COVID-19

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Covid-19)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee COVID-19-tautia. Sen aiheuttavaa virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa pandemiaa käsittelee artikkeli koronaviruspandemia 2019–. Rokotteesta on tietoa artikkelissa SARS-CoV-2-rokote.
COVID-19
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Taudin aiheuttavia viruksia (keltaiset) niiden purkautuessa ulos solusta. Väritetty pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva.
Luokitus
ICD-10 U07.1
Tautitietokanta 60833
MedlinePlus 007768

COVID-19 (engl. coronavirus disease 2019)[1][2] on sairaus, jonka aiheuttaa koronaviruksiin kuuluva SARS-CoV-2.[3] Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopussa alkaneen maailmanlaajuisen COVID-19-pandemian.[4] COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, kuiva yskä, väsymys ja hengitysvaikeudet.[5] Tauti on hengenvaarallinen eritoten iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.[6] Maaliskuussa 2021 tautiin oli kuollut 2,5 miljoonaa ihmistä noin 15 kuukauden aikana.[7]

COVID-19:n oireet alkavat keskimäärin 5–6 päivän kuluttua virustartunnasta.[5] COVID-19:n parantuminen voi kestää noin 8–37 päivää oireiden ilmenemisen jälkeen.[8] Tartunta voi tosin osalla olla oireeton.[9] Alkuperäisestä viruskannasta on sittemmin kehittynyt useita virusmuunnoksia, joiden tarttuvuus poikkeaa alkuperäisestä.[10]

COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.[11] Suomessa suositeltu karanteeniaika on 10 päivää oireettomille, joilla epäillään olevan tartunta.[12] Suomen ensimmäinen COVID-19-tapaus todettiin Rovaniemellä 29. tammikuuta 2020 Saariselällä lomailleella[13] ja sittemmin parantuneelta kiinalaisturistilta.[14] Suomen ensimmäinen tartunta suomalaisella todettiin Uudellamaalla Milanosta palanneelta naisella 26. helmikuuta 2020.[15]

Leviämistavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omalta perheeltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19-taudin yleisin tartuntapaikka on kotona.[16]

Maaliskuussa 2021 alle kymmenvuotiaiden lasten COVID-19-tartunnat kääntyivät huimaan nousuun. Tartuntoja ilmaantui 250 prosenttia aikaisempaa enemmän. Useimmiten perheen aikuiset olivat saaneet tartunnan ja tartuttaneet sitten lapsensa tautiin, eikä toisin päin. Lapset eivät levitä tautia yhtä helposti kuin aikuiset.[16] Uusi viruksen brittimuunnos saattaa tarttua lapsiin aikaisempaa herkemmin.[17]

Väkijoukossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virus tarttuu parhaiten paljon väkeä sisältävissä ja suljetuissa sisätiloissa, kuten rakennuksissa tai liikennevälineissä. Näistä esimerkkejä ovat tehtaat, kirkot, ravintolat, laivat, kaupat ja juhlat. Virus tarttuu ulkona huonommin, mutta voi levitä ulkonakin suuressa väkijoukossa, kuten karnevaaleissa tai urheilutapahtumissa.[18]

Sairastuneiden kanssa tekemisissä ollessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19-tartunnan takia oireilevat levittävät virusta tehokkaimmin oireidensa alussa.[18] Tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista. Eniten SARS-CoV-2-virusta levittäviä sanotaan superlevittäjiksi.[19] Tämä selittää taudin rypäsmäisen leviämisen.[20] Viruksen leviäminen lapsesta aikuiseen on epätodennäköisempää kuin tartunnan leviäminen aikuisesta aikuiseen, mutta ei mahdotonta.[18]

Tartuntatavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauti leviää pääsääntöisesti ihmisestä toiseen kun ihmiset ovat toisiaan lähellä. Nykytietämyksen valossa tauti leviää lähinnä pisaratartuntana. Virusta on epätodennäköistä saada pakkauksista, postista tai esineistä.[21] Todennäköisyys saada COVID-19-tauti lemmikiltä on alhainen. Lemmikit voivat kuitenkin itse sairastua COVID-19-tautiin ihmiseltä saadusta tartunnasta.[22] (Katso lisää tietoa COVID-19 taudista lemmikeillä)

Pisaratartunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 tarttuu kun ihmiset ovat toisiaan lähellä. Tauti voi tarttua myös oireettomalta henkilöltä.[23] COVID-19 tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana. Pisaroita muodostuu, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa ja hengittää. Tauti voi tarttua myös kun sairastunut henkilö puhuu, laulaa tai urheilee.[18][23][24] Virus voi leijailla ilmassa minuuteista useisiin tunteihin. Se voi kulkeutua kauas sairastuneesta. Kasvomaski estää pisaroita päätymästä ilmaan.[23]

Pisaratartunnassa henkilöiden tulee olla noin metrin etäisyydellä toisistaan, jolloin pisaroita voi päätyä sairaalta terveen henkilön suun limakalvoille, nenän limakalvoille tai silmien sidekalvoille, joista virus sitten päätyy terveen kehoon COVID-19-taudin aiheuttaen.[25] Virus voi tarttua myös ilmasta aerosolimuodossa, eli hyvin pienissä pisaroissa, joiden halkaisija on alle viisi mikrometriä,[25] mutta tämän tartuntatavan riski on pienempi kuin pisaratartunnan.[24] Aerosolit voivat levitä yli metrin etäisyydelle niitä levittäneestä sairaasta henkilöstä ja pysyä tartuttamiskykyisinä ilmassa hyvin pitkään. Aerosolitartunta on mahdollinen ainakin sairaalaolosuhteissa, kuten intubaation yhteydessä.[25]

Niin sanottu supertartuttaja levittää puhuessan virusaerosolia jopa tuhat kertaa enemmän puhuessaan kuin hengittäessään.[26] Tartuttavuus vaihtelee ihmisten välillä hyvin paljon. Todennäköisesti tartuttavuus vaihtelee taudin vaiheen mukaan.[27]

Kosketustartunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Virus voi tarttua kosketustartuntana, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua kosketuksen kautta, vain jos kosketettavalle pinnalle on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.[24] Viruksen on mahdollista tarttua usein kosketuista pinnoista, kuten oven kahvoista tai valokatkasijoista, kun sen jälkeen kosketaan kasvoihin, suuhun tai silmiin.[23]

Viruksen jäämiä voi säilyä pinnoilla muutamasta tunnista muutamaan päivään. Jäämien määrä on kuitenkin vain yhden promillen luokkaa. Viruksen jäämiä on muovilla enintään kolmen päivän, ruostumattomalla teräksellä kahden päivän ja pahvilla enintään päivän ajan. Virus ei selviä hyvin pehmeillä kuiduilla, kuten kankaalla. Helmikuuhun 2021 mennessä ei tunnettu ainuttakaan tapausta, että virus olisi tarttunut elintarvikepakkauksista.[23]

Oireeton leviäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virukseen sairastuneet oireettomat henkilöt voivat myös levittää virusta. Oireettomien aiheuttamien tartuntojen osuutta ei tiedetä. Oireettomista valtaosalle tulee tiettävästi oireita myöhemmin.[18]

Sairastuneet turkiseläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: COVID-19 eläimillä

Useat turkistarhoilla töissä olevat ihmiset ovat saaneet SARS-CoV-2 tartunnan turkistarhan eläimiltä.[28] Lokakuussa 2020 Tanskan terveysministeri arvioi, että puolet Pohjois-Tanskan 783 SARS-Cov-2-tartunnoista on tullut turkistarhojen minkeiltä. Tauti on tarttunut minkeistä ihmisiin myös Alankomaissa.[29] Puolet Alankomaissa turkistarhojen yhteydessä havaituista tartunnoista oli minkeissä syntynyttä uutta virusmuunnosta. Myös 12 tanskalaisella on todettu uutta turkistarhojen minkeillä syntynyttä viruksen muunnosta. Pidetään mahdollisena, että kehitetyt rokotteet eivät tehoa turkistarhoilla muuntuneeseen uuteen virusmuunnokseen.[30] Virusmuunnos on oletettavasti kehittynyt kun tauti on levinnyt minkkitarhoilla useita viikkoja huomaamatta.[31]

