Masqat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Muscat” ohjaa tänne. Muscat on myös rypälelajike.
Masqat
(مسقط)
Näkymä Masqatin satamasta
Näkymä Masqatin satamasta

Koordinaatit: 23°36′31″N, 58°35′31″E

Valtio Oman
Väkiluku (2008)
 – Metropolialue 1 090 797

Masqat (aiemmin usein Muskat, arab. مسقط‎, Masqaṭ) on Omanin pääkaupunki. Kaupungin asukasluku on 1 090 797 (2008)selvennä, ja se on maan suurin kaupunki.

Marsqatin pinta-ala on noin 1 500 km²selvennä, ja se jakautuu kuuteen hallintoalueeseen wilāyahiin. Se tunnetaan jo ensimmäiseltä vuosisadalta jaa. tärkeänä idän ja lännen välisenä satamakaupunkina. Sitä ovat sen historian eri vaiheissa hallinneet niin paikalliset heimot kuin ulkovallatkin, kuten Persia ja Portugali. Sen jälkeen kun Qaboos bin Said al Said kaappasi vallan isältään ja nousi Omanin sulttaaniksi, kaupungin infrastruktuuri on kehittynyt hyvin voimakkaasti ja siellä on syntynyt vilkasta taloudellista toimintaa ja väestö on etnisesti hyvin kirjavaa.

Zawawin suuri keskusmoskeija Al Khuwairissa Masqatissa. Suurin osa omanilaisista on ibadimuslimeja.

Kaupungin maisemaa hallitsee sitä ympäröivä Hadzar-vuoristo. Kaupunki sijaitsee Omaninlahden rannalla.

Masqat (kartalla Muscat) Omanin kartalla.

Asutuksen merkkeinä seudulta on löydetty 500-luvulta eaa. peräisin olevia hautoja. Kaupungin eteläosasta on löytynyt saviastioita, jotka kertovat yhteyksistä Indus-kulttuuriin. Ptolemaios mainitsee sen olleen merkittävä satamakaupunki jo 1. vuosisadalla jaa ja käyttää sitä nimeä Cryptus Portus, "salainen satama". Plinius vanhempi taas käyttää siitä nimeä Amithoscuta.[1]

Ensimmäinen eurooppalainen Masqatissa oli portugalilainen löytöretkeilijä Vasco da Gama, joka vieraili Masqatissa matkalla Intiaan. Portugalilaiset palasivat vuonna 1507, jolloin he ryöstivät ja tuhosivat kaupungin. Vuonna 1649 imaami sulttaani bin Saif löi portugalilaiset ja ajoi heidät itään Goaan, Intiaan.

30 km:n päässä kaupungin vanhasta keskustasta on Seebin kansainvälinen lentoasema (IATA-koodi MCT).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Foster, Charles (1844). The Historical Geography of Arabia. Duncun and Malcolm. Googlen teoshaussa s. 234.