussa, Azerbaidžanissa.[1][3] Tämä kaupungin eteläpuolisella rannikolla[4] Euroopan pisimmän rantabulevardin päätyyn[5] ja lähelle merivoimien päätukikohtaa vuosina 2007 – 2010 rakennettu aukio on Azerbaidžanin suhteellisen uusi nähtävyys ja maamerkki. Määräyksen tämän 60 hehtaarin kokoisen aukion perustamisesta antoi presidentti İlham Əliyev 17. marraskuuta 2007[6] ja 30. päivänä joulukuuta pidettiin alueella maanmurtotilaisuus.[7] Azerbaidžanin virallinen valtiolipun päivä perustettiin kaksi vuotta myöhemmin, 17. marraskuuta vuonna 2009.[7][8] Aukion rakennustyöt suoritti azerbaidžanilainen yhtiö Azenko (Azenco) amerikkalaisen Trident Support –nimisen arkkitehtitoimiston tekemien suunnitelmien mukaisesti.[9] Aukion keskeltä nouseva 162 metrin korkuinen metallinen[9] lipputanko sijaitsee presidentti I. Alijevin tehdystä aloitteesta[2] jalustalla, jonka muurirakennuksiin käytettiin noin 28 miljoonaa jokikiviä.[10] Lipputanko oli aikoinaan maailman korkein.[11] Oivallisen sijaintinsa ansiosta valtiolippu näkyy hyvin Bakun mahdollisimman monelta suunnalta.

Kansallislipun aukion avajaiset pidettiin 1. syyskuuta 2010. Joidenkin lähteiden mukaan vihkiäisseremoniasta nautittiin tunnustusta vailla Vuoristo-Karabahin itsenäisyyspäivän aattona ja vain päivä sen jälkeen, kun konfliktialueella tapahtui Azerbaidžanin armeijan ja tämän armenialaisenemmistöisen alueen puolustusvoimien joukko-osastojen välinen kahakka. Osapuolet syyttelevät toisiaan jo pitkään jatkuneista hyökkäyksistä.[12] Aukion lipputanko pääsi 29. toukokuuta 2011 Guinnessin ennätystenkirjaan maailman suurimpana salkona. Ennätys rikottiin jo toukokuussa v. 2011, jolloin Tadžikistanin pääkaupunki Dušanbe sai 165 metrin korkuisen lipputangon. Vuonna 2014 Bakun lipputanko oli kolmanneksi korkein maailmassa, koska pisimmäksi nousi 171 metrinen salko Jeddassa Saudi-Arabiassa.[13] Azerbaidžanin postimerkkien tuotannosta ja myynnistä vastaava viestintä- ja tietoliikenneministeriön alaisuudessa toimivan valtionyhtiön "Azermarka" toimesta 9. marraskuuta 2011 esittelyyn tuli tasavallan lipulle omistettu postimerkki, jossa on kuva kansallislipun aukiosta.[14]

Vuonna 2012 aukion viereen rakennettiin urheilu-, konsertti- ja monikäyttöhalli Bakı Kristal Zalı Eurovision-laulukilpailujen näyttämöksi.[15] Tulevaisuuden aukiota ympäröivät laajat puistot.[8]

Kansallissymbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisemoidulla aukioalueella[14] on esillä kullatusta pronssista valmistettuja muitakin tärkeitä valtion kansallissymboleita: Azerbaidžanin kartta, hymni ja vaakuna, jossa keskellä kahdeksansakarainen tähti ja alareunaan sijoitettu vehnäntähkistä ja tammenlehvistä seppele. Aukiolle on asennettu kiipeilijöille suunnitellut portaat. [2] Lisäksi presidentin Alijevin aloitteesta aukiolle rakennettiin kansallislipun museo[16] ja se avattiin 9. marraskuuta 2010. Vaakunan kahdeksansakaraisen tähden muotoinen kansallislipun museo sijaitsee lipun jalustalla. Se tarjoaa kävijöille mahdollisuuden tutustua maan historiallisiin esineisiin: postimerkkeihin, rahaan, kunniamerkkeihin, mitaleihin, valokuviin ja asiakirjoihin. Museossa on useita erinimisiä saleja kuten ”Kulta(inen) tähti” (azer. ”Qızıl Ulduz”), ”Azerbaidžanin lippu” (azer. ”Azərbaycan Bayrağı”), sali Azerbaidžanin presidenttiä (azer. ”Azərbaycan Respublikasının Prezidenti Ştandartı”) ja Haidar Alijevin kunniamerkkejä varten (azer. ”Heydər Əliyev Ordeni”), saleja kunniamerkeille maan maineikkuudesta (azer. ”Şöhrət”), riippumattomuudesta (azer. ”İstiqlal”), kunniasta (azer. ”Şərəf”), ystävyydestä (azer. ”Dostluq”), sukupolvien palveluksesta ja kuuliaisuudesta isänmaalle (azer. ”Vətənə xidmətə görə”), jms. Esillä ovat sekä 1600-1700-luvuilla[7] Azerbaidžanin alueella olleiden muinaisvaltioiden ja kaanikuntien että 1922-, 1924-, 1937-, 1952- ja 1990-luvun entisöidyt liput. Kokoelmiin kuuluvat laivaston, ilmavoimien, Azerbaidžanin armeijan sotilaallisten torjuntayksikköjen, sisäasiainministeriön erikoisjoukkojen, valtion kansallisen turvallisuuden ja hätätilanteiden ministeriön ja rajavartioston liput ja seremonialliset univormut, jopa vuorikiipeilyfederaation presidentin İsrafil Aşurlun v. 2007 Mount Everestin valloitusretken varusteisiin kuulunut lippu. Kävijöiden erityistä huomiota ovat herättäneet eksponaatit kahdeksannentoista vuosisadan Karabahian kaanin İbrahimxəlilin ajoilta ja elektronisen kirjaston tilat.[17]

Korjaustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aukio ei ole selvinnyt ilman kohtalokkaita hetkiä, jolloin esimerkiksi 3. syyskuuta vuonna 2010 lippu repesi navakoiden tuulten voimasta ja se oli välittömästi vaihdettava. Huolimatta siitä, että lipputangon väitetään kestävän jopa 58 metriin sekunnissa yltävät tuulenpuuskat[18][19][20], noin 350 kiloa painava lippu lasketaan alas, kun tuulen nopeus nousee yli 20 metriä sekunnissa. Huonoista sääolosuhteista johtuvasti lipputanko alkoi yöllä 2. helmikuuta 2011 sen verran vaarallisesti keinua, että varotoimenpiteenä jouduttiin laskemaan lippu alas ja evakuoimaan asukkaat lähistöllä sijaitsevasta 9-kerroksisesta talosta.[21]