Pois suljetut tartuntatavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusten mukaan tauti ei tartu äidistä sikiöön viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei tapahdu tai tarttuu hyvin harvoin.[32]

Verenluovutus ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.[33] Nykytietämyksen mukaan virus ei leviä ihmisestä toiseen hyttysten tai punkkien välityksellä.[21]

Virusta voi olla sairaan ulosteissa, mutta viruksen ei tiedetä levinneen ulosteiden kautta.[25] Vesilaitoksilla suoritettavat hanaveden käsittelymenetelmät tuhoavat viruksen, eikä hanavesi ole Suomessa tartuntariski. Myös uima-altaiden klooraus tuhoaa viruksen, eikä tunneta tapauksia, joissa virus olisi levinnyt uima-allasveden kautta. Viruksen ei tiedetä leviävän luonnonvesien kautta ja tartunta esimerkiksi uimarannalla vaatii lähikontaktin sairaaseen.[34]

Riskiryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riskit verrattuna 5-17-vuotiaisiin[35]
Ikäryhmä

(vuotta)

Riski joutua sairaalaan Riski kuolla
18-29 7x 15x
30-39 10x 45x
40-49 15x 130x
50-64 20x 400x
65-74 35x 1100x
75-84 55x 2800x
85+ 80x 7900x

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuorilla ja lapsilla COVID-19:n oireet ovat yleensä olleet lievät. Sairaus on kuitenkin erityisen vaarallinen iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.[36]

Iäkkäät ihmiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riski sairastua COVID-19:a vakavaan muotoon kasvaa iän kasvaessa. Noin 80% COVID-19-tautiin kuolleista oli 65-vuotiaita tai sitä vanhempia[35] Vakavampi muoto iäkkäillä tarkoittaa tehohoitoa, hengityskoneen tarvetta tai kuolemaa.[37] Hoitolaitoksissa olevat ovat erityisen suuressa vaarassa, sillä heillä on yleensä sekä korkea ikä että vaikeita sairauksia.[38]

COVID-19 voi olla vakava eritoten yli 70-vuotiaille.[36] Suurimmassa vaarassa ovat yli 85-vuotiaat.[35] Suomessa maaliskuussa 2021 taudin tartunnat olivat enää vähäisiä yli 80-vuotiailla, kun useimmat heistä olivat saaneet rokotteen ja välttäneet sosiaalista kanssakäymistään.[16]

Perussairauksia sairastavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19 voi olla vakava eritoten sydämen tai keuhkojen toimintaa heikentävää sairautta poteville ja niille, joilla immuunijärjestelmä on heikko.[36]

Riskiä kasvattavat taudit ja terveydentilat:[36][39]

Hyvin hoidettua astmaa tai diabetesta potevilla lapsilla vakavien oireiden riski ei ole merkittävä. Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, joilla on vaikea perussairaus tai jotka tarvitsevat immunosuppressiivista lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista.[36]

Alentunut vastustuskyky, tietyt lääkkeet, syöpä ja elinsiirrot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normaalisti terveenä elimistö pystyy taistelemaan tauteja vastaan, mutta alentunut vastustuskyky altistaa taudin vaikeammille seurauksille. Immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa alentavat tietyt lääkkeet, kuten kostikortisolit tai prednisone. Myös syöpähoidoissa käytettävät hoidot heikentävät immuunijärjestelmää.[38] Elinsiirron tai luuydinsiirron saaneilla on riski saada COVID-19-tauti vakavassa muodossa.[39] HIV:een tai AIDS:iin sairastuneet, jotka eivät käytä tehokasta estolääkitystä, ovat niin ikään riskissä sairastua vakavasti.[40]

Ylipainoiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylipainoisilla on muita suurempi riski joutua tehohoitoon tai kuolla sairastuessaan COVID-19-tautiin. Kansallista tehohoitoa koordinoivan toimiston mukaan 84 prosenttia taudin vuoksi tehohoidossa olleista oli ylipainoisia tai lihavia. Ylipainoisia henkilöitä, joiden BMI-painoideksi on yli 30, oli 48 prosenttia tehohoidossa olevista.[41] Myös Yhdysvalloissa ja Ranskassa COVID-19 vuoksi tehohoitoon joutuneista suuri osa on ollut ylipainoisia.[42]

Tehohoidon määrää voivat selittää myös sairaudet, kuten diabetes ja sydän- ja verisuonitauti, joita ylipainoisilla monesti on. Ylipainoisilla on monesti taipumusta saada keuhkokuumeesta johtuvaa hengitysvajausta, joka johtaa tehohoitoon.[41] COVID-19 tautiin uudelleen sairastuminen oli merkittävästi ylipainoisilla myös normaalipainoisia todennäköisempää. On mahdollista, että rokote saattaa antaa ylipainoisille muita alhaisemman suojan. Kun painoideksi yli 30, antoi Pfizerin rokote puolet vähemmän vasta-aineita verrattuna normaalipainoisiin.[43]

Raskaana olevat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaana olevilla on kohonnut riski sairastaa tauti vakavammassa muodossa, erityisesti niissä tilanteissa jos raskaana olevalla on perussairaus tai korkea ikä.[44] Maaliskuussa 2020 tehdyissä tutkimuksissa COVID-19 sairastaminen raskauden aikana ei eronnut sen sairastamisesta ei-raskaana.[45] Tauti ei vaikuta lisäävän keskenmenojen tai synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiä.[32]

Tupakoijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset ja entiset tupakoijat ovat muita suuremmassa riskissä saada taudin vakavampi muoto.[39] Päivittäinen tupakointi ja sähkötupakointi saattavat lisätä oireiden vakavuutta heikentämällä keuhkojen toimintaa.[36] Tupakointi itsessään heikentää elimistön immuunipuolustusta, mikä altistaa vakavammille oireille. Tupakoijilla on keuhkoissa muita korkeampi ACE2-pitoisuus ja virus kiinnittyy elimistöön ACE2-entsyymin kautta. Lisäksi tupakoidessa kosketetaan sormilla kasvoihin, mikä lisää tartuntariskiä.[46] Tupakointi myös kasvattaa riskiä kuolla COVID-19-tautiin.[47]

Tartunnan ehkäiseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotona pysytteleminen ja turvavälit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotona pysyttely pienentää tartunnan saamisen riskiä.[48] SARS-CoV-2 voi tarttua lähikontaktissa helposti esimerkiksi henkilön puhuessa. Turvavälit ovat tapa estää tartuntoja.[49]

Hygienia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ja monissa muissa maissa pyrkimyksenä on hidastaa taudin leviämistä muun muassa henkilökohtaisen hygienian ja karanteenien kautta. Tämä laskisi tartuntatapausten päiväkohtaista lukumäärää ja vähentäisi siten hoitoa vaativien potilaiden aiheuttamaa terveydenhuollon ylikuormitusta.[50]

Hyvä keino välttää virustartuntaa on jatkuva ja huolellinen käsien pesu saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta.[51] Jos käsihuuhdetta käytetään, sitä tulisi käyttää melko runsaasti ja sen pitäisi antaa kuivua tarpeeksi kauan niin, että se alkaa vaikuttaa. Alkoholipitoiset desinfiointiaineet voivat myös kuivattaa ihoa, jolloin iho alkaa halkeilla. Saippua on käsihuuhdetta tehokkaampi tartunnan ehkäisemisessä, koska saippua liuottaa viruksen rasvakuoren.[52][53]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa pesemään kädet aina seuraavissa tilanteissa, ainakin 20 sekunnin ajan:[54]

  • ulkoa sisään tullessa
  • ennen ruoan laittoa ja ruokailua
  • WC-käynnin tai vaipan vaihdon jälkeen
  • niistämisen, yskimisen tai aivastamisen jälkeen
  • kun on koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

Lisäksi ei pidä kosketella silmiä, nenää tai suuta ellei ole juuri pessyt käsiään.[54] Pintojen siivoamisen kannalta tavanomaiset siivousaineet tehoavat THL:n mukaan hyvin virukseen.[55]

Kasvomaski ja suojavarusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvomaskia tulee käyttää, kun ei voi pitää turvaväliä toiseen ihmiseen.[56] Hengityssuojain pienentää muiden tartuttamisen riskiä. Maskia suositellaan käytettäväksi toisten henkilöiden lähellä ollessa.[57] Kasvomaski hidastaa taudin leviämistä.[56] Maskin käyttö estää 50 prosentilla taudin tartuttamista muihin ympärillä oleviin ihmisiin. Maski toimii tehokkaimmin, kun se on tiukasti kasvoilla, eikä maskin ja ihon välissä ole aukkoja. Kaikki kasvomaskit vähentävät taudin saamisen ja tartuttamisen riskiä, mutta suojan erot ovat merkittäviä eri maskityyppien välillä.[58]

Suojien teho heikoimmasta parhaimpaan:

  • Visiiriä ei suositella suojakeinoksi, sillä sen suojauksen hyödyistä ei ole tarkaa tietoa.[56]
  • Kangasmaskit pyrkivät vangitsemaan henkilön tuottamat pisarat kankaan kuituihin. Ne myös estävät hengittämästä muiden käyttäjien pisaroita. Kangasmaskin teho on paras, kun kangas on tiheästi punottua ja kerroksia on useita.[56] Kangasmaski antaa jopa 20-40 prosentin suojan käyttäjälle.[58]
  • Kirurginen kertakäyttömaski estää pisaratartuntojen saamista ja suodattaa suurempia hiukkasia ilmasta. Kirurgiset maskit on tarkoitettu estämään pisaroiden ja roiskeiden kosketusta henkilöön.[56] Kirurgiset maskit eivät estä käyttäjää saamasta tartuntaa.[59] Ne kuitenkin vähentävät tartunnan saamisen riskiä vähintään 16 prosentilla,[60][61] tai jopa 50 prosentilla.[58]
  • N95 tai FFP2 -hengityssuojain suojaa kirurgista maskia paremmin, sillä se suodattaa hengitysilmasta sekä pisaroita että pieniä pisaroita eli aerosoleja.[56] Edes N95 ja FFP2 maskit eivät anna täydellistä suojaa tartuntaa vastaan, mutta suojaavat tartunnalta 80-90 prosentin todennäköisyydellä.[58] Hengityssuojaimet, joissa on ulostuloventtiili tekevät hengittämisestä helpompaa, mutta levittävät virusta uloshengitysilmassa muille.[56] Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelee terveydenhuollon työntekijöille, jotka käsittelevät COVID-19-potilaita, FFP3- tai vähintään FFP2-suodattimella varustettua suun ja nenän peittävää suojainta.[59]

Suomen hallitus suosittelee käyttämään kasvomaskia yleisessä joukkoliikenteessä, koronatestiin matkustaessa sekä Suomeen saavuttaessa ja karanteenissa ollessa.[62] Maailman terveysjärjestö suosittelee lääketieteellisen maskin käyttöä riskiryhmille.[56] THL suosittelee hengityssuojaimen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille, COVID-19-tautia potevien lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville ja tautiin mahdollisesti sairastuneille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat olla läheisessä kontaktissa toisiin henkilöihin.[55] Helsingin seudun liikenteessä on voimassa maskipakko 13. maaliskuuta 2021 alkaen.[63]

Terveydenhuoltohenkilökunnan tulee käyttää hengityssuojaimen lisäksi myös vähintään suojalaseja tai kasvot peittävää kasvosuojaa/visiiriä, käsineitä (esimerkiksi lateksi tai nitriili) ja vettä hylkivää pitkähihaista kaapua.[59]

Rokote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

Rokote estää taudin vakavia vaikutuksia ja estää myös taudin leviämistä.[64] Ensimmäinen rokotekerta antaa kahta rokotusta huomattavasti alhaisemman suojan.[65] Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty-rokote estää taudin myös iäkkäillä yli 95 prosentissa tapauksista.[66] Täysi suoja saavutetaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.[67] Rokotettu saa jonkin verran suojaa tautia vastaan jo 12 päivää ensimäisen rokotusannoksen jälkeen.[68] Rokote antaa suojan kaikille ikäryhmille.[69]

Helmikuussa 2021 Suomessa annettiin Moderna ja Comirnaty-rokotteita yli 70-vuotiaille sekä 16-17-vuotiaille, joilla on vakava sairaus. Muille annettiin AstraZenacan valmistamaa rokotetta.[70] Ensimmäiset rokotteet tulivat useissa länsimaissa saataville joulukuussa 2020. Aluksi rokotuksilla pyrittiin suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä. Laajemmin väestöä rokotetaan Euroopassa vuoden 2021 aikana.[71] Maaliskuussa 2021 Suomessa oli rokotettu 11 prosenttia väestöstä.[72]

Ihmisen lisäksi SARS-CoV-2-rokotteita on myös kehitelty eläimille, erityisesti minkeille.[73]

D-vitamiini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D-vitamiinista ei ole havaittu hyötyä taudin ehkäisyssä tai hoidossa. D-vitamiinin puutostila voi kuitenkin altistaa taudin vakavammalle muodolle. [74] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri suosittelee yli 70-vuotiaita, ympärivuorokautisessa hoidossa asuvia ja tummaihoisia käyttämään tavallista suurempaa 20 mikrogramman D-vitamiiniannosta vuorokaudessa. Ylipainoisille, joiden painoindeksi on yli 30, suositellaan 50 mikrogramman vuorokausiannosta, sillä D-vitamiinin tarve on heillä suurempi. Vastaavankaltaisia suosituksia on annettu myös muualla maailmassa.[75]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virusinfektion oireet.

COVID-19:n oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa virusperäisen infektion oireita. Yleisiä oireita ovat kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Taudin yhteydessä esiintyy myös maku- ja hajuaistin häiriöitä. Pelkästään oireiden perusteella ei voida tietää onko tauti COVID-19, vai joku muu infektio.[2]

Oireiden vakavuus vaihtelee oireettomuudesta vakavaan keuhkokuumeeseen ja jopa kuolemaan. Pitkäaikaissairailla ja iäkkäillä oireet ovat olleet pahimpia. Nuorilla ja lapsilla oireet ovat yleensä olleet lieviä.[5] Alla olevan taulukon oireiden lisäksi haju- tai makuaistin katoaminen eli anosmia tai ageusia voivat olla virustartunnan oireita. Anosmia voi ilmetä jopa 30 prosentilla lievästi oireilevista taudin saaneista. Nämä oireet ovat tiettävästi lyhytaikaisia.[76] Jotkut tartunnan saaneista ovat myös kertoneet kokeneensa ihon kihelmöintiä tai kuumuuden tunnetta iholla.[77]

Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[78] Se on ilmennyt noin viikon kuluttua osalla sairaalahoitoon päätyneistä potilaista. Muita vakavia komplikaatioita ovat muun muassa sydänlihasvaurio, verenkiertoshokki tai munuaisvaurio.[79]

