Sergei Aksjonov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sergei Aksjonov (2018)

Sergei Valerjevitš Aksjonov (ven. Серге́й Вале́рьевич Аксёнов, ukr. Сергі́й Вале́рійович Аксьо́нов, Serhi Valerijovytš Aksonov, krimintat. Sergey Valeryeviç Aksönov, Сергей Валерьевич Аксёнов, romaniaksi Serghei Valerievici Aksionov s. 26. marraskuuta 1972 Beltsy, Moldavian SNT, Neuvostoliitto, nykyinen Bălți, Moldova) on Ukrainan Krimin autonomisen tasavallan tointa tosiasiallisesti hoitava pääministeri.[1] Hän on myös Venäjän miehityksen seurauksena "itsenäistyneen", ja sittemmin Venäjään de facto liitetyn Krimin tasavallan pääministeri. Pääministerinimitys ei kuitenkaan ole saanut laillisen toiminnan edellyttämää Ukrainan tunnustusta, eikä aluemuutoksia ole toteutettu kansainvälisiä lakeja noudattaen[2][3]. Alue on yhä Ukrainaa de jure ja Aksjonovista on lainrikkojana annettu pidätysmääräys.

Venäläisten tai venäläismielisten "itsepuolustusjoukkojen" vallattua Krimin autonomisen tasavallan parlamentin helmikuun lopulla 2014, Aksojonov valittiin Krimin autonomisen tasavallan pääministerin virkaan. Tästä seurasi Ukrainan parlamentin antama epäluottamuslause, eli hän ei saavuttanut laillisen toiminnan edellyttämää Ukrainan keskushallinnon hyväksyntää. 5. maaliskuuta 2014 Ukrainan turvallisuuspalvelu antoi Aksojonovista pidätysmääräyksen syytettynä Ukrainan rikoslain 109. pykälän 1. artiklan mukaan pyrkimyksistä väkivaltaisesti kaataa tai muuttaa maan perustuslaillista järjestystä.[4]

Aksojonov syntyi Moldavian SNT:n Bălțissa. Hänen isänsä toimi Pohjois-Moldavian venäläisyhteisön johtajana ja on nyt yksi kiistanalaisen Transnistrian alueen venäläismielisistä johtohahmoista.[5] Vuonna 1989 Aksjonov muutti Krimille ja kirjautui Neuvostoliiton sotilasakatemiaan. Mutta ennen kuin hän ehti valmistumaan ja saamaan neuvostoupseerin viran, koko Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Aksojonov kieltäytyi vannomasta sotilasvalaa Ukrainalle, jonka hän katsoi epäoikeudenmukaisesti katkaisseen siteensä Venäjään. Vuonna 1993 hän valmistui Simferopolin rakennusteknisestä sotilaskorkeakoulusta. Vuosina 1993-1998 hän oli elintarvikealalla toimineen Ellada-yhtiön apulaisjohtaja. Lokakuun 1998 ja maaliskuun 2001 välisenä aikana hän toimi Asteriks-yhtiön apulaisjohtajana ja tämän jälkeen hän on toiminut Eskada-yhtiön apulaisjohtajana. Hän on myös Krimin painiliiton johtaja.[6]

Syytöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krimin Pravdan entinen päätoimittaja Mihail Baharev esitti vuonna 2009 poliisidokumentteja, joiden mukaan moldavialaissyntyinen Aksjonov oli 1990-luvulla Krimin suurimman rikollisjärjestön Seilemin (Salem) jäsen ja hänet tunnettiin alamaailmassa nimellä "Peikko". Oikeus vapautti Baharevin kunnianloukkaussyytteistä.[7]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aksjonovin isä Valeri Aksjonov oli puna-armeijan upseeri, joka Moldovaan sijoitettuna perusti 1980-luvun lopussa Russian Community of Northern Moldova -järjestön ja johti sitä. Pian syntyi sota venäläisten epävirallisten sotilaallisten ryhmien ja maan moldovalaisen enemmistön välillä, jolloin Venäjän armeija tuli avuksi vuonna 1990 ja vuonna 1992 konflikti päättyi pääosin Dnjestr-joen itäpuolisen alueen irrottamiseen Moldovasta Transnistriaksi. Juuri ennen sotaa, vuonna 1989, Sergei Aksjonov oli muuttanut Krimiin ja kirjautunut Neuvostoliiton sotilasinsinöörioppilaitokseen tullakseen puna-armeijan upseeriksi isänsä ja isoisänsä tapaan, mutta sitten Neuvostoliitto romahti.[8]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aksjonov aloitti poliittisen uransa Krimillä vuonna 2008. Tuolloin hänestä tuli Krimin venäläisyhteisön (ven. Русская община Крыма) jäsen samoin kuin julkisen Krimin kansalaisaktivistiliikkeen (ven. Гражданский актив Крыма) jäsen.

