Qazaxin piirikunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Qazaxin piiri Azerbaidžanin kartalla.

Qazaxin piirikunta (azer. Qazax rayonu, ven. Казахский район, Kazahski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 1020 neliökilometriä. Asukkaita on 89 500 henkeä (vuonna 2010).[1]

Qazaxin piiri sijaitsee Azerbaidžan länsiosassa Pienen Kaukasuksen reuna-alueella. Se rajoittuu pohjoisessa ja idässä Ağstafan piiriin, etelässä ja lännessä Armeniaan sekä luoteessa Georgiaan. Piiriin kuuluvat Barxudarlın ja Yuxarı Əskiparan eksklaavit ovat olleet Vuoristo-Karabahin sodasta lähtien Armenian hallussa.

Piirin keskus on Qazaxin kaupunki, josta on 470 kilometriä maan pääkaupunkiin Bakuun. Kuntia on yhteensä 22 ja kyliä 34. Kaupunkiväestön osuus on 23,3 % (vuonna 2010).[1] Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 99,5 % piirin asukkaista on azereja.[2]

Piirin kautta kulkee Bakun ja Tbilisin välinen rautatie sekä Bakusta Georgian rajalle johtava M1-valtatie. Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut viljan, vihannesten, viinirypäleiden ja rehukasvien viljelyyn sekä karjanhoitoon ja hunajan tuotantoon.

Nähtävyyksiin kuuluvavat kotiseutumuseo, taidegalleria, runoilija Səməd Vurğunin museo Yuxarı Salahlın kylässä, Molla Pənah Vaqifin ja Molla Vəli Vidadin museo, vuonna 1910 pystytetty opettajaseminaarin rakennus, muinaiset asuin- ja hautapaikat, linnoituslaitteet, kivisillat ja moskeijat sekä Aveyvuorella sijaitseva armenialainen kirkko.

Paikallislehtenä ilmestyy Göyəzən.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]