Oireiden yleisyys[5]
Oire Yleisyys
Kuume 87,9 %
Kuiva yskä 67,7 %
Väsymys 38,1 %
Yskökset 33,4 %
Hengitysvaikeudet 18,6 %
Lihas- tai nivelkipu 14,8 %
Kurkkukipu 13,9 %
Päänsärky 13,6 %
Kylmät väreet 11,4 %
Pahoinvointi tai oksennus 5,0 %
Nenän tukkoisuus 4,8 %
Ripuli 3,7 %
Veriyskä 0,9 %
Sidekalvontulehdus 0,8 %

72 000:ssa Kiinassa varmennetussa tautitapauksessa sairastuneista noin 81 prosentilla oireet olivat lieviä, 14 prosentilla vakavia ja viidellä prosentilla kriittisiä. Näillä lievästi sairailla ilmeni lievä keuhkokuume, tai ei lainkaan keuhkokuumetta. Kriittisissä tapauksissa ilmeni esimerkiksi vakavaa keuhkojen vajaatoimintaa tai verenmyrkytys.[6]

Jälkioireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19 voi aiheuttaa eritoten siihen vakavasti sairastuneille virustartunnan parantumisen jälkeen pitkäkestoisia oireita. Myös osalla lievästi sairastuneista on ilmennyt pitkittyneitä jälkioireita. Esimerkkejä näistä oireista ovat väsymys, sydämen tiheälyöntisyys, hengenahdistus, nivelkivut, makuaistin menetys, rintakivut, päänsäryt, unettomuus, huimaus, ihottuma, korkea verenpaine ja rytmihäiriöherkkyys.[80][81][82][83][84] sekä kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, hajuaistin heikentyminen tai muut neurologiset oireet[85]. Arvioiden mukaan geneettiset tekijät saattavat selittää, miksi osa saa jälkioireitat[85]. Osa jälkioireista selittyy taudin aiheuttamien pitkäkestoisten tai pysyvien elinvaurioiden kautta.[86]

Osa oireista voi jatkua ainakin kuukausia, mutta virustaudin uutuuden takia näiden oireiden keston pituutta ei tiedetä.[80][81][82][83][84] Maailmalla taudin pitkittymisilmiö tunnetaan nimillä long haulers (suom. kaukomatkalaiset) ja long COVID (suom. pitkä COVID).[86] Pitkittymiseen liittyy oireiden lieveneminen vähitellen ja sitten äkillisesti niiden paheneminen.[83]

Koronavirus pääsee tunkeutumaan aivoihin, joissa se aiheuttaa myös vaurioita. Myös koronan aiheuttama elimistön tulehdustila voi vaurioittaa aivoja. Kolmasosa COVID-19-taudin sairastaneista saa pitkäkestoisia neurologisia tai mielenterveyteen liittyviä oireita. Yleisin jälkioireita saaneille annettu psykiatrinen diagnoosi on ahdistuneisuushäiriö, jota tavataan 17 prosentilla sairastuneista. Myös masennus oli yleistä. COVID-19-tautiin liittyvä riski saada neurologisia tai psykiatrisia oireita on lähes kaksinkertainen muihin hengitystieviruksiin verrattuna. Vajaa prosentti koronapotilaista sairastuu dementiaan ja kaksi prosenttia saa iskeemisen aivohalvauksen, joka johtuu aivoverisuonessa olevasta hyytymästä tai plakista. Sairaalahoitoon päätyneistä yli kolmaosa kärsii muistihäiriöistä vielä kuukausia kotiutumisen jälkeen ja viidenneksellä on keskittymisvaikeuksia.[85]

Joka kymmenellä on jokin fyysinen jälkioire, kuten päänsärkyä, vielä kolme kuukautta taudin sairastamisen jälkeen. Rokotteen saaminen vaikuttaisi auttavan pitkittyneestä taudista kärsivien vointia ja oireita.[87]

Taudin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:[88]

  1. Virus tunkeutuu keuhkojen soluihin ja alkaa tuhota niitä. Seurauksena keuhkoihin alkaa muodostua nestettä, joka johtaa hengitysvaikeuksiin.
  2. Ihmisen immuunijärjestelmä käynnistyy ja aloittaa vastaiskun. Elimistössä olevat virukset voivat tuhoutua ja ihminen tervehtyy. Immuunijärjestelmä saattaa kuitenkin käydä myös terveiden solujen kimppuun, jolloin keuhkokuume pahenee ja nesteen kertyminen kiihtyy.
  3. Keuhkoihin syntyy vaurioita. Potilaiden keuhkoihin voi syntyä reikiä niin, että ne muistuttavat hunajakennoa. Potilas tarvitsee hengityskonetta.

Virukseen reagoiva immuunijärjestelmä saattaa vaurioittaa erityisesti sisäelimiä, jolloin maksa, munuaiset tai perna eivät toimi normaalisti, ja veriarvot heikkenevät. Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, varsinkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.[88]

Itämisaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudin itämisaika on keskimäärin 5–6 vuorokautta, jonka jälkeen oireet alkavat.[5] Ääritapauksissa itämisaika on 0–24 vuorokautta.[89] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee seuraamaan 14 vuorokauden ajan tartuntahetkestä lukien henkilöä, jonka epäillään saaneen tartunta.[12]

Virustartunnan kesto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lievästi oireilevat potilaat paranevat viruksesta yleensä noin kahdessa viikossa. Tauti voi joillakin pahentua noin viikossa tartunnan saamisesta, jolloin tauti vaatii sairaalahoitoa. Näillä vakavasti sairailla parantuminen virustartunnasta on yleensä 3–6 viikkoa. Tautiin kuolleet potilaat ovat yleensä kuolleet noin 2–8 viikon kuluttua taudin ensioireiden alkamisesta.[5]

Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin 191 potilasta, joiden ikäjakauma oli 46–67 vuotta ja keski-ikä 56 vuotta. Eloonjääneillä mediaanikesto viruksen poistumiselle kehosta oli 22 päivää. Potilaista 54 kuoli. Kuolleilla taudin mediaanikesto oli 18,5 päivää. Viruksesta parantuneilla kuume kesti 12 päivää (päivät 0–12 taudin alkamisesta), yskä 19 päivää (päivät 0–19), hengenahdistus 13 päivää (päivät 7–19) ja he olivat tehohoidossa 6,5 päivää (päivät 11,5–18).[8]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronatesti otetaan yleisimmin tikulla nielusta nenän kautta.

COVID-19-tautia vastaan ei ole sen parantavaa erityistä lääkehoitoa. Vain sen oireita voidaan pyrkiä lieventämään.[90] Tutkimusten mukaan rokote vähentää oireita.

Tartunnan toteaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: COVID-19-näytteenotto

COVID-19-näytteenossa pyrkimyksenä on ottaa näytteitä SARS-CoV-2-infektioon mahdollisesti sairastuneilta infektion toteamiseksi.

