Siirry sisältöön

Lukoil

Wikipediasta
Lukoil
Yritysmuoto PAO
Osake MCX: LKOH
NASDAQ: LUKOY
LSE: LKOD
FWB: LUK
ISIN RU0009024277, US6778621044
Perustettu 1991
Toimitusjohtaja
Kotipaikka Moskova, Venäjä
Toimiala öljy, maakaasu, sähköntuotanto
Liikevaihto Nousua 5 937 mrd. RUB (2017)[1]
Liikevoitto Nousua 506,5 mrd. RUB (2017)[1]
Nettotulos Nousua 420,4 mrd. RUB (2017)[1]
Henkilöstö Laskua n. 103 600 (keskim. 2017)[2]
www.lukoil.com

PAO Lukoil (ven. ПАО «Лукойл») on venäläinen öljy-yhtiö. Se on Venäjän suurimpia yrityksiä ja maailman suurimpia yksityisiä öljy-yhtiöitä. Lukoilin merkittävänä omistajana on oligarkki Vagit Alekperov, joka yksityisti osan itselleen vuonna 1993.

Talousjulkaisu Forbesin kevään 2012 listauksessa yhtiö luokiteltiin Venäjän toiseksi ja maailman 68:nneksi suurimmaksi julkisesti noteeratuksi yhtiöksi.[3] Vuoden 2014 listauksessa yhtiön sijoitus oli pudonnut: se oli tällöin Venäjän 4:nneksi suurin ja maailman 83:nneksi suurin julkisesti noteerattu yhtiö.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukoilin pääkonttori Moskovassa.

Lukoil muodostui vuonna 1991, kun Hanti-Mansian kaupunkien mukaan nimetyt pienemmät öljy-yhtiöt Langepasneftegas, Uraineftegaz ja Kogalymneftegaz yhdistyivät: näistä nimi Luk + engl. oil (suom. öljy). Kahden vuoden kuluttua tämä valtionyhtiö yksityistettiin. Lukoilin silloinen toimiva johto, Vagit Alekperovin säestyksellä, yksityisti itselleen merkittävän osuuden.[5] Operaation yhtenä avustajana toimi toinen oligarkki Nikolai Tsvetkov.[6]

Toukokuussa 2021 Kolvajoessa havaittiin suuri öljyvuoto ja Komin alueen viranomaiset julistivat alueelle hätätilan. Vuoto oli ilmeisesti peräisin Lukoil-yhtiön rikkoutuneesta putkesta. Lukoilin työntekijöiden mukaan putkesta vuoti seitsemän tonnia raakaöljyä, josta neljä tonnia saastutti runsaan hehtaarin kokoisen alueen maaperää. Kolme tonnia öljyä pääsi jokiveteen. Ympäristönsuojelijat uskoivat, että öljyä pääsi maastoon paljon Lukoil-yhtiön kertomaa enemmän. Paikalliset asukkaat ovat lehden tietojen mukaan nähneet kuolleita kaloja jo 10. toukokuuta, jolloin öljyvahingosta ei vielä oltu kerrottu. Barents Observerin haastattelemien silminnäkijöiden mukaan öljyntorjunta näytti toivottomalta, sillä jokeen ei voitu laittaa öljyn leviämistä estäviä puomeja, koska joessa oli runsaasti jäälauttoja.[7]

Alekperov oli Lukoilin pääjohtaja sen perustamisesta huhtikuuhun 2022 asti, jolloin ilmoitettiin hänen erostaan syytä ilmoittamatta. Taustalla oli, että Lukoil oli maaliskuussa 2022 vaatinut Venäjän sotatoimien lopettamista Ukrainassa.[8] Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toiminut Ravil Maganov kuoli 1. syyskuuta 2022 epäselvissä oloissa. Hän putosi tai hänet pudotettiin Moskovan TsKB-sairaalan ikkunasta.[9] Lukoilin ilmoituksen mukaan hän kuoli sairauteen. Venäjän tutkintakomitean mukaan kuolema oli itsemurha, mutta julkisessa keskustelussa on ihmetelty sitä, että tämä oli seitsemäs Venäjän energia-alan johtajan hämärä kuolema Venäjällä vuoden 2022 aikana.[10] Maganovia tehtävässä seurannut Vladimir Nekrasov kuoli vuonna 2023.[11]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukoililla on öljyntuotantoa Venäjän ohella muun muassa Azerbaidžanissa, Egyptissä, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Yhtiö osallistuu öljynetsintään ja selvittelee tai valmistelee tuotantoa muun muassa Egyptissä, Ghanassa, Irakissa, Kolumbiassa, Norsunluurannikolla, Romaniassa, Saudi-Arabiassa, Sierra Leonessa, Venezuelassa, Vietnamissa.[12]

Yhtiön jalostamot ja muut petrokemian teollisuuslaitokset sijaitsevat Venäjän ohella muun muassa Bulgariassa, Hollannissa, Italiassa, Romaniassa ja Ukrainassa.[12]

Huoltoasemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukoililla oli vuoden 2011 vuosikertomuksen mukaan huoltoasemia useissa Euroopan maissa, kuten Venäjällä, Baltian maissa, Belgiassa, Italiassa, Luxemburgissa, Moldovassa, Montenegrossa, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa, Slovakiassa, Tšekissä, Turkissa, Valko-Venäjällä ja Unkarissa.[12] Huoltoasemat kulkevat pääsääntöisesti Lukoil-tuotemerkin alla. Vielä vuoden 2014 alussa yhtiöllä oli huoltoasemaverkosto myös Ukrainassa, mutta se jouduttiin myymään ainakin nimellisesti pois Venäjän Ukrainan sotatoimien ja Boikotoi venäläisiä tuotteita! -kampanjan seurauksena romahtaneen myynnin tuloksena.[13]

Lukoil hankki itselleen huoltamoketjun Suomesta vuonna 2005 ostamalla Teboilin koko osakekannan.[14]

Yhdysvalloissa Lukoil osti vuonna 2011 yhdysvaltalaiselle Getty Oilille kuuluvan käyttöomaisuuden ja aloitti näin huoltamotoimintansa Yhdysvalloissa. Amerikkalainen ConocoPhillips osti vuonna 2004 Venäjän valtiolle kuuluneen 7,6 prosentin osuuden Lukoilista ja allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan ostajan osuus Lukoilista voi edelleen nousta 20 prosenttiin.lähde?

Liiketoiminta pakotteiden pariin Ukrainan sodan johdosta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat asetti 22. lokakuuta 2025 Venäjän suurimmille öljy-yhtiöille Rosneftille (3,3 prosentin osuus maailman öljyntuotannosta 2024) ja Lukoilille (2 % osuus) näiden tytäryhtiöineen pakotteita, koska Yhdysvaltain valtionvarainministeriön mukaan 'Venäjä ei vakavasti ole sitoutunut lopettamaan sotaa Ukrainassa.'[15][16][17] Pakotteiden tarkoituksena on heikentää Kremlinin kykyä rahoittaa 'sotakonettaan' ja tukkea heikentyvää talouttaan öljy-yhtiöiden liiketoiminnalla. Pakotteet uhkaavat myös ulkomaisia rahoituslaitoksia, jotka näiden yhtiöiden liiketoimintaa mahdollistaisivat.[16][17] Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotepäätöstä on täsmennetty useilla asiakirjoilla.[16][17] Esimerkiksi ulkomaalaisia omistuksia valvovan toimiston (OFAC) asiakirjassa annetaan määräaika (21. marraskuuta 2025 kello 12.01 EST) Lukoilin omistuksessa olevien yhtiöiden polttoaineiden vähittäisjakelijoille. Tuotteiden ja palvelujen osto näiltä toimijoilta tulee rajoitusten piiriin.[17][18]

Lukoil solmi 30. lokakuuta 2025 esisopimuksen ulkomaisten omistustensa, mukaan luettuna polttoaineita myyvien tytäryhtiöittensä kuten Teboilin myymisestä Gunvorille. Useiden mielipiteiden mukaan Gunvor olisi kuitenkin yhä sidoksissa venäläiseen rahaan, ja että omistajan vaihtoa pyrittäisiin tekemään Yhdysvaltain pakotteiden kiertämiseksi.[19][20] Aiesopimuksen mukaan Gunvor ostaisi Lukoililta suurimman osan sen Venäjän ulkopuolisista toiminnoista. Kauppa olisi seurausta pakotteista Yhdysvaltojen asetettua Rosneftin ja Lukoilin mustalle listalle.[21][22] Jo runsaassa viikossa ostotarjouksen julkistamisesta Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kuitenkin viestitti, ettei se myöntäisi toimilupaa Gunvorin aikomalle kaupalle.[23] Tämän seurauksena Gunvor perui ehdollisen ostotarjouksensa.[24][25] Analyytikkojen ja öljyalan yritysjohtajien mukaan todennäköisesti Lukoil joutuu myymään omistuksensa marraskuun 21. päivän määräaikaan mennessä suurilla alennuksilla todennäköisesti länsimaiselle yhtiölle. Myös venäläisen rahoitusalan yliopiston professori arvioi paljolti samoin.[26]

