Kulutustavara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kulutustavara on tuote tai hyödyke joka on tarkoitettu pääasiassa kuluttajille eikä niinkään tuotannon tarpeisiin. Kulutustavara on taloustieteen tilastointia varten käyttämä käsite. Kulutushyödykkeet jaetaan palveluihin (esimerkiksi lääkärin palvelut), kertakulutushyödykkeisiin (esimerkiksi elintarvikeet), kestokulutushyödykkeisiin (esimerkiksi autot) ja puolittaisiin kestokulutushyödykkeisiin (esimerkiksi vaatteet).[1]

Kulutustavaroiden tuotannossa on ominaista tuotteiden lyhyt käyttö- ja kestoikä. Kulutustavaroiden elinkaarta ei ole suunniteltu kovin pitkäksi, vaan kuluttajien toivotaan uskovan, että tuotteet tulisi vaihtaa usein. Tarkoitus on saada kuluttajat kuluttamaan enemmän.[2] Suunniteltu vanheneminen on kulutustuotteiden teolliseen suunnitteluun tai muotoiluun liittyvä ilmiö, jossa tuotteen valmistaja suunnittelee tuotteen siten, että tuote menettää käyttökelpoisuutensa ennen kuin kuluttaja on käyttänyt tuotteen loppuun.[3]

Päivittäistavara-termillä tarkoitetaan elintarvikkeiden lisäksi muita päivittäin käytettäviä kulutustavaroita, joita hankitaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin luetaan ruoka, juomat, teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet sekä päivittäiskosmetiikka. [4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1] Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus
  2. Museovirasto: Kulutustavaroiden valmistus: Taustaa ihmisten arkiselle
  3. Sihvonen, Lilli: Suunniteltu vanhentaminen tuotteiden ominaisuutena. Tekniikan Waiheita 2/14, , 2014. vsk, nro 2, s. 46-54. Teknologian historian aikakauslehti.
  4. Päivittäistavarakauppa 2010-2011 -julkaisu, PTY 2010
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.