Virallinen ohjeistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan taudinkuvasta riippuen tautia hoidetaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa.[55] Hoidossa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan asianmukaiseen suojautumiseen.[12]

Jos epäilee sairastuneensa, tulee THL:n mukaan toimia seuraavasti:[91]

  • Jos epäilet COVID-19-tautia, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Voit myös varata ajan terveyskeskukseen, josta sinut ohjataan tarvittaessa COVID-19-testiin.
  • Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, ja yleistilasi heikkenee.
  • Jos kuulut riskiryhmään (katso kohta riskiryhmät), soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle nousee äkillinen kuume (38 °C tai yli) ja sinulla on kurkkukipua tai yskää.
  • Jos sinulla on varmistettu COVID-19, pysyttele kotona vähintään 14 vuorokauden ajan. Jos sinulla on oireita vielä 14. päivänä tai sen jälkeen, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta. Vältä lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin.
  • Kotihoidossa seuraa COVID-19-taudin THL:n kotihoidon ohjeita.[92]

Eristäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairastuneiden ihmisten hoitoon kuuluu yleensä heidän eristäminen muista karanteenilla. Tämän tarkoitus on estää tautia tarttumasta muihin.[93]

Kokeelliset hoidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Remdesiviiri hyväksyttiin lokakuussa 2020 COVID-19-taudin hoitokeinoksi Yhdysvalloissa kaikille potilaille. Aiemmin lääkettä sai käyttää vain vaikeimpien potilaiden hätätapauksessa. Lääkkeen valmistajan mukaan lääke lyhentää sairauden kestoa 15 päivästä 10 päivään, eli viidellä päivällä. Remdesiviiri on ollut joissain Euroopan maissa sallittu lääke kesästä 2020 lähtien. Maailman terveysjärjestön mukaan lääkkeen tehosta ei ole näyttöä.[94]

Kliinisen fysiologian erikoislääkäri, emeritusprofessori Anssi Sovijärvi kehottaa lopettamaan tupakoinnin välittömästi, koska se voi lisätä riskiä sairastua COVID-19-tautiin sekä pahentaa oireita. Erityisen haitallista tupakointi on riskiryhmiin kuuluville eli yli 70-vuotiaille ja niille, joilla on perussairauksia. Sovijärven mukaan tupakoinnin lopettaminen parantaa vastustuskykyä jo parissa päivässä. Hän suosittelee lopettamiseen nikotiinivalmisteita ja myös uusia, vieroitusoireita helpottavia reseptilääkkeitä.[95]

Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteen laitos on julkaissut nettisivullaan nenähengitykseen pohjautuvan kuntoutusohjelman COVID-19:n sairastaneille potilaille. Kuntoutusohjelma pyrkii lisäämään keuhkojen hapenottokapasiteettia syvähengityksen harjoitteiden kautta. Syvähengitys myös voi vähentää tautiin liittyvää ahdistuksen tunnetta.[96]

HIV-lääkkeiden käyttöä COVID-19 hoidossa on tutkittu. Niistä ei nykyisen tiedon mukaan ole hyötyä taudin hoidossa.[40]

Hoitoennuste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa sairastuneet[2]
Ikä

(vuotta)

Osuus sairastuneista (%)
alle 20 noin 20%
20-40 noin 40%
40-70 noin 35%
yli 70 noin 6%

Aikuiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virustartunnan saaneista keski-ikäisistä ja hieman vanhemmista noin joka neljäs voi joutua sairaalaan ja joka kymmenes voi vaatia tehohoitoa (taulukko). Huomattavaa on myös se, että 20–44-vuotiaista joka kymmenes voi vaatia sairaalahoitoa. Nämä ovat Yhdysvaltain tautikeskuksen 18. maaliskuussa 2020 esittämiä tuloksia, jotka pohjautuvat 4 226:een virukseen sairastuneeseen yhdysvaltalaiseen.[97]

Yhdysvaltain tautikeskuksen mukaan esimerkiksi noin 14–21 prosenttia 20–44-vuotiaista tartunnan saaneista vaatii sairaalahoitoa ja 2–4 prosenttia tehohoitoa.[97]

Yhdysvaltain tautikeskuksen havainnot sairastuneista[97]
Ikä

(vuotta)

Sairaalaan

joutuneet (%)

Tehoitoon

joutuneet (%)

Tapaus-

kuolleisuus (%)

0–19 1,6–2,5 0 0
20–44 14,3–20,8 2,0–4,2 0,1–0,2
45–54 21,2–28,3 5,4–10,4 0,5–0,8
55–64 20,5–30,1 4,7–11,2 1,4–2,6
65–74 28,6–43,5 8,1–18,8 2,7–4,9
75–84 30,5–58,7 10,5–31,0 4,3–10,5
85 tai yli 31,3–70,3 6,3–29,0 10,4–27,3

Iäkkäät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian kansanterveyslaitos tilastoi laboratoriovarmennettuja sairastuneita olleen Italiassa 26. maaliskuuta 2020 mennessä yhteensä 73 780. Sairaiden mediaani-ikä oli 62 vuotta, ja tapauskuolleisuus oli keskimäärin 9,2 prosenttia (6 801 menehtynyttä). Yli 80-vuotiaiden tapauskuolleisuus oli 24–24,6 prosenttia. Tapauskuolleisuus oli muilla ikäryhmillä matalampi ja esimerkiksi 50–69-vuotiailla se oli 1,7–5,7 prosenttia.[98]

Ylipainoiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylipainoisilla on muita suurempi riski joutua tehohoitoon tai kuolla sairastuessaan COVID-19-tautiin. Kansallista tehohoitoa koordinoivan toimiston mukaan 84 prosenttia taudin vuoksi tehohoidossa olleista oli ylipainoisia tai lihavia. Ylipainoisia henkilöitä, joiden BMI-painoideksi on yli 30, oli 48 prosenttia tehohoidossa olevista.[41] Myös Yhdysvalloissa ja Ranskassa COVID-19 vuoksi tehohoitoon joutuneista suuri osa on ollut ylipainoisia.[42]

Tutkimuksen mukaan henkilöillä, joilla on yli 30 painoindeksi, on melkein kaksinkertainen riski joutua tehohoitoon verrattuna normaalipainoisiin ja lievästi ylipainoisiin. Kun painoindeksi ylittää 35, on tehohoitoon joutumisen todennäköisyys 3,6 kertaa suurempi.[99] Kuolleisuuden todennäköisyys kasvaa 50% kun painoindeksi on 30 tai enemmän.[100]

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: PIMS

Lapsilla oireet ovat aikuisia lievemmät ja vain hyvin harvat kuolevat tautiin. Alle 1-vuotiaista vauvoista joka kymmenes voi sairastua tautiin vakavasti tutkimuksen mukaan, joka kattoi 2 143 kiinalaislasta, joiden mediaani-ikä oli 7 vuotta. Pääosa ei sairastunut vakavasti: noin viisi prosenttia oli oireettomia, 51 prosenttia lieväoireisia ja 39 prosenttia oireiltaan keskisasteisia. Loput noin viisi prosenttia sairastui vakavasti: alle 1-vuotiailla 11 prosenttia tapauksista oli vakavia, 1–5-vuotiaista seitsemän, 6–15-vuotiaista neljä ja yli 15-vuotiaista kolme prosenttia. Yksi potilas kuoli tarkasteltuna ajanjaksona. Vakavasti sairailla ilmeni vähintään syanoottista hypoksiaa, jossa happisaturaatio oli alle 92 prosenttia.[101]

Kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestön 3. maaliskuuta 2020 antaman ilmoituksen mukaan tapauskuolleisuus COVID-19-tautiin oli 3,4 prosenttia.[102] Heinä-elokuussa 2020 järjestön epidemiologi arvioi kuolleisuuden noin 0,6 prosentiksi.[103]

Todellista tapauskuolleisuutta virustartuntaan on hankala arvioida, sillä monet tartunnan saaneista potevat tautia lieväoireisina kotonaan ilmoittautumatta viranomaisille vakavammin oireilevien tapausten taas tullessa viranomaisten tietoon.[104] Koronakuolemia on todennäköisesti enemmän, kuin mitä on tilastoitu. Venäjällä on esimerkiksi tilastoitu vain 92 000 koronakuolemaa, mutta maan kokonaiskuolleisuus on ollut 400 000 enemmän. Kaikissa maissa ei tilastoida kuolinsyitä lainkaan. Israelilaisen tilastotieteilijän Ariel Karlinskyn mukaan tilastoista puuttuu 1,6 miljoonaa koronakuolemaa maailmanlaajuisesti.[72]

Tapauskuolleisuus ikäryhmän mukaan Kiinassa.[6]

