Siirry sisältöön

Charly Salonius-Pasternak

Wikipediasta
Charly Salonius-Pasternak
Salonius-Pasternak vuonna 2010
Salonius-Pasternak vuonna 2010
Henkilötiedot
Syntynyt18. huhtikuuta 1974 (ikä 52)
Helsinki, Suomi
Ammatti Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään keskittynyt Yhdysvaltoihin sekä kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen.[1] Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1 923 ääntä eikä tullut valituksi.[2]

Salonius-Pasternak on asunut useita vuosia ulkomailla. Hän suoritti kansainvälisen ylioppilastutkinnon Brysselissä, minkä jälkeen hän opiskeli Connecticutin Wesleyan yliopistossa vuosina 1993–1997 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon pääaineenaan valtiotiede. Hän palasi Suomeen suorittamaan asepalveluksen Dragsvikissä rannikkojääkärinä ja on sotilasarvoltaan kapteeni.[3] Hän työskenteli joitakin vuosia Amsterdamissa teknologiatutkimusyrityksessä kunnes palasi työskentelemään Yhdysvaltoihin vuonna 2001. Vuosina 2004–2008 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja suoritti valtiotieteiden maisterin tutkinnon.

Kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen lisäksi Salonius-Pasternak on tutkinut myös Natoa. Instituutin ensimmäisen Nato-selvityksen yhteydessä vuonna 2007 hän herätti jonkin verran keskustelua ulkopoliittisen instituutin tutkijakunnan puolueettomuudesta.[4]

Heinäkuussa 2009 Salonius-Pasternak nostatti vilkkaan keskustelun Suomen roolista Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa kirjoittaessaan Helsingin Sanomien kolumnissa Suomen olevan sotaa käyvä maa.[5] Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies kiistivät seuraavan päivän kirjoituksessaan väitteen.[6] Stubb leimasi puheet Afganistanin kriisinhallintaoperaatiosta sotana ”vastuuttomiksi”.[6] Keskusteluun otti kantaa myös entinen puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund, joka määritteli Suomen aseellisen selkkauksen osapuoleksi Afganistanissa, mutta ei tilannetta sodaksi.[7] Professori Juhani Suomi kommentoi Suomen olevan sotaa käyvä maa ja kritisoi sitä, ettei poliittinen johto ollut esittänyt uskottavaa selitystä sille, mikä on Suomen tehtävä ja tavoitteet Afganistanissa.[8] Suomi vertasi Suomen ISAF-joukkoja suomalaiseen SS-pataljoonaan, jolla vuonna 1941 pyrittiin miellyttämään Adolf Hitleriä toteamalla ”Nyt on vuorossa Yhdysvallat.”[9]

Venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen 16. helmikuuta 2024, kun suurin osa suomalaisista poliitikoista tuomitsi Putinin Navalnyin murhasta ja esitti osanottonsa Navalnyin omaisille, Salonius-Pasternak kutsui Navalnyita "nationalistiksi" ja sanoi olevansa "hämmentynyt" näistä osanottoviesteistä.[10]

  • Salonius-Pasternak, Charly & Visuri, Pekka: Suomi rauhanturvaajana 1991-2006. Ministry of Defence / Gummerus, 2006. ISBN 951-25-1722-1
  1. ↑ Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittinen instituutti. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
  2. ↑ Koko maa - Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä Yle. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 13.4.2014.
  3. ↑ Reservin upseerien ylennykset 6.12.2022. Ruotuväki. Arkistoitu 7.12.2022. Viitattu 5.9.2023.
  4. ↑ Tutkija: Natosta keskusteltavaa puolueettomasti MTV3.fi. 12.12.2007.
  5. ↑ Salonius-Pasternak, Charly: Vieraskynä: Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa 24.7.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 31.8.2009. Viitattu 24.9.2013.
  6. 1 2 Stubb ja Häkämies: Suomi ei ole sodassa 25.7.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
  7. ↑ Käykö Suomi sotaa Afganistanissa? 11.8.2009. Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2013.
  8. ↑ Juhani Suomen mukaan Suomi käy sotaa Afganistanissa Iltasanomat. 5.8.2009. Viitattu 24.9.2012.
  9. ↑ Lindholm, Jari: Afganistan ja Suomen ”SS-pataljoona” Suomen Kuvalehti. 5.8.2009. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
  10. ↑ Suomalaistutkija ei sure Navalnyin kuolemaa – ”Ei kannata yhtäkään kyyneltä tuhlata” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]