Miloš Zeman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Miloš Zeman
Zeman M 1.JPG
Tšekin presidentti
8. maaliskuuta 2013
Pääministeri Petr Nečas
Jiří Rusnok
Bohuslav Sobotka
Edeltäjä Václav Klaus
Tšekin pääministeri
17. heinäkuuta 199812. heinäkuuta 2002
Presidentti Václav Havel
Edeltäjä Josef Tošovský
Seuraaja Vladimír Špidla
Tiedot
Syntynyt 28. syyskuuta 1944 (ikä 73)
Kolín, Böömin ja Määrin protektoraatti, Saksa (nykyään Tšekki)
Puolue Strana Práv Občanů – Zemanovci (2009-)
Allekirjoitus Miloš Zeman Signature black.png

Miloš Zeman (s. 28. syyskuuta 1944 Kolín) on tšekkiläinen poliitikko ja vuodesta 2013 Tšekin presidentti. Hän on avoimesti Venäjä-mielinen. Hän entinen sosiaalidemokraattisen puolueen (ČSSD) johtaja 1993–2001. Hän oli alahuoneen puhemies 1996–1998 ja pääministeri 1998–2002. Hän nosti ennen heikon ČSSD:n 30 prosentin ääniosuuteen.

Zeman on taustaltaan taloustieteilijä. Prahan kevään jälkeissä "normalisoinnissa" hänet erotettiin kommunistipuolueesta, minkä jälkeen hänen oli vaikea saada töitä. Vuodesta 1989 hän oli Václav Klausin johtaman Kansalaisfoorumin edustaja ja vuodesta 1990 parlamentin jäsen. Kansalaisfoorumi hajosi huhtikuussa 1991, jonka jälkeen Zeman liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, jonka johtajaksi hän nousi helmikuussa 1993. Vuoden 1992 vaaleissa ČSSD sai kuusi prosenttia äänistä, mutta jo vuoden 1996 vaaleissa se sai 61 paikkaa ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Zeman oli alahuoneen puhemies 1996–1998. Vuonna 1998 ČSSD sai 32,3 prosenttia äänistä ja 74 paikkaa, jolloin Zeman muodosti vähemmistöhallituksen. Hänen kaudellaan talous kääntyi lievään kasvuun.

Zemanin hallitus hyväksyi brittiläis-ruotsalaisen BAE Systems/SAAB:in kanssa kaupan 24:sta JAS 39 Gripen -hävittäjästä. Senaatti kuitenkin esti 2,2 miljardin euron kaupan vuoden 2002 vakavien tulvien jälkeen.[1] Hänen hallitukseensa liittyi monia ratkaisemattomia korruptiotapauksia.

Jäädessään sivuun Zeman valitsi puolueen johtoon Vladimír Špidlan. Špidla johti sosiaalidemokraatit jälleen voittoon 2002. Zemanin yritys päästä 2003 presidentiksi epäonnistui, kun hänen pitkäaikainen kilpakumppaninsa Václav Klaus valittiin. Zeman on arvostellut puolueen johtoa, mutta hänen poliittinen vaikutusvaltansa on vähäinen. Hän vetäytyi eläkkeelle maaseudulla Etelä-Määriin.

Zeman ilmoitti maaliskuussa 2007 eroavansa koko puolueesta, kun hän sai tietää sen puheenjohtaja Jiří Paroubekin olleen taustalla lakimies Zdeněk Altnerin Zemania vastaan nostamassa jutussa. Kyseinen lakimies vaatii ČSSD:lta 19 miljardin kruunun korvauksia eräästä Zemanin vuonna 2000 allekirjoittamasta kiinteistösopimuksesta.[2]

Vuonna 2009 Zeman perusti uuden Strana Práv Občanů – Zemanovci (SPOZ) -puolueen. Se jäi äänikynnyksen alle vuoden 2010 vaaleissa.

Zeman valittiin vuonna 2013 Tšekin presidentiksi. Presidentti valittiin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla.[3]

Samettivallankumouksen 25-vuosipäivän juhlallisuuksissa marraskuussa 2014 Zemania heiteltiin kananmunilla, ja mielenosoittajat näyttivät hänelle "punaista korttia". Zemania pidettiin liiaksi Venäjän ja Kiinan linjoja ymmärtävänä. Hän on vastustanut EU:n Venäjälle asettamia pakotteita.[4] Hänen avustajansa Martin Nejedlý on työskennellyt venäläiselle Lukoil-öljy-yhtiölle.[5]

Zeman tunnetaan terävistä puheistaan ja juomatavoistaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Budapest times[vanhentunut linkki]
  2. ceske novinyceskenoviny [vanhentunut linkki]
  3. Milos Zeman on Tshekin seuraava presidentti 26.1.2013. Ilta-sanomat. Viitattu 26.1.2013.
  4. BBC News
  5. Suvi Turtiainen: Helsingin Sanomat, 11.12.2016, s. 22–23.