11. helmikuuta 2020 mennessä Kiinassa todetun noin 72 000:n COVID-19-tapauksen kohdalla tapauskuolleisuus 10–39-vuotiailla oli 0,2 prosenttia, 40–49-vuotiailla 0,4 prosenttia, 50–59-vuotiailla 1,3 prosenttia, 60–69-vuotiailla 3,6 prosenttia, 70–79-vuotiailla 8,0 prosenttia ja yli 80-vuotiailla 14,8 prosenttia. Tämä Kiinan tautikeskuksen (CDCC) tutkimus kattoi 419 alle 10-vuotiasta henkilöä, joiden kohdalla ei todettu kuolintapauksia. Tapauskuolleisuus oli 10,5 prosenttia jotakin sydän- ja verisuonitautia potevilla, 6,3 diabeetikoilla, 6,3 jotakin kroonista hengityselinsairautta potevilla, 6,0 korkeaa verenpainetta potevilla ja 5,6 prosenttia syöpää potevilla.[6]

30. maaliskuuta 2020 julkaistussa tutkimuksessa kuolleisuudeksi 0–9-vuotiailla arvioitiin 0,2–2,5 promillea, 10–29-vuotiailla 1–9 promillea, 30–49-vuotiailla 4–32 promillea, 50–59-vuotiailla 0,3–1,3 prosenttia, 60–69-vuotiailla 1,1–3,9 prosenttia, 70–79-vuotiailla 2,5–8,4 prosenttia ja yli 80-vuotiailla 3,4–13,3 prosenttia. Tutkimus kattoi 44 672 henkilöä ja se pohjautui pääosin yllä mainitun CDCC:n tutkimuksen tarkastelemiin tautitapauksiin. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan niiden osuutta, jotka eivät ole päätyneet esimerkiksi lievien oireidensa tai oireettomuutensa takia tilastoihin, sekä poistamaan muutamien muiden tilastoja mahdollisesti vääristävien tekijöiden vaikutusta.[105]

Tartunnan uusiutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei ole varmaa voiko COVID-19-taudin jo sairastanut saada sen jälleen jonkin ajanjakson kuluttua. Uusintatartuntoja jo parantuneilla ei kuitenkaan ole todistettavasti ilmennyt. Tällaisia tartuntoja on uutisoitu, mutta niiden osoitettu johtuneen esimerkiksi tautia aiheuttamattomista SARS-CoV-2-viruksen jäämistä, jotka on havaittu tartunnasta todellisuudessa parantuneilta henkilöiltä otetuista näytteistä.[106] Virukselle omalta osaltaan vastustuskyvyn kehittävien kehon tuottamien vasta-aineiden määrän on havaittu vähenevän valta-osalla nuorista ja vanhoista ihmisistä noin 90 päivän aikana SARS-CoV-2-tartunnan saamisesta. Vasta-aineperusteinen vastustuskyky virusta vastaan saattaa ehkä siten olla lyhytkestoinen.[107] T-soluvälitteisen vastustuskyvyn virusta vastaan taas on useammassa tutkimuksessa osoitettu olevan mahdollisesti vasta-aineita pysyvämpää.[108]

Mahdolliset pysyvät seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydämen vauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2-viruksen on havaittu monistuvan sydämen soluissa aiheuttaen sydämen solujen kuolemaa ja solukalvon tuhoutumista sekä sydänlihaksen arpeutumista. Tämä haittaa sydämen supistumista. COVID-19 voi aiheuttaa sydänkohtauksia ja sydänsairauksia muutoin terveissä ihmisissä.[109]

Myös vähäoireisena sairastettu COVID-19 voi aiheuttaa sydämen vaurioita, myös nuorille. Vauriot voivat heikentää pysyvästi mahdollisuuksia harrastaa urheilua.[110] Sydämen vaurioituminen saattaa altistaa rytmihäiriöille.[80]

Sisäelinten vauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauti voi vahingoittaa myös verisuonia ja munuaisia. Taudissa mahdollisesti ilmenevä aivokalvontulehdus voi johtaa aivovaurioihin.[80] COVID-19 voi aiheuttaa arpikudoksen muodostumista keuhkoihin (keuhkofibroosia), joka vaikeuttaa esimerkiksi hengittämistä.[86]

Dementiankaltaiset oireet ja neurologiset vauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa lähes kaikilla 18-40-vuotiailla pitkittyneestä taudista (engl. long covid) kärsivillä on havaittu neurologisia ongelmia. Ne ilmenevät yleisesti lyhytaikaisen dementian kaltaisina oireina, kuten muistin heikkenemisenä ja luku- ja kirjoitusvaikeuksina.[111] Virus ylittää veri-aivoesteen ja vaikuttaa aivosoluihin. Tätä vaikutusta tutkitaan A. I. Virtanen -instituutissa Neurobiology of Disease -tutkimusryhmässä.[112]

