Eteläinen jäämeri
Eteläinen jäämeri tai Eteläinen valtameri on Etelämannerta ympäröivä valtameri. Kansainvälinen merikartoitusjärjestö määritteli vuonna 2000 sen pohjoisrajaksi 60. eteläisen leveyspiirin. Sillä leveydellä myös kiertää lännestä itään kylmä Länsituulten virta, joka eristää Eteläisen jäämeren pintavedet pohjoisemmista valtameristä.[1]
Eteläisen jäämeren mannerjalusta on syvä, 365–490 metriä, ja kapea verrattuna esimerkiksi Atlantin mannerjalustaan. Siellä on ankarat sääolot ja korkeita aaltoja. Etelämannerta ympäröi suuren osan vuodesta läpipääsemätön ahtojää.[1]
Mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pinta-ala | 20 327 000 km² [2] |
| Keskisyvyys | 4 500 m [1] |
| Suurin syvyys | 7 235 m (Etelä-Sandwichin hauta)[1] |
| Suurin leveys | 12 700 km [1] |
| Suurin pituus | 21 500 km [1] |
| Rantaviivan pituus | 17 968 km [2] |
Vedet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläinen jäämeri on maailman ravinteikkain valtameri, jos ravinteiden määrää verrataan pinta-alaan, sillä siellä on kymmensenttisten kalojen miljardiparvia, joita pingviinit käyttävät ravintonaanlähde?.
Eteläisellä valtamerellä on syvänmeren alueita, joilla on maailman tiheimpiä vesimassojalähde?. Näitä alueita ovat Weddellinmeri ja Rossinmeri.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Hutchinson, Stephen & Hawkins, Lawrence E.: Maailman valtameret, s. 34–35. Gummerus, 2008. ISBN 978-951-20-7617-8.
- ↑ a b Southern Ocean The World Factbook. CIA. Arkistoitu 13.2.2017. Viitattu 17.6.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eteläinen jäämeri Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||
