Kultainen riisi
Kultainen riisi on riisilajike, jonka syötävät osat sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Kultainen riisi on kehitetty geenimanipuloimalla aasianriisiä (Oryza sativa). Sen on kehittänyt saksalainen Ingo Potrykus yhdessä Freiburgin yliopiston tutkijan Peter Beyerin kanssa Zürichin teknillisessä korkeakoulussa. Työ aloitettiin 1992, ja sen biotekniikan läpimurtona pidetyt tulokset julkaistiin vuonna 2000. Riisilajikkeella pyritään torjumaan kehitysmaiden ihmisten yksipuolisen ruokavalion aiheuttamia ongelmia. Uuden riisilajikkeen toivotaan pelastavan miljoonien ihmisten hengen ja estävän puolen miljoonan ihmisen sokeutumisen vuodessa.[1] Riisilajiketta ei ole otettu käyttöön kehitysmaissa. Kehitysmaissa pelätään, että länsimaalaisten näkökulmasta kehitysmaissa tuotettu ruoka ”saastuu” geenimanipulaation takia eikä siellä tuotettu ravinto kelpaa länsimaihin.[2] Lisäksi monet järjestöt vastustavat kultaisen riisin käyttöönottoa.[2]
Ilmaista köyhille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkija Peter Beyer sai rahoitusta tutkimukseensa Euroopan komission Carotene Plus -ohjelmasta. Sopimuksella määrättiin, että tutkimustulosten oikeudet luovutetaan rahoittajalle, joka tuossa tutkimuksessa oli Syngenta (aiemmin ICI:n maatalouskemikaaliryhmä). Riisilajikkeen kehittämiseen liittyy noin 70 patenttia. Sen humanitäärinen käyttö ja viljely alle 10 000 dollarin arvosta on rojaltivapaata.[1]
Hanketta tukivat Euroopan unioni, Sveitsi, Rockefeller Foundation ja The National Science Foundation.[3] Nyttemmin myös Helen Keller International on liittynyt hankkeeseen.[3]
A-vitamiinin puutteen seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A-vitamiinin vajeesta kärsii 190 miljoonaa lasta ja 19 miljoonaa raskaana olevaa naista 122 maassa.[4] Tämä aiheuttaa 1–2 miljoonaa kuolemaa ja sokeuttaa pysyvästi 500 000 henkeä sekä aiheuttaa miljoonien ihmisten sairastumisen muihin tauteihin.[5] Unicef ja joukko kansalaisjärjestöjä kannattavat tiheää pienten A-vitamiiniannosten saamista.[6]
Vaihtoehtoiset A-vitamiinin lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultainen riisi on todistettu ihmisille yhtä tehokkaaksi A-vitamiinin lähteeksi kuin pillerit ja tehokkaammaksi kuin beetakaroteenia sisältävä pinaatti.[7][8][9] Kultainen riisi on paljon pillereitä kustannustehokkaampi tapa parantaa A-vitamiinin saantia.[10] Riisi muodostaa usein 90 prosenttia lasten ravinnosta, ja kultainen riisi ei maksaisi sen enempää.[11] Vuonna 2005 kehitetty Kultainen riisi 2 tuottaa vielä 23 kertaa enemmän beetakaroteenia.[12]
250 miljoonaa pikkulasta kärsii A-vitamiinin puutteesta. Patrick Mooren mukaan useimmat heistä eivät syö juuri muuta kuin kulhon riisiä päivässä.[13] Britannian konservatiivipuolueen kansanedustaja Zac Goldsmith pitää kultaista riisiä vääränä ratkaisuna ja kehottaa syömään ennemmin vihreitä vihanneksia. Adrian Dubockin mielestä tämä on yhtä julmaa kuin Marie Antoinetten lausahdus: ”Jos kansalaisilla ei ole leipää, syökööt kakkuja.” Dubockin mukaan A-vitamiinin puute tappaa 6 000 lasta päivässä, 28 prosenttia maailman kuolevista lapsista, ja on myös suurin sokeuden syy.[11]
Vandalismi Filippiineillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013 vandalisoitiin Kansainvälisen riisintutkimusinstituutin kultaisen riisin koeviljelmä Filippiineillä juuri ennen kuin kokeen piti valmistua.[14] Tutkijat valittivat tästä naisille ja lapsille koituvaa hirvittävää kärsimystä.[14] Kuuluisa entinen GMO-vastustaja Mark Lynas raportoi Slate-lehdessä, että mielenosoituksesta karkasi äärivasemmistolaisen KMP-ryhmän johtama aktivistijoukko tuhoamaan viljelmiä toisten mielenosoittajien tyrmistykseksi.[15] Greenpeacen edustaja puolusti vandaaleja.[16] Toinen Greenpeacen edustaja sanoi, että tieteilijät ovat väärässä sanoessaan kultainen riisin olevan ratkaisu A-vitamiinin puutteeseen.[17] Greenpeace myös pelkää, että kultainen riisi pehmentäisi ihmisten kuvaa geenimuuntelusta.[16] Australian tiedeakatemian entinen johtaja, tutkija Jim Peacock syytti Greenpeacea tieteenvastaisuudesta ja virheellisen informaation moraalittomasta levittämisestä.[17]
