Suomi Ensin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomi Ensin ry
Perustettu 2016
Toimiala kansallismielinen yhdistys
Kotipaikka Turku
Puheenjohtaja Mario Argenta
Hallitus Marco de Wit, Ulla Palmroth-Paulat, Marja Salmimeri
Sivusto suomiensin.net

Suomi Ensin on yhdistys, joka pyrkii viralliseksi puolueeksi.[1] Suomi Ensin on rekisteröity heinäkuussa 2016 yhdistysrekisteriin. Yhdistyksen tarkoituksena on muodostaa kansallismielinen puolue.[2] Yhdistys järjestää mielenosoituksia ja viestii sosiaalisessa mediassa. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Suomi Ensin kannattaa Ilja Janitskinia.[3]

Poliittinen kanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen sääntöjen mukaan muodostettavan puolueen aatteellisen perustan muodostavat itsemääräämisoikeuden palauttaminen. Yhdistys tavoittelee Suomen eroa Euroopan unionista ja eurosta. Lisäksi se pyrkii purkamaan Schengenin sopimuksen.[2]

Yhdistyksen aktiivit ovat toimineet Rajat kiinni! -kansanliikkeessä, josta he jakaantuivat Suomi Ensin -ryhmään tavoittelemaan muitakin asioita kuin rajakontrollia.[4]

Joulukuussa 2016 sitoutumaton kunnanvaltuutettu perusti Suomi Ensin -liike valtuustoryhmän Vihdin kunnanvaltuustoon.[5]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 yhdistyksen jäsen Marco de Wit järjesti mielenosoituksia Siilinjärvellä ja Forssassa. De Wit vastustaa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa. Hän on kannattanut mielenilmauksia muun muassa Yleä ja Perussuomalaisia vastaan.[6]

Heinäkuussa 2016 Suomi Ensin -liike järjesti "Stop Itiksen islamisaatiolle!" mielenosoituksen Helsingin Itäkeskuksessa.[7][8]. Mielenosoitus pidettiiin samaan aikaan kuin Itiksen Id al-Fitr -päivän pääjuhla, jonka järjestäjänä toimi kauppakeskus Itis. Liike ei hyväksynyt kauppakeskuksen tapaa juhlia ramadanin päättymistä.[8]

Elokuussa 2016 Forssan vastaanottokeskuksen edustalla oli joukkotappelu suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä.[9] Sen jälkeen Suomi Ensin järjesti mielenilmauksen, jossa vaadittiin turvapaikanhakijoiden siirtämistä muualle Forssasta.[10] Poliisin mukaan mielenilmaukseen oli kokoontunut satakunta mielenosoittajaa sekä runsaasti yleisöä seuraamaan tapahtumaa.[11]

Syyskuussa 2016 Suomi Ensin -liike järjesti mielenosoituksen Kajaanin Otanmäessä reaktiona tappoon ja kahteen ryöstöön, joista epäiltiin kahta irakilaista turvapaikanhakijaa.[12] Mielenosoitukseen osallistui satakunta ihmistä.[13][14]

Lokakuussa 2016 Siilinjärvellä tapahtui välikohtaus turvapaikanhakijoiden ja paikallisten nuorten välillä.[15][16] Välikohtauksen johdosta Suomi Ensin järjesti mielenilmauksen, jolla se sanojensa mukaan pyrki parantamaan siilinjärveläisten turvallisuutta.[17] Myös ”Ei vihapuhujia Siilinjärvelle” -mielenosoittajat kokoontuivat osoittamaan mieltään Suomi Ensin -liikkeen sanomaa vastaan.[18]

Toukokuussa 2017 Suomi Ensin -aktivistit järjestivät Marco de Witin johdolla Kiihotutaan Kielotiellä -mielenosoituksen Vantaan poliisiaseman edessä sananvapauden puolesta ja tukeakseen kuulusteluihin kutsuttua kