Andorran maantiede

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Andorran maantiede
Andorran topografinen kartta
Andorran topografinen kartta
Maanosa Eurooppa
Naapurimaat Ranska, Espanja
Tilastot
Pinta-ala 468 km²
Rantaviiva 0 km
Rajan pituus 120,3 km
Ennätykset
Korkein kohta Coma Pedrosa, 2 942 m
Matalin kohta jokilaakso, 840 m
Pisin joki Valira
Suurin järvi Juclarjärvi, 0,28 km²

Andorra on maantieteellisesti vuoristoinen valtio. Andorra sijaitsee Espanjan ja Ranskan välissä, ja sen pinta-ala on 468 neliökilometriä. Maan keskikorkeus ja pääkaupungin korkeus ovat Euroopan suurimmat. Suurin osa ihmisistä asuu jokilaaksoissa, jotka ovat muodostuneet Valiran ja sen kahden sivujoen varsille. Ilmastoon vaikuttavat sekä sekä vuoristoilmasto että välimerenilmasto, joten talvet ovat viileitä mutteivät kylmiä ja kesät ovat lauhkeita.

Elävään luontoon vaikuttaa selvästi maan pinnanmuodot, sillä lajisto muuttuu selvästi noustessa laaksoista vuorten huipuille. Metsät peittävät 38,2 maan pinta-alasta, ja eteläisisten laaksojen lehtimetsissä näkyy erityisesti välimerenilmaston vaikutus. Korkeammalla puusto muuttuu valtaosin männyiksi ja pihdoiksi. Puurajan yläpuolella on vuoristoniittyjä. Laaksoissa kukkii muun muassa Andorran kansalliskukka valkonarsissi.

Fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran maantiedettä hallitsevat vuoret ja laaksot. Maa sijaitsee Pyreneiden itäosassa vuoriston Välimeren puoleisella rinteillä.[1] Andorran keskikorkeus on 1 996 metriä, ja sen keskikorkeus on Euroopan valtiosta suurin. Lisäksi Andorra la Vella on 1 079 metrin korkeudessa Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki. Yli 65 vuorta kohoaa yli 2 000 metriin, ja korkein niistä on 2 942 metriä korkea Coma Pedrosa.[2] Matalin kohta puolestaan on 840 metrin korkeudessa olevassa jokilaaksossa.[3]

Vuoristojen välisissä laaksoissa virtaavat Andorran kolme merkittävintä jokea, Valira ja sen sivujoet Valira del Nord ja Valira d’Orient. Valira del Nord saa alkunsa Andorran luoteiskulmasta ja virtaa etelään. Se yhdistyy Escaldesissa Valira d’Orientin ja muodostavat Valiran pääuoman. Valira virtaa Espanjan puolelle, jossa se laskee Segrejokeen.[2]

Laaksot ovat syviä, mutta niiden pohjalta löytyvät oikeastaan Andorran ainoat tasaiset alueet. Kalliot nousevat laakson reunoilta lähes pystysuoraan kymmeniä metriä. Lähes kaikki Andorran asukkaat asuvat laaksoissa, ja maan kaupungit ja kylät seuraavat toisiaan jokilaaksoissa.[2]

Andorrassa on yli 60 pientä jääkaudella syntynyttä vuoristojärveä. Niistä suurin on 28 hehtaarin Juclarjärvi. Joidenkin järvien vesi on niin puhdasta, että sitä pystyy juomaan suoraan järvestä.[4]

Pyreneet muodostuivat 100–150 miljoonaa vuotta sitten. Magmakivet ja metamofiset kivet ovat yleisiä Andorran kallioperässä. Erityisen yleisiä ovat graniitti, gneissi, liuske ja saviliuske.[5]

Kulttuurimaantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra sijaitsee Espanjan ja Ranskan välissä. Maan pinta-ala on 468 neliökilometriä. Andorran erottaa Espanjan Kataloniasta 63,7 kilometrin ja Ranskan Foix’n arrondissementista 56,6 kilometrin pituinen raja.[1]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran ilmastoon vaikuttavat sekä vuoristoilmasto että välimerenilmasto. Talvet ovat viileitä, mutta erityisen kylmiä vain korkeimmilla alueilla. Joskus arktinen säärintama yltää Pyreneille asti ja tuo Andorraan kylmiä tuulia ja kovia tuulia. Kesät ovat lauhkeita ja auringonpaisteisia.[6]

Sadanta on kohtuullista ja vaihtelee vuosittain 762:sta 890:een millimetriin. Sekä Atlantin että välimeren kosteailmamassa nousee Pyreneillä ja aiheuttaa sateita. Talvisin, marraskuulta jopa huhtikuun alkuun, sateet tulevat lumena.[7]

Elävä luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra on metsäinen valtio, ja 38,2 prosenttia sen pinta-alasta on tiheän metsän peitossa. Niityt ja laidunmaat peittävät 26,2 prosenttia ja pensaikot 10,1 prosenttia pinta-alasta. Iso osa Andorraa on myös kasvipeitteettömiä kivikkoja ja kallioita.[8]

Kasvillisuuteen vaikuttaa Andorrassa paljon maastonkorkeus. Välimerellinen vaikutus on suurimmillaan matalimmilla alueilla Andorran eteläosissa lähellä Sant Julià de Lòriaa. Siellä kasvaa muun muassa kastanjoita, jalopähkinöitä ja mäntyjä. Ylöspäin mentäessä puusto muuttuu männyiksi ja pihdoiksi, kunnes saavutetaan puuraja.[7]

Jokilaaksoissa kasvaa runsaasti erilaisia kukkivia kasveja. Näihin kuuluu muun muassa Andorran kansalliskukka valkonarsissi. Puurajan yläpuolisilla alppiniityillä on puolestaan monia erilaisia ruohoja, orvokkeja, asterikasveja ja sammalia.[7]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvien tapaan eläinten levinneisyyteen vaikuttaa runsaasti maastonkorkeus. Alavammilla alueella elää yleisenä muun muassa oravia, villisikoja, kettuja, jäniksiä ja metsoja. Vuoristoissa elää muun muassa pyreneittengemssi, kiiruna ja partakorppikotka.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Andorra in Figures 2014, s. 8.
  2. a b c Augustin, s. 8-9.
  3. Andorra in Figures 2014, s. 9.
  4. Augustin, s. 12.
  5. Augustin, s. 7.
  6. Augustin, s. 15.
  7. a b c d Augustin, s. 16-19.
  8. Andorra in Figures 2014, s. 11.