Ilja Janitskin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilja Janitskin
Ilja Janitskin eduskuntavaalien 2019 alla.
Ilja Janitskin eduskuntavaalien 2019 alla.
Henkilötiedot
Syntynyt 14. maaliskuuta 1977
Kuollut 7. helmikuuta 2020 (42 vuotta)
Kansalaisuus suomalainen

Ilja Janitskin (14. maaliskuuta 1977 Lieksa7. helmikuuta 2020 Helsinki)[1][2] oli suomalainen MV-lehti-verkkosivuston (myöhemmin MV Media) perustaja.[3][4]

Elämä ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilja Janitskin oli kotoisin Lieksasta. Nuorena hän pelasi jääkiekkoa maalivahtina ensin Lieksan Hurtissa ja myöhemmin Joensuun Kiekko-Karhuissa. Janitskin ylsi A-nuorten SM-liigaan, kunnes ura päättyi loukkaantumiseen noin 20-vuotiaana.[5]

Jääkiekon jälkeen Janitskin teki muun muassa turvallisuusalan töitä Helsingissä sekä myi mainoksia Cult-lehdelle ja NRJ-radiokanavalle. Hän toimi päätoimittajana Jussi Ahteen kanssa vuonna 2002 perustetussa Absolute-lehdessä, joka jo ensimmäisen numeron julkaisemisen jälkeen siirtyi toiselle kustantajalle, joka lakkautti sen toisen numeron jälkeen.[6] Janitskin muutti sen jälkeen Miamiin, jossa hän teki elääkseen turvallisuusalan töitä. Hän palasi takaisin Suomeen ja perusti farkkukaupan, joka suljettiin kuitenkin kannattamattomana. Välillä hän oli Espanjassa ja jälleen Suomeen palattuaan liittyi moottoripyöräkerho Bandidosiin. Hän sanoi olleensa Bandidosin täysjäsen ja että hänellä oli edelleen ystäviä niissä piireissä. Janitskin oli saanut neljä pahoinpitelytuomiota. Hän muutti jälleen Espanjaan ja perusti siellä MV-lehden[6] vuoden 2014 lopulla[7].

Heinäkuussa 2017 häneltä löydettiin neljännen tason suolistosyöpä[7]. Hän kuoli sairauteen helmikuussa 2020.[2]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilja Janitskinin presidentin­vaali­kampanjan mainos vuonna 2017.

Janitskin ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2018 presidentinvaaleissa[8][9] mutta ei saanut kerättyä ehdokkuuteen vaadittuja kannattajakortteja määräaikaan mennessä ja luopui kampanjastaan 25. marraskuuta 2017.

Janitskin asettui eduskuntavaaleissa 2019 alun perin Reformin ehdokkaaksi Helsingin vaalipiiristä[10] mutta vaihtoi helmikuussa 2019 Seitsemän tähden liikkeeseen sekä eduskunta- että eurovaaliehdokkaaksi.[11] Eduskuntavaaleissa hän sai ääniä 390 eikä tullut valituksi.[12] Saman vuoden eurovaaleihin hän ei lopulta asettunut edes ehdolle.[13]

Oikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2015 tuli ilmi, että Janitskinin omistama yritys oli kerännyt yhteensä kahden miljoonan suomalaisen Facebook-profiilitietoja ja yhdistänyt Facebookista kerättyjä tietoja osoite- ja puhelinnumerotietoihin. Ainakin osia tietokannasta on vuotanut internetiin. Keskusrikospoliisin (KRP) kyberrikoskeskus selvittää asiaa, koska tietokanta saattaa muodostaa henkilötietolain vastaisen henkilörekisterin. Listalla on muun muassa Suomen Punaisen Ristin henkilökunnan sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tietoja.[14][15] KRP:n selvityksen mukaan vuodon jäljet johtavat Janitskiniin.[16]

Syyskuussa 2016 poliisi sekä syyttäjä vaativat Ilja Janitskinia vangittavaksi poissaolevana esitutkintaa varten. Janitskinia epäillään muun muassa laittomasta uhkauksesta sekä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[17] 6. lokakuuta Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin poissaolevana.[18][19] Janitskin otettiin kiinni Espanjassa 27. lokakuuta mutta vapautettiin jo kolmen päivän kuluttua.[20] 16. joulukuuta 2016 Espanja teki lopullisen päätöksen Janitskinin luovuttamisesta Suomeen, mutta Janitskin pakeni Espanjan viranomaisia.[21] 17. helmikuuta 2017 korkein oikeus hylkäsi vangitsemispäätökseen liittyvän valituslupahakemuksen.[22]

Kesäkuussa 2017 Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin poissaolevana uudestaan. Hänet vangittiin epäiltynä törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, törkeästä kunnianloukkauksesta, tekijänoikeusrikoksesta, salassapitorikoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Syyttäjän mukaan viranomaisten tavoitteena on saada Janitskinista aikaan kansainvälinen etsintäkuulutus Suomeen luovuttamista varten. Etsintäkuulutusta varten tarvittiin uusi päätös niistä jutuista, joista hänet saadaan vangittua.[23] Janitskin otettiin kiinni Andorrassa 4. elokuuta 2017.[24] Janitskin kertoi sairastuneensa syöpään.[25] Lokakuussa 2017 andorralainen oikeus päästi Janitskinin tutkintavankeudesta kotiarestiin odottamaan luovutuspyynnön käsittelyä. Päätös oli määrä antaa 9. marraskuuta 2017, mutta oikeudenkäynti peruttiin viime hetkellä ja päätös siirtyi.[26][27] 19. joulukuuta 2017 oikeus Andorrassa torjui jälleen luovutuspyynnön. Syyttäjä on valittanut päätöksestä ylempään oikeusasteeseen.[28] Tutkinnanjohtajan kerrottiin sanoneen, että pidätysmääräys on edelleen voimassa ja Janitskin voidaan pidättää tavattaessa jossain muussa maassa.[29]

Andorralainen tuomioistuin päätti maaliskuussa 2018 suostua luovutuspyyntöön.[30][31] Poliisi vahvisti aamulla 14. huhtikuuta, että Janitskin oli tuotu yöllä Andorrasta Suomeen.[32] 17. huhtikuuta Helsingin käräjäoikeus määräsi Janitskinin vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä 12 rikokseen, jotka ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, rahankeräysrikokset, rahapelirikokset, törkeä kunnianloukkaus, laiton uhkaus, kaksi salassapitorikosta, useita tekijänoikeusrikoksia, törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä törkeä kunnianloukkaus.[33]

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi lokakuussa 2018 Ilja Janitskinin vastuullisena MV-lehden sisällöstä 22 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen MV-julkaisuun liittyvistä rikoksista. Oikeus katsoi, että MV-lehdessä julkaistiin tapahtuma-aikoina lukuisia loukkaavia ja rasistisia kirjoituksia. Janitskin tuomittiin kaikkiaan 16 rikoksesta.[34]

  • Oikeus totesi Janitskinin ja Johan Bäckmanin vainonneen toimittaja Jessikka Aroa levittämällä hänestä valheellisia, halventavia ja loukkaavia tietoja. Arosta levitettyjen valheellisten tietojen levittämiseen ei ollut sananvapauden näkökulmasta mitään julkista intressiä. Sen sijaan tarkoituksena oli Aron maineen tuhoaminen. Janitskin aiheutti Arolle suurta kärsimystä ja erityisen suurta vahinkoa. Janitskin tuomittiin Aron tapauksessa törkeästä kunnianloukkauksesta.[35]
  • Hanna Huumonen oli organisoinut MV-lehteä vastaan mainosboikotin, jonka vuoksi lehti menetti mainostuloja. Tämän Janitskin pyrki kostamaan lehtiartikkeleiden kautta luomallaan laajamittaisella vihakampanjalla. Tästä syystä Janitskin tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta.[35]
  • Janitskin pyrki tärvelemään maahanmuuttajien mielenosoituksen järjestelyissä mukana olleen naisen maineen vihakirjoittelulla ja siitä seuranneella häirinnällä. Törkeä kunnianloukkaus.[35]
  • Janitskin kopioi MV-lehteen luvatta satoja muissa viestimissä julkaistuja artikkeleita ja kuvia. Janitskin tuomittiin kolmesta tekijänoikeusrikoksesta, ja hänet määrättiin maksamaan tekijänoikeuslain mukaisia hyvityksiä yhteensä 77 900 euroa.[35]
  • Janitskin julkaisi MV-lehdessä omaan rikostutkintaansa liittyneitä asiakirjoja, jotka käräjäoikeus oli määrännyt salaisiksi. Kaksi salassapitorikosta.[35]
  • MV-lehdessä ja Uber Uutisissa julkaistiin ulkomaisten vedonlyönti- ja uhkapelisivustojen mainoksia, joihin pätee Suomen arpajaislainsäädäntö. Lisäksi MV-lehti järjesti rahankeräyksiä, joista osa oli käräjäoikeuden mukaan naamioitu lukuajan myynniksi tai e-kirjan ostamiseksi. Kerätty raha käytettiin toimituksen pyörittämiseen ja Janitskinin omiin menoihin kuten oikeudenkäyntikuluihin. Janitskinin syyksi luettiin kaksi rahapelirikosta ja neljä rahankeräysrikosta.[35]