Tammikuussa 2026 uutisoitiin jälleen mahdollisista uusista Lukoilin kansainvälisten liiketoimintojen ostajaehdokkaista. Talousjulkaisu Financical Times manitsi uutisessaan erityisesti yhdysvaltalaisen pörssinoteeratun öljyjätti Chevronin ja texasilaisen enegiasektorin sijoitysyhtiö Quantum Capital Groupin yhteenliittymän valmistelevan noin 22 miljardin dollarin tarjousta. Pakotteita seuraava Yhdysvaltain valtionvarainministeriö on asettanut Lukoilin kanssa käytävien neuvottelujen alustavaksi takarajaksi 17. tammikuuta 2026. Quantum ja Chevron ovat kertoneet Yhdysvaltain hallinnolle sitoutuvansa pitkäkestoiseen omistukseen ja sijoitusten operointiin.[27][28][29] Kaupan toteutuessa yhtiöt jakaisivat Lukoil-omistukset keskenään.[29]

Sopimusneuvottelujen takarajaa pidennettiin sittemmin. Lukoilin Meksikon öljykenttien omistuksen ostajaksi ilmoitettiin miljardööri Carlos Slimin yrityskonserni Grupo Carso.[30][31][32] Tammikuun 29. päivänä uutisoitiin Lukoilin aiesopimuksesta muiden Venäjän ulkopuolisten toimintojen myymisestä yhdysvaltalaiselle pääomasijoitusjätti Carlyle Groupille.[33][34][35][36] Lukoilin Kazakstanin omistukset eivät kuuluisi kauppaan.[33][34] Ostajaehdokas Carlylen sijoitusomaisuudeksi raportoitiin 474 miljardia dollaria.[35][36] Tässä vaiheessa Lukoilin neuvottelut myös muiden ostajaehdokkaiden kanssa jatkuivat. Ehdolliset kauppasopimukset vaativat muun muassa Yhdysvaltain pakotteita valvovan OFAC:n ja kunkin maan viranomaisten hyväksynnän.[36]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Consolidated Financial Statements 2017 (PDF) lukoil.com. Lukoil. Viitattu 18.1.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Corporate Responsibility Report 2017 (PDF) lukoil.com. Lukoil. Viitattu 18.1.2019. (englanniksi)
  3. ↑ The World's Biggest Public Companies (pdf) Forbes, forbes.com. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Forbes' 2025 Global 2000 List - The World’s Largest Companies Ranked Forbes. Viitattu 27.11.2025. (englanniksi)
  5. ↑ #48 Vagit Alekperov Forbes. Arkistoitu 14.3.2007. Viitattu 27.11.2025. (englanniksi)
  6. ↑ #83 Nikolai Tsvetkov Forbes. Arkistoitu 12.3.2007. Viitattu 27.11.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Venäjällä taas suuri öljyvuoto 17.5.2021. Yle Uutiset. Viitattu 24.7.2024.
  8. ↑ Lukoilin pääjohtaja erosi – yritys vaati aiemmin sotatoimien pysäyttämistä Demokraatti. 21.4.2022. Arkistoitu 18.1.2025. Viitattu 27.11.2025.
  9. ↑ Paananen, Arja: Venäjän media: Lukoilin johtaja putosi sairaalan ikkunasta ja kuoli Ilta-Sanomat. 1.9.2022. Viitattu 1.9.2022.
  10. ↑ Hakala, Pekka: Lukoil-johtajan kuolema jo seitsemäs epäselvä tapaus. Helsingin Sanomat, 3.9.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.9.2022.
  11. ↑ Nuutinen, Anna: Öljy-yhtiö Lukoilin hallituksen puheenjohtaja kuoli yllättäen Venäjällä Ilta-Sanomat. 24.10.2023. Viitattu 24.10.2023.
  12. ↑ a b c Lukoil Annual Report 2011 (PDF) lukoil.com. Lukoil. Arkistoitu 27.10.2012. Viitattu 15.8.2012. (englanniksi)
  13. ↑ Russian food industry loses $100 million from Ukrainian boycott 21.9.2014. euromaidanpress.com. Viitattu 2.3.2015. (englanniksi)
  14. ↑ OAO Lukoil osti Teboilin ja Suomen Petroolin osakekannan Teboil. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 27.11.2025.
  15. ↑ The two Russian oil giants hit with US sanctions reuters.com. 23.10.2025. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
  16. ↑ a b c Treasury Sanctions Major Russian Oil Companies, Calls on Moscow to Immediately Agree to Ceasefire treasury.gov. 22.10.2025. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d U.S. and UK Sanctions Target Russia’s Two Largest Oil Companies; EU Issues Significant New Russia and Belarus Sanctions Package cov.com. 24.10.2025. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
  18. ↑ General License No. 128 - Authorizing Certain Transactions Involving Lukoil Retail Service Stations Located Outside of Russia treasury.gov. 22.10.2025. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
  19. ↑ Teboilin omistus siirtyy energiayhtiö Gunvorille 30.10.2025. Yle Uutiset. Viitattu 30.10.2025.
  20. ↑ Vahvistus: Teboil on myyty Iltalehti. 30.10.2025. Viitattu 30.10.2025.
  21. ↑ Mulari, Heikki: Tämä tiedetään Teboilin ostajasta – Professori: "Venäläinen vimpautus" Iltalehti. 30.10.2025. Viitattu 30.10.2025.
  22. ↑ Russia’s Lukoil to Sell Assets to Gunvor Amid Sanctions 30.10.2025. bloomberg.com. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  23. ↑ Post USTreasury via x.com. 6.11.2025 10:48 PM. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
  24. ↑ Axel Lundqvist: Svensken drar tillbaka budet på ryska oljejätten di.se. 7.11.2025. Viitattu 7.11.2025. (ruotsiksi)
  25. ↑ Juho Pitkänen: Gunvor peruu Lukoil-osto­tarjouksensa hs.fi. 7.11.2025. Viitattu 7.11.2025.
  26. ↑ Vladimir Soldatkin & Anna Hirtenstein: Lukoil Operations Face Fallout From Trump Sanctions, Gunvor Drops Bid usnews.co. 7.11.2025. Viitattu 7.11.2025. (englanniksi)
  27. ↑ Jamie Smyth & Oliver Barnes: Chevron and Quantum Capital Group line up bid for $22bn of Lukoil assets ft.com. 7.1.2026. Viitattu 8.1.2025. (englanniksi)
  28. ↑ Quantum planning Lukoil asset deal that could involve Chevron, source says reuters.com. 7.1.2026. Viitattu 8.1.2025. (englanniksi)
  29. ↑ a b Amanda Battersby: Chevron and Quantum Capital Group line up bid for $22 billion of Lukoil assets upstreamonline.com. 7.1.2026. Viitattu 8.1.2025. (englanniksi)
  30. ↑ Carlos Slim y Grupo Carso adquieren en 270 mdd a la subsidiaria de Lukoil, la petrolera rusa con campos en Campeche expansion.mx. 19.1.2026. Viitattu 29.1.2026. (espanjaksi)
  31. ↑ Mexico's Carso to Buy Mexican Subsidiary of Lukoil morningstar.com. 20.1.2026. Viitattu 29.1.2026. (englanniksi)
  32. ↑ Vladimir Afanasiev: Grupo Carso agrees to buy Lukoil Mexico assets in $600 million deal upstreamonline.com. 20.1.2026. Viitattu 29.1.2026. (englanniksi)
  33. ↑ a b Viivi Koivistoinen: Lukoil on sopinut kaupoista yhdysvaltalaisen Carlylen kanssa yle.fi. 29.1.2026. Viitattu 29.1.2026.
  34. ↑ a b Malcolm Moore: Carlyle strikes tentative deal to buy Lukoil’s international assets ft.com. 29.1.2026. Viitattu 29.1.2026. (englanniksi)
  35. ↑ a b Russia's Lukoil Strikes Deal to Sell International Assets to Carlyle morningstar.com. 29.1.2026. Viitattu 29.1.2026. (englanniksi)
  36. ↑ a b c Vladimir Soldatkin & Olesya Astakhova: US Carlyle Group agrees to buy Lukoil's global assets after sanctions pressure reuters.com. 29.1.2026. Viitattu 29.1.2026. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lukoil&oldid=23815911”