Kiinan skandaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkija-journalisti Jon Entinen artikkelin mukaan Greenpeace levitti Kiinassa huhua kultaisen riisin vaarallisuudesta. Kiinan ”Twitter” Weibo täyttyi vihaviesteistä, ja viranomaiset reagoivat erottamalla kolme kultaisen riisin kokeen tutkijaa Kiinan terveysvirastosta ja Zhejiangin lääketieteen akatemiasta.[3]
Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Greenpeacen laskelman mukaan riisiä pitäisi syödä päivässä kilokaupalla, jotta vitamiinin vähimmäismäärä tulisi täyteen. Tämä laskelma perustuu kuitenkin riisilajikkeen varhaiseen prototyyppiin. Myöhemmillä versioilla riisilajikkeen A-vitamiinipitoisuutta on nostettu monikymmenkertaiseksi.[18] Lisäksi vastustajien mukaan kultaisen riisin tutkimustyöhön uhratuilla varoilla ongelmaa olisi voitu merkittävästi lieventää käyttämällä tehokkaampia ja yksinkertaisempia menetelmiä.[19][20] Professori Petter Portinin mukaan on aktivisteilta moraalitonta kieltää kultaisen riisin käyttö, koska se parantaisi kehitysmaiden ihmisten tilannetta itsestään, kun taas aktivistien toivomat ratkaisut eivät ole toteutuneet kiellosta huolimatta.[21]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Goldenrice.org (englanniksi)
- ↑ a b Leino, Raili: Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina 24.7.2006. Tekniikka & Talous. Arkistoitu 22.6.2013. Viitattu 2.10.2011.
- ↑ a b c Greenpeace Hysteria Campaign Scares Chinese into Retreat on Nutrition-Enhancing GMO 'Golden Rice', Forbes 11.12.2012.
- ↑ Staff (2009) Global Prevalence Of Vitamin A Deficiency in Populations At Risk 1995–2005 WHO Global Database on Vitamin A Deficiency. Geneva, World Health Organization, ISBN 978924159801Malline:Please check ISBN
- ↑ J. H. Humphrey, K. P. West, A. Sommer: Vitamin A deficiency and attributable mortality in under-5-year-olds. WHO Bulletin, 1992, 70. vsk, s. 225–232.
- ↑ A Strategy for Acceleration of Progress in Combating Vitamin A Deficiency (Arkistoitu – Internet Archive) Vitamin A Global Initiative. 1997.
- ↑ G. Tang, J. Qin, G. G. Dolnikowski, R. M. Russell, M. A. Grusak: Golden Rice is an effective source of vitamin A. American Journal of Clinical Nutririon, 2009, nro 6, s. 1776–1783. (englanniksi)
- ↑ S. K. Datta ym.: Golden rice: introgression, breeding, and field evaluation. Euphytica, 2007, 154. vsk, nro 3, s. 271–278.
- ↑ Norton, Amy (15 August 2012) Genetically modified rice a good vitamin A source (Arkistoitu – Internet Archive) Reuters
- ↑ Greenpeace Activism Kills Kids, Ronald Bailey, The Reason 20.2.2013.
- ↑ a b No, Zac Goldsmith, golden rice is not 'evil GM'. It saves people's lives, Dr. Adrian Dubock, The Guardian 4.11.2013.
- ↑ Jacqueline A. Paine ym.: Improving the nutritional value of Golden Rice through increased pro-vitamin A content. Nature Biotechnology Vuosikerta =23, 2005, s. 482–7. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ By opposing Golden Rice, Greenpeace defies its own values – and harms children, The Globe and Mail 15.10.2013.
- ↑ a b 'Golden rice' GM trial vandalised in the Philippines, BBC News 9.8.2013.
- ↑ The True Story About Who Destroyed a Genetically Modified Rice Crop, Mark Lynas, Slate 26.8.2013.
- ↑ a b Militant Filipino farmers destroy Golden Rice GM crop, New Scientist 9.8.2013.
- ↑ a b Scientists speak out against vandalism of genetically modified rice, Australian Broadcasting Corporation] 20.9.2013.
- ↑ Paine et al (2005). Improving the nutritional value of Golden Rice through increased pro-vitamin A content. Nature Biotechnology 23, 4:482.
- ↑ Suvi Arapkirli: Jyvällä (Kumppani-lehti 10-11/2005)
- ↑ All that Glitters is not Gold: The False Hope of Golden Rice (Arkistoitu – Internet Archive) (Greenpeace 2005, pdf) (englanniksi)
- ↑ Kultainen riisi – geenitekniikan helmi[vanhentunut linkki]. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Aamulehti 8.5.2009 (pdf)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- http://www.goldenrice.org (englanniksi)