Miesten hedelmällisyyden lasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19 on myös epäilty voivan aiheuttaa miehillä hedelmällisyyden laskua. Tauti voi heikentää sperman laatua ja alentaa lisääntymiskykyä.[113] Taudin jälkeen on havaittu pysyvää heikkenemää sperman kokonaismäärässä ja sukusolujen osuudessa siinä.[114] COVID-19 voi vaurioittaa lisääntymisterveyttä sytokiinimyrskyn kiveksissä aiheuttaman tulehduksen seurauksena. Tieteellistä näyttöä siitä pääseekö itse virus sukusoluihin tai kiveksiin ei vielä ole.[115]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Novel Coronavirus (2019-nCoV) 11.2.2020. World Health Organization. Viitattu 12.2.2020. (englanniksi)
  2. a b c Kustannus Oy Duodecim: Uusi koronavirus (COVID-19) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 9.3.2021.
  3. AE Gorbalenya et al: Severe acute respiratory syndrome-related coronavirus The species and its viruses, a statement of the Coronavirus Study Group. bioRxiv, 11.2.2020. doi:10.1101/2020.02.07.937862. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  5. a b c d e f Report of the WHO-China Joint Mission on Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) 24.2.2020. World Health Organization. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  6. a b c d The epidemiological characteristics of an outbreak of 2019 novel coronavirus diseases (COVID-19) China, 2020. Chinese Journal of Epidemiology, 2020, 41. vsk, nro 2, s. 145–151. Englanninkielinen käännös. doi:10.3760/cma.j.issn.0254-6450.2020.02.003. ISSN 0254-6450. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. WHO Coronavirus (COVID-19) Dashboard covid19.who.int. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  8. a b F Zhou et al: Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet, 2020. doi:10.1016/S0140-6736(20)30566-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. Y Bai et al: Presumed asymptomatic carrier transmission of COVID-19. JAMA, 2020. doi:10.1001/jama.2020.2565. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. New Variants of Coronavirus: What You Should Know hopkinsmedicine.org. Viitattu 4.3.2021.
  11. Koronaviruksen aiheuttama tauti nostettiin yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon viruksesta voi tulla uusi kausi-influenssa, sanoo THL:n johtaja Helsingin Sanomat. 13.2.2020. Viitattu 13.2.2020.
  12. a b c Toimenpideohje epäiltäessä uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa infektiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.2.2020.
  13. Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa Helsingin Sanomat. 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  14. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 6.2.2020.
  15. Ensimmäinen suomalainen sairastui koronavirukseen Ilta-Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  16. a b c Alle 10-vuotiaiden lasten koronatartuntojen määrä kasvaa vauhdilla Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2021.
  17. Betydligt fler barn under 10 år har smittats av coronaviruset på sistone – vår graf visar att de yngsta sticker ut i statistiken svenska.yle.fi. Viitattu 17.3.2021. (ruotsiksi)
  18. a b c d e Transmission of COVID-19 European Centre for Disease Prevention and Control. 16.7.2020. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  19. Pandemia etenee superleviämistilanteissa Helsingin Sanomat. 18.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  20. Koronavirus | Valtaosa koronatartunnoista voi olla ”superlevittäjien” aikaansaannoksia, arvelevat tutkijat Helsingin Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 20.7.2020.
  21. a b CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  22. CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 11.3.2021. (englanniksi)
  23. a b c d e Coronavirus (COVID-19): Frequently Asked Questions www.hopkinsmedicine.org. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  24. a b c Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.7.2020.
  25. a b c d Modes of transmission of virus causing COVID-19: implications for IPC precaution recommendations who.int. 29.3.2020. Viitattu 18.7.2020. (englanniksi)
  26. Lukijan mielipide | Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti Helsingin Sanomat. 1.12.2020. Viitattu 1.12.2020.
  27. 10 kysymystä ja vastausta koronasta: Voiko supertartuttaja olla kuka tahansa ja miten tartuttajan tunnistaa? THL:n Salminen: "Se on vähän kavalaa" mtvuutiset.fi. 20.10.2020. Viitattu 1.12.2020.
  28. Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  29. Linda Geddes: Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried? The Guardian. 6.11.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  30. Daniel Boffey: Denmark tightens lockdown in north over mink Covid outbreak The Guardian. 5.11.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  31. Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp: Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms. bioRxiv, 1.9.2020, s. 2020.09.01.277152. doi:10.1101/2020.09.01.277152. Artikkelin verkkoversio. en
  32. a b Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic: Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists. Journal of Perinatology, 2020-05, nro 5, s. 820–826. doi:10.1038/s41372-020-0665-6. ISSN 1476-5543. Artikkelin verkkoversio.
  33. Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan veripalvelu.fi. 17.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  34. Ympäristöterveys – Koronavirus ja vesiturvallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.7.2020.
  35. a b c CDC: COVID-19 and Your Health - Older Adults Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  36. a b c d e f Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.4.2020.
  37. COVID-19 Guidance for Older Adults www.cdc.gov. 17.3.2021. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  38. a b COVID-19: Who's at higher risk of serious symptoms? Mayo Clinic. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  39. a b c CDC: COVID-19 and Your Health - People with Certain Medical Conditions Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 10.3.2021. (englanniksi)
  40. a b COVID-19 and HIV | HIV Basics | HIV/AIDS | CDC www.cdc.gov. 20.10.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  41. a b c Koronavirus | Koronaviruksen takia tehohoitoon joutuneista potilaista löytyi yhdistävä tekijä – asiantuntija kertoo, miksi virus on lihaville erityisen vaarallinen Helsingin Sanomat. 9.3.2021. Viitattu 9.3.2021.
  42. a b Tutkimukset | Tuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat: Lihavilla koronaviruspotilailla selvästi kasvanut riski joutua tehohoitoon Helsingin Sanomat. 16.4.2020. Viitattu 9.3.2021.
  43. Rokotukset | Lihavuus näyttää vähentävän koronarokotteen tehoa – ”Pitoisuudet ovat pienemmät mutta riittävän korkeat”, arvioi asiantuntija Helsingin Sanomat. 2.3.2021. Viitattu 9.3.2021.
  44. CDC: COVID-19 and Your Health Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  45. Francis Mimouni, Satyan Lakshminrusimha, Stephen A. Pearlman, Tonse Raju, Patrick G. Gallagher, Joseph Mendlovic: Perinatal aspects on the covid-19 pandemic: a practical resource for perinatal–neonatal specialists. Journal of Perinatology, 2020-05, nro 5, s. 820–826. doi:10.1038/s41372-020-0665-6. ISSN 1476-5543. Artikkelin verkkoversio.
  46. Coronavirus and Smoking WebMD. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  47. Smoking and COVID-19 www.who.int. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  48. Pysy kotona -kampanja muistuttaa nuoria pysymään kotona koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi Pornaisten kunta. Viitattu 20.7.2020.
  49. Juha-Pekka Tikka: Suositus käsidesistä nojaa vanhaan tietoon, mutta Suomi ei muuta linjaa verkkouutiset.fi. 19.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  50. Mikko Puttonen: "Matalan käyrän" kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen Helsingin Sanomat. 12.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  51. Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  52. Saippuapesu on käsidesiä tehokkaampi tapa suojautua koronavirukselta Iltalehti. 2.3.2020. Viitattu 2.3.2020.
  53. Lääkäri kertoo, miksi käsien saippuapesu toimii paremmin kuin käsidesi, syy löytyy ”viruspallerosta” Ilta-Sanomat. 9.3.2020. Viitattu 9.3.2020.
  54. a b Käsienpesu ja yskiminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.3.2020.
  55. a b c Usein kysyttyä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.3.2020.
  56. a b c d e f g h Can face masks protect against coronavirus? Mayo Clinic. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  57. Miksi Suomessa ei suositella kasvomaskien käyttöä kaikille? Helsingin Sanomat. 2.4.2020. Viitattu 20.7.2020.
  58. a b c d Hiroshi Ueki, Yuri Furusawa, Kiyoko Iwatsuki-Horimoto, Masaki Imai, Hiroki Kabata, Hidekazu Nishimura: Effectiveness of Face Masks in Preventing Airborne Transmission of SARS-CoV-2. mSphere, 21.10.2020, nro 5. PubMed:33087517. doi:10.1128/mSphere.00637-20. ISSN 2379-5042. Artikkelin verkkoversio.
  59. a b c Guidance for wearing and removing personal protective equipment in healthcare settings for the care of patients with suspected or confirmed COVID-19 (pdf) 2020. European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.3.2020. (englanniksi)
  60. Brenda Goodman, MA: How Much Does Wearing a Mask Protect You? WebMD. Viitattu 17.3.2021. (englanniksi)