Elokuussa vuonna 2017 alkoivat maan tärkeimmän lipputangon jälleenrakentamistyöt, jolloin useiden korkeiden nostureiden avulla metallisalko purettiin. Koska aukio on lähellä rantabulevardia, päätietä ja asuinaluetta, lähiympäristön eristäminen tiukoin turvatoimin koettiin tarpeelliseksi.[22] Samaan aikaan käynnistettiin perustuksen vahvistamistyöt. Suurin osa alueesta on jatkuville maanvyörymille alttiina, jolloin kansallislippua ympäröimään kenttään on tullut halkeamia ja parin viime vuoden aikana se on alkanut vajota.[1] Useita päiviä perustukseen pumpattiin tuhansia tonneja betonia vahvistamaan pohjaa, joka itse asiassa nojautuu keinotekoisena irtotavarana rantapoukamaan. Siksi asiantuntijoiden mielestä pohjan tehostamistöiden vaikutus ei ole kokonaan taattu. Joidenkin viranomaisten mielestä lipputanko on teknisiltä ominaisuuksiltaan Trident Techin rakentama ja maailmanlaajuisesti, sekä Dubaissa, Tadžikistanissa että monissa muissa maissa tunnettu täydellinen insinöörityö, jolle seitsemänvuotisen käytön jälkeen suoritetaan yleinen katsastus ja arviointi. Varapääministerin A. Šarifovin mukaan lipputangon purku kuitenkin johtuu puutteista, joita tehtiin tuotantotehtaalla, ja ne ovat liittyneet kovan tuulen aiheuttamiin vakausongelmiin.[6] Voimakkaan ja vaihtelevan tuulen aiheuttamasta jännityksestä johtuvasti järjestelmän sisäinen saumaton rakenne on alkanut vähitellen heikentyä. Ilmeisesti tehtaalta on tullut virhekappale ja tältä osin paikalle kutsuttiinkin ulkomaisia asiantuntijoita osallistumaan tangon purkutöihin.[23] Vanhan salon paikalle pystytetään uusi lipputanko kokonaan uudelleen valetulle perustalle. Lipputangon arvioidaan halkaisijaltaan olevan leveämpi edeltäjää, joten se tulee lisäämään perustan kuormitusta. Hankkeen kesto on ainakin vuosi ja pyrkimyksenä on uudistetun aukion valmistuminen ennen ensimmäisen tasavallan 100-vuotisjuhlien paraatia vuonna 2018.[9][21]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansallislipun aukio.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gülşən Raufqizi: Dövlət Bayrağı Meydanının bayrağı niyə yerinə asılmır? 20.9.2017. Informasiya Agentliyi Modern.az. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
  2. a b c d e f g Dövlət Bayrağı Meydanı Azərbaycan Respublikasının Nazirlər Kabineti yanında Dənizkənarı Bulvar İdarəsi. Tweet. Arkistoitu 1.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
  3. Площади Баку. Интересные места Баку. Площадь государственного флага Openarium.ru: достопримечательности мира). Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  4. Площадь государственного флага – Арриво - Arrivo.ru google.fi. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  5. Annika.: Euroopan pisin rantabulevardi ja totuus liekkitorneista. Matkablogi. Koska matkustaminen tekee minut onnelliseksi. 04.8.2012. Travellover. Viitattu 1.6.2018. tarvitaan parempi lähde
  6. a b Вице-премьер объяснил демонтаж флагштока на Площади флага). 4.4.2018. Sputnik. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  7. a b c Площадь государственного флага Votpusk.ru. Nähtävyydet.. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  8. a b İlham Əliyev Dövlət Bayrağı Meydanının təntənəli açılış mərasimdə iştirak etmişdir.) 1.9.2010. Azerbaidžanin tasavallan presidentin viralliset sivustot. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi), (venäjäksi), (englanniksi)
  9. a b c AЭксперт назвал причину демонтажа флагштока на Площади Государственного флага.) 0.8.2017. Minval.az. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  10. One of the highest flag of the world. www.azerbaijans.com. Viitattu 1.6.2018. (englanniksi)
  11. Площадь государственного флага (Dövlət Bayrağı Meydanı). Как добраться до Площади государственного флага. www.tourister.ru. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  12. Президент Азербайджана: "наш флаг будет развеваться над Нагорным Карабахом" 2.9.2010. Euronews.com. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  13. Беларусь в рейтинге самых высоких флагштоков. Самые высокие флагштоки в мире. 14.5.2017. Sputnik. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  14. a b Paytaxtımızda qürur duyulan yeni ünvan – Dövlət bayrağı meydanı 29.9.2014. Khalg Gazeti. Uutiset.. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
  15. National Flag Square (Baku) wikimapia. Viitattu 1.6.2018. (englanniksi)
  16. David Darakhvelidze: Georgian minister visits National Flag Square in Baku 10.6.2013. Azernews. Viitattu 1.6.2018. (englanniksi)
  17. Elgün Mənsimov: Bayraq meydanı - Azərbaycanda müqəddəs ünvan. 09.11.2014. Azərbaycan Qəzeti. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
  18. Площадь государственного флага (Баку) esosedi.org. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  19. Aleksandr Neverov: Самый большой флаг в мире 24smi.org. 26.6.2017. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  20. Aleksandr Neverov: В Азербайджане впервые отмечают День государственного флага 2news.ru. 26.6.2017. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  21. a b Демонтаж главного флага не означает самоликвидации независимости Азербайджана 7.8.2017. turan.az. Arkistoitu 29.6.2018. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)
  22. Kəmalə Məcidzadə: Bayraq Meydanında nə baş verir? Fotolar.) 09.8.2017. İstiPress. Viitattu 1.6.2018. (azeriksi)
  23. В Баку демонтировали флагшток на площади Государственного флага 4.4.2018. EurAsiaDaily. Viitattu 1.6.2018. (venäjäksi)