Aksjonov oli vuosina 2008-2009 lainannut lähes viisi miljoonaa dollaria Mykola Kirilchukilta perustaakseen Venäjän yhtenäisyys -puolueen,[9] jolla oli vallankaappauksen aikaan 3 paikkaa sadasta Krimin parlamentissa.[10]

Vaaleissa Aksjonovin puolue sai vain 4 % äänistä, 3 paikkaa sadasta Krimin parlamentissa.[11]

Krimin "pääministeri"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan vallankumouksen seurauksena Krimin autonomisen tasavallan parlamentti kokoontui 27. helmikuuta hätäistuntoon siitä huolimatta, että venäläismieliset "itsepuolustusjoukot" olivat vallanneet parlamenttirakennuksen. Aksjonovin oman lausuman mukaan nämä "itsepuolustusjoukot" ovat suoraan hänen komennossaan. Suljettujen ovien takana kokoontuneilta parlamentin jäseniltä, jotka Aksojonov oli paikalle kutsunut, oli ennen kokouksen alkua takavarikoitu kaikenlaiset viestivälineet. Rynnäkkökiväärein ja singoin varustautuneiden asemiesten valvonnan alla 50 edustajaa 64:sta paikalla olleesta äänesti Aksjonovin pääministeriksi valinnan puolesta. Jotkut edustajat, joiden kerrotaan olleen paikalla äänestämässä, eivät omien sanojensa mukaan olleet lähelläkään parlamenttirakennusta tai edes lainkaan koko paikkakunnalla. Krimin autonomisen tasavallan laillista pääministeriä Anatolii Mohyliovia olivat asemiehet estäneet pääsemästä äänestykseen. Ukrainan perustuslain mukaan Krimin autonomisen tasavallan pääministerin valitsee autonomisen tasavallan parlamentti konsultoituaan sitä ennen Ukrainan presidenttiä. Vallankumouksen jälkeen virkaatekeväksi presidentiksi asetettu Oleksandr Turtšynov on säätänyt Aksjonovin valinnan olleen Ukrainan perustuslain vastainen. 5. maaliskuuta 2014 Kiovan Shevchenkon piirikunnan oikeusistuin antoi pidätysmääräyksen Aksjonovista sekä Krimin parlamentin puhemiehestä, Vladimir Konstantinovista. Turvallisuuspalvelu sai määräyksen toimittaa heidät oikeuden tuomittavaksi. Krimin kriisin johdosta USA, Kanada ja EU ovat asettaneet Aksojonovin mustalle listalle. Hänen omaisuutensa on jäädytetty ja hänet on määrätty maahantulokieltoon.[12]

Sisäpolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aksojonov on säätänyt, että Krimin liityttyä osaksi Venäjää, ukrainan kieli lakkaa olemasta alueen virallinen kieli. Aksojonovin mukaan Krimillä käytetään päivittäin kahta kieltä - venäjää ja krimintataaria.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Crimean Parliament Dismisses Cabinet and Sets Date for Autonomy Referendum www.themoscowtimes.com. 28.2.2014. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Brilmayer, Lea: Why the Crimean referendum is illegal The Guardian. 14.3.2014. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja (Kaikkien jäsenten on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa. (I luku 2 artikla kohta 4)) YK. Viitattu 30.3.2014.
  4. ↑ Tuomioistuin antoi pidätysmääräyksen "Kremlin sätkynukesta" censor.net.ua. 5.3.2014. Viitattu 26.3.2014. (ukrainaksi)
  5. ↑ Katherine Haddon: Goblin vannoo uskollisuuttaan Putinille Yahoo News. 11.3.2014. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
  6. ↑ De Waal, Thomas: The Novel that explains Putin's Crimean land crab PoliticoMagazine. 6.3.2014. Politico LLC. Arkistoitu 18.11.2018. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  7. ↑ Krimin "pääministerin" Sergei Aksjonovin väitetään kuuluneen rikollisjärjestöön Helsingin Sanomat. 17.3.2014.
  8. ↑ Crimea’s New Boss Time. 13.3.2014.
  9. ↑ "Pro-Kremlin Crimean leader Aksyonov denies allegations of criminal past", 15 March 2014.  (englanniksi)
  10. ↑ Who is Sergey Aksyonov, Allcrimea.net
  11. ↑ Кто такой Сергей Аксенов | Новости Крыма news.allcrimea.net. Viitattu 12 November 2022.
  12. ↑ Obama asetti sanktioita 7 venäläiselle "toverille" Business Insider. 17.3.2014. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sergei Aksjonov.
Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sergei_Aksjonov&oldid=22098017”