  61. Henning Bundgaard, Johan Skov Bundgaard, Daniel Emil Tadeusz Raaschou-Pedersen, Christian von Buchwald, Tobias Todsen, Jakob Boesgaard Norsk: Effectiveness of Adding a Mask Recommendation to Other Public Health Measures to Prevent SARS-CoV-2 Infection in Danish Mask Wearers. Annals of Internal Medicine, 18.11.2020, nro 3, s. 335–343. PubMed:33205991. doi:10.7326/M20-6817. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio.
  62. Koronavirus COVID-19 www.infofinland.fi. Viitattu 17.3.2021.
  63. HSL:n liikenteessä maskipakko voimaan 13.3. HSL.fi. Viitattu 17.3.2021.
  64. Tulos ylitti odotukset: Rokotus näyttää estävän myös taudin leviämisen verkkouutiset.fi. 19.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  65. Tulokset rokotusten ”koelaboratoriosta” Israelista: yksi rokotuskerta antaa odotettua huonomman suojan iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2021.
  66. Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja verkkouutiset.fi. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  67. Elisabeth Mahase: Covid-19: Vaccine candidate may be more than 90% effective, interim results indicate. BMJ, 9.11.2020, nro 371. PubMed:33168562. doi:10.1136/bmj.m4347. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  68. Elisabeth Mahase: Covid-19: Pfizer vaccine efficacy was 52% after first dose and 95% after second dose, paper shows. BMJ, 11.12.2020, nro 371. PubMed:33310706. doi:10.1136/bmj.m4826. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  69. Noah Weiland, Carl Zimmer: Pfizer’s Vaccine Offers Strong Protection After First Dose The New York Times. 8.12.2020. Viitattu 4.2.2021. (englanniksi)
  70. Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.3.2021.
  71. Summanen, Kasperi: Rokote pian Suomessa? Verkkouutiset. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  72. a b Kuinka paljon Suomeen tulee rokotteita? Entä pitävätkö ennusteet vielä paikkansa? THL:n Mia Kontio vastaa 9 kysymykseen Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2021.
  73. Rachael Rettner-Senior Writer 25 January 2021: Why cats and dogs may need their own COVID-19 vaccines livescience.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  74. Centre for Guidelines Methods and Economics Team (UK): Evidence reviews for the use of vitamin D supplementation as prevention and treatment of COVID-19: Vitamin D for COVID-19: Evidence review A. London: National Institute for Health and Care Excellence (UK), 2020. ISBN 978-1-4731-3942-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.3.2021).
  75. HUS suosittelee D-vitamiinilisää ikääntyneille ja erityisryhmille koronavirusepidemian aikana HUS. Viitattu 9.2.2021.
  76. G Iacobucci: Sixty seconds on . . . anosmia. BMJ, 2020, 368. vsk. PubMed:32209546. doi:10.1136/bmj.m1202. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  77. Jälleen yksi uusi koronaviruksen oire? mtvuutiset.fi. Viitattu 16.4.2020.
  78. K Lechowicz et al: COVID-19: The Potential Treatment of Pulmonary Fibrosis Associated with SARS-CoV-2 Infection. Journal of Clinical Medicine, 2020, 9. vsk, nro 6. PubMed:32575380. doi:10.3390/jcm9061917. Artikkelin verkkoversio.
  79. D Wang et al: Clinical Characteristics of 138 Hospitalized Patients With 2019 Novel Coronavirus–Infected Pneumonia in Wuhan, China. JAMA, 2020. PubMed:32031570. doi:10.1001/jama.2020.1585. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  80. a b c d Jennifer Couzin-Frankel: From ‘brain fog’ to heart damage, COVID-19’s lingering problems alarm scientists Science | AAAS. 31.7.2020. Viitattu 14.9.2020.
  81. a b WHO: World Health Organization - Prolonged symptoms without underlying chronic medical conditions 9.9.2020. WHO.
  82. a b Pitkään oireilevien COVID-19-potilaiden omakohtaista tietoa kannattaa hyödyntää Potilaanlääkärilehti.fi. Viitattu 22.10.2020.
  83. a b c Hulluksi leimaamista, vähättelyä, tukien menetyksiä: pitkä korona voi viedä työkyvyn perusterveeltä ja potilaat vaativat nyt tiedotusta Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2020.
  84. a b Anatomian Professori, Seppo Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19 www.duodecimlehti.fi. 3.2.2021. Viitattu 21.2.2021.
  85. a b c Jopa kolmasosalla koronapotilaista pitkäkestoisia ongelmia aivoissa – "Virus pääsee aivoihin ja aiheuttaa suoria vaurioita" www.iltalehti.fi. Viitattu 12.4.2021.
  86. a b c Michael Marshall: The lasting misery of coronavirus long-haulers. Nature, 2020, 585. vsk, nro 7825, s. 339–341. doi:10.1038/d41586-020-02598-6. Artikkelin verkkoversio.
  87. Rhys Blakely, Science Correspondent: Vaccine may ease long Covid suffering thetimes.co.uk. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  88. a b Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2020.
  89. W Guan et al: Clinical characteristics of 2019 novel coronavirus infection in China. medRxiv, 2020. doi:10.1101/2020.02.06.20020974. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  90. Q&A on coronaviruses (COVID-19) World Health Organization. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  91. Koronavirustauti: Milloin on hakeuduttava hoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.3.2020.
  92. Ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.5.2020.
  93. Corona coronavirus.illinois.gov. Viitattu 9.3.2021.
  94. Remdesiviiri hyväksyttiin ensimmäiseksi COVID-19-lääkkeeksi Yhdysvalloissa Yle Uutiset. Viitattu 23.10.2020.
  95. Koronavirus voi iskeä tupakanpolttajiin rajummin kuin savuttomiin Kaleva. 20.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  96. Coronavirus recovery : breathing exercises hopkinsmedicine.org. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
  97. a b c Severe outcomes among patients with coronavirus disease 2019 (COVID-19) United States, February 12–March 16, 2020. Morbidity and Mortality Weekly Report, 2020, nro 69. doi:10.15585/mmwr.mm6912e2. ISSN 0149-2195. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  98. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 27.3.2020. (englanniksi)
  99. Jennifer Lighter, Michael Phillips, Sarah Hochman, Stephanie Sterling, Diane Johnson, Fritz Francois: Obesity in Patients Younger Than 60 Years Is a Risk Factor for COVID-19 Hospital Admission. Clinical Infectious Diseases: An Official Publication of the Infectious Diseases Society of America, 07 28, 2020, nro 15, s. 896–897. PubMed:32271368. doi:10.1093/cid/ciaa415. ISSN 1537-6591. Artikkelin verkkoversio.
  100. Linda Geddes Science correspondent: Pfizer vaccine may be less effective in people with obesity, says study The Guardian. 28.2.2021. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  101. Y Dong et al: Epidemiological characteristics of 2143 pediatric patients with 2019 coronavirus disease in China. Pediatrics, 2020, 145. vsk, nro 3. PubMed:32179660. doi:10.1542/peds.2020-0702. ISSN 1098-4275. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  102. WHO Director-General's opening remarks at the media briefing on COVID-19 who.int. 3.3.2020. Viitattu 5.3.2020. (englanniksi)
  103. Vanessa Chalmers: World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients Mail Online. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020. (englanniksi)
  104. Hanna Vaittinen: THL:n terveysturvallisuusjohtajan mukaan tiedetyt koronavirustartunnat ovat vain jäävuoren huippu mtvuutiset.fi. 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.
  105. R Verity et al: Estimates of the severity of coronavirus disease 2019: a model-based analysis. The Lancet Infectious Diseases, 2020. doi:10.1016/S1473-3099(20)30243-7. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  106. Ed Cara: What’s the Evidence for Covid-19 Reinfection? Gizmodo UK. 14.7.2020. Viitattu 14.7.2020. (englanniksi)
  107. Jeffrey Seow, Carl Graham, Blair Merrick, Sam Acors, Kathryn J. A. Steel, Oliver Hemmings: Longitudinal evaluation and decline of antibody responses in SARS-CoV-2 infection. medRxiv, 11.7.2020. doi:10.1101/2020.07.09.20148429. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  108. Deena Beasley: Scientists focus on how immune system T cells fight coronavirus in absence of antibodies Reuters. 10.7.2020. Viitattu 14.7.2020. (englanniksi)
  109. COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction: Study reveals details of how coronavirus infects heart; models of tissue damage may help develop potential therapies ScienceDaily. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  110. COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction Washington University School of Medicine in St. Louis. 1.3.2021. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  111. Pelko jälkioireista: Näin virus iskee 18–40-vuotiaisiin verkkouutiset.fi. 3.2.2021. Viitattu 4.3.2021.
  112. Pauliina Happo, Koronavirus vaikuttaa aivosoluihin monia reittejä, Yle.fi, uutiset 28.3.2021, viitattu 28.3.2021
  113. Niemi, Veikka: Tutkijat varoittavat: Koronavirustartunta saattaa heikentää miesten hedelmällisyyttä – Tutkimukset antavat tästä heikkoja vihjeitä Tekniikanmaailma.fi. Viitattu 6.2.2021.
  114. Behzad Hajizadeh Maleki, Bakhtyar Tartibian: COVID-19 and male reproductive function: a prospective, longitudinal cohort study. Reproduction, 1.1.2021, nro aop. doi:10.1530/REP-20-0382. ISSN 1741-7899. Artikkelin verkkoversio. en-US
  115. Yu Tian, Li-quan Zhou: Evaluating the impact of COVID-19 on male reproduction. Reproduction, 1.2.2021, nro 2, s. R37–R44. doi:10.1530/REP-20-0523. ISSN 1741-7899. Artikkelin verkkoversio. en-US

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]