Siirry sisältöön

Katabaattinen tuuli

Wikipediasta
Etelämanteren katabaattinen tuuli.

Katabaattinen tuuli eli valumatuuli on rinnettä alas puhaltava kylmä ja usein voimakas tuuli. Joskus se puhaltaa hirmumyrskyn voimakkuudella.[1]

Katabaattinen tuuli syntyy usein vuorten ympäröimällä ylängöllä, jonka avoimesta reunasta laskeutuu rinne. Kun talven lumet kasautuvat ylängölle, sen yläpuolinen ilma jäähtyy voimakkaasti. Tämä kylmä ja raskas ilma voi laskeutua kukkuloiden välistä kylmänä ja pienenä ilmavirtauksena. Jos ilma kuitenkin puristuu vain kapean rotkon läpi, tuuli voi äityä hyvin voimakkaaksi, kuin vesi koskessa.[1]

Etelämantereella katabaattisia tuulia syntyy jopa satojen kilometrien laajuisilla alueilla. Valuva ilmamassa voi tällöin olla 500 metriä korkea, ja tuuli puhaltaa yli 25 metriä sekunnissa. Pienissä laaksotuulijärjestelmissä ilma voi sen sijaan viilentyä vain alle viiden kilometrin alueella, jolloin ilmamassa on harvoin yli 10 metriä korkea, ja tuuli puhaltaa vain 1–5 metriä sekunnissa.[2]

Sumuinen katabaattinen tuuli laskeutuu ylängöltä aamulla Negevin autiomaassa.

Katabaattisia tuulia esiintyy monessa paikassa maapallolla. Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiltä puhaltaa kylmiä ja voimakkaita katabaattisia tuulia. Adrianmeren pohjoisrannikon bora puhaltaa koillisesta Venäjän suunnalta. Mistral laskeutuu Rhônen laaksoon Ranskan läntisiltä vuorilta Välimerta kohti, ja aiheuttaa usein vahinkoa viinitarhoille. Pohjois-Amerikassa katatabaattisia tuulia puhaltaa Idahon, Oregonin ja Washingtonin Columbiaylängöltä länteen Columbiajoen laaksoon ja Tyyneenmereen asti.[1]

  1. a b c Ahrens, C. Donald & Henson, Robert: Essentials of Meteorology, s. 180–181. Cengage Learning, 2018. ISBN 978-1-305-62845-8
  2. D. S. Munro (toim. Oliver, John E.): The Encyclopedia of World Climatology, s. 440. Springer, 2005. ISBN 978-1-4020-3264-6