Etelänkrilli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etelänkrilli
Antarctic krill (Euphausia superba).jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Krillit Euphausiacea
Heimo: Euphausiidae
Suku: Euphausia
Laji: superba
Kaksiosainen nimi
Euphausia superba
Dana, 1850[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Etelänkrilli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Etelänkrilli Commonsissa

Etelänkrilli (Euphausia superba) on äyriäinen, joka elää suurina parvina Etelämannerta ympäröivissä merissä. Se on eteläisten merialueiden ekosysteemien avainlaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelänkrilli kasvaa noin kuusi senttiä pitkäksi, ja painaa noin kaksi grammaa. Se on läpikuultava, ja selkäpuoleltaan ruskean sävyinen. Silmät ovat pyöreät, koirailla suuremmat kuin naarailla.[2] Yhteensulautunutta päätä ja keskiruumiista peittää selkäkilpi; niitä seuraa lihaksikas 6-jaokkeinen takaruumis. Tuntosarvet ovat suhteellisen lyhyet. Maailman etelänkrillien yhteenlaskettu massa on luultavasti suurempi kun minkään muun eläinlajin. 1980-luvulla sen laskettiin olevan noin noin 500 miljoonaa tonnia, mutta määrä on vähentynyt siitä ainakin joillakin alueilla.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelänkrilliä tavataan vyöhykkeellä, joka kiertää Etelämantereen ympäri polaaririntaman sisäpuolella jonkin matkaa irti rantaviivasta. Krilliparvet eivät ole jakautuneet tasaisesti tälle vyöhykkeelle, vaan suosivat tiettyjä paikkoja, jotka johtuvat joko ravinnoksi kelpaavan kasviplanktonin ja petoeläinten liikkeistä tai virtauksista ja pohjan muodoista. Krilliparvet liikkuvat, tiivistyvät ja hajaantuvat eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina.[2]

Lisääntyminen ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelänkrillit laskevat munansa veteen alkukesästä: tammi-helmikuussa. Kukin naaras laskee tuhansia munia päällimmäisessä sadan metrin vesikerroksessa. Munat vajoavat kymmenen päivän ajan, ja toukat kuoriutuvat jopa kahden kilometrin syvyydessä. Ne kehittyvät toukkavaiheiden kautta aikuiseksi, ja osa saavuttaa sukukypsyyden kaksivuotiaina, osa vasta kolmantena vuonna. Toisin kuin monet sukulaisensa, etelänkrillit jatkavat kuoren vaihtamista säännöllisesti läpi elämänsä. Kun ravintoa on runsaasti, ne kasvavat nopeasti, ja voivat vaihtaa kuorta jopa 2-4 viikon välein. Kun ravinnosta on pulaa, laji jatkaa kuorenvaihtoa mutta muuttuu pienemmäksi. Lajin on aiemmin arveltu elävän kaksivuotiaaksi, mutta on tutkimustuloksia, jotka viittaavat etelänkrillien elävän jopa yksitoistavuotiaiksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS: Euphausia superba (englanniksi)
  2. a b Species Fact Sheets Euphausia superba (Dana, 1852) FAO
  3. a b Krill Fisheries of the World Fisheries and Aquaculture Department, FAO.