Janitskin tuomittiin oikeudessa 22 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen, mutta koska ensikertalainen suorittaa vankeusrangaistuksesta vain puolet, ja koska Janitskin vietti tutkintavankeudessa ja kotiarestissa lähes vuoden ajan, oli hänen vankeusrangaistuksensa tullut jo suoritetuksi ja hän vältti vankilan[36].

Janitskin, Johan Bäckman ja kolmas tuomittu määrättiin myös maksamaan korvauksia, hyvityksiä ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 238 625 euroa. Janitskinin maksettavaksi tuli tästä summasta suurin osa. Hänen oli määrä maksaa kuudelle asianomistajalle yhteensä noin 160 000 euroa. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan yhdessä Bäckmanin kanssa 27 781 euroa yhteisvastuullisesti, mikä tarkoitti, että korvaus voitiin periä kummalta tahansa.[36]

Janitskin valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, ja vaati lähes kaikkien syytteiden hylkäämistä[7]. Hän kiisti toimineensa MV-lehden päätoimittajana ja kiisti olleensa vastuussa sen julkaisemista kirjoituksista[7]. Janitskin kuoli ennen hovioikeuden ratkaisua, joten käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan[37]. Hovioikeus määräsi korvaukset ja oikeudenkäyntikulut maksettavaksi kuolinpesän varoista[38]. Janitskinin kuoleman aikaan Helsingin käräjäoikeudessa oli häntä vastaan vireillä uusia syytteitä törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja tekijänoikeusrikoksesta[7].

Populaarikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä Ruusua -yhtye teki vuonna 2006 keikkamatkasta kertovan kappaleen ”Juovuksissa Lieksassa”, jossa Ilja Janitskin on yksi laulun tarinan henkilöistä.[39]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilja Janitskin Euro Hockey. Viitattu 26.6.2016. (englanniksi)
  2. a b Ylimutka, Leena: Ilja Janitskin, 42, on kuollut Iltalehti. Viitattu 7.2.2020.
  3. Rämö, Aurora: Matias Turkkila MV-lehdestä: Juttuihin ujutetaan juutalaisvihaa ja kansallissosialismia Suomen Kuvalehti. 5.2.2016. Viitattu 5.2.2016.
  4. Nieminen, Tommi: Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille. Helsingin sanomat 18.2.2018. (Maksullinen artikkeli.) Viitattu 18.2.2018.
  5. Tällainen on ”Mitä Vittua"-miehen menneisyys 3.10.2016. MTV Uutiset. Viitattu 19.10.2018.
  6. a b Kormilainen, Ville: Mitä vittua, Ilja Janitskin? Image. 25.4.2015. Viitattu 26.6.2016.
  7. a b c d e MV-sivuston perustaja Ilja Janitskin on kuollut Helsingin Sanomat. 7.2.2020. Arkistoitu . Viitattu 8.2.2020.
  8. Janitskin aikoo eduskuntaan, Hirvisaari suunnittelee paluuta Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 10.12.2016.
  9. Suominen, Riikka: Haaviston vahvuudet ennallaan Vihreä Lanka. 12.2.2017. Viitattu 13.8.2017.
  10. Helsinki Reformi.me. 19.11.2016. Viitattu 14.4.2018. (englanniksi)
  11. Ilja Janitskin Väyrysen tähtiliikkeen ehdokkaaksi eduskunta- ja eurovaaleihin (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 26.2.2019. Arkistoitu . Viitattu 26.2.2019.
  12. Yle – Vaalikone – Ilja Janitskin – Helsingin vaalipiiri – Eduskuntavaalit 2019 18.4.2019. Yleisradio. Viitattu 19.4.2019.
  13. Ehdokkaat Euroopan parlamentin vaaleissa 2019 19.4.2019. Seitsemän tähden liike. Viitattu 19.4.2019.
  14. Koski, Sami & Palmen, Tiia: MV-lehden perustaja keräsi suuren määrän suomalaisten henkilötietoja - KRP selvittää Ilta-Sanomat. 16.12.2015. Viitattu 26.6.2016.
  15. Toivonen, Terhi & Jaakkola, Johan: Miten valtava määrä suomalaisten henkilötietoja päätyi nettiin? Yle uutiset. 16.12.2015. Viitattu 26.6.2016.
  16. Toivonen, Terhi: KRP vahvistaa: Nettiin vuotaneilla tiedoilla yhteys kiistellyn MV-lehden perustajaan Yle uutiset. 12.1.2016. Viitattu 13.1.2016.
  17. Niilola,Merja: Poliisi vaatii MV-lehden Janitskinia vangittavaksi Yle uutiset. 27.9.2016. Viitattu 27.9.2016.
  18. Helsingin käräjäoikeus vangitsi Janitskinin poissaolevana Yle uutiset. 6.10.2016. Viitattu 7.10.2016.
  19. Kerkelä, Lasse: Käräjäoikeus määräsi MV-lehden Ilja Janitskinin vangittavaksi heti tavattaessa (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 6.10.2016. Arkistoitu . Viitattu 6.10.2016.
  20. Syyttäjä vahvistaa: Ilja Janitskin otettiin kiinni Espanjassa Yle uutiset. 29.10.2016. Viitattu 29.10.2016.
  21. Syyttäjä vahvisti: Espanja luovuttaa valemedia MV-lehden Ilja Janitskinin Suomeen (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 17.12.2016. Arkistoitu . Viitattu 17.12.2016.
  22. MV-lehden Ilja Janitskinin vangitsemispäätös pysyy voimassa (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 17.2.2017.
  23. Ilja Janitskin vangittiin jälleen poissaolevana useista rikoksista mtv.fi. 6.6.2017. Viitattu 6.6.2017.
  24. KRP vahvistaa: Janitskin otettu kiinni Andorrassa Iltalehti. 4.8.2017. Viitattu 4.8.2017.
  25. Asianajaja Heikki Lampela: Ilja Janitskin tarvitsee leikkauksen, että pysyy elävien kirjoissa Iltalehti. 8.8.2017. Viitattu 4.8.2017.
  26. Andorralainen tuomioistuin päättää Ilja Janitskinin luovuttamisesta marraskuussa Yle uutiset. 19.10.2017. Viitattu 22.10.2017.
  27. Janitskinin uusi oikeudenkäynti peruttiin viime hetkellä iltalehti.fi. 9.11.2017. Viitattu 17.11.2017.
  28. Oikeus hylkäsi Janitskinin luovutuspyynnön muotovirheen vuoksi − Hallitusneuvos: ”Pyyntö on täysin kunnossa” iltalehti.fi. Viitattu 5.1.2018.
  29. MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskinia ei luovuteta Suomeen Yle uutiset. 19.12.2017. Viitattu 14.4.2018.
  30. Pikkarainen, Aleksanteri: Ministeriö vahvistaa: Janitskin luovutetaan Suomeen Iltalehti. 21.3.2018. Viitattu 14.4.2018.
  31. Andorran oikeus muutti päätöstään Iltalehti. 21.3.2018. Viitattu 14.4.2018.
  32. Ilja Janitskin tuotiin yöllä Suomeen Andorrasta 14.4.2018. Yle. Viitattu 14.4.2018.
  33. Mattinen, Johanna: Käräjäoikeus vangitsi Ilja Janitskinin Iltalehti. 17.4.2018. Viitattu 17.4.2018.
  34. Markku Uhari: Ilja Janitskinille ehdotonta vankeutta MV-kokonaisuudesta Aamulehti. 18.10.2018. Viitattu 18.10.2018.
  35. a b c d e f g Tästä kaikesta Ilja Janitskin ja Johan Bäckman tuomittiin Ilta-Sanomat. 18.10.2018. Viitattu 20.10.2018.
  36. a b HS-analyysi: Ilja Janitskinin ja Johan Bäckmanin rikosten suunnitelmallisuus korotti korvaukset poikkeuksellisen suuriksi (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 19.10.2018. Arkistoitu . Viitattu 20.10.2018.
  37. Hovioikeus ei ennättänyt ratkaista Ilja Janitskinin MV-asiaa – käräjätuomio jää voimaan 7.2.2020. MTV3. Viitattu 10.2.2020.
  38. Hovioikeus: Johan Bäckman ei vainonnut Ylen toimittajaa, mutta yllytti MV-julkaisua loukkaavan materiaalin julkaisuun Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2020.
  39. Ilkka Alanko juopotteli Ilja Janitskinin kanssa ja teki siitä biisin Karjalainen. 10.11.2016. Viitattu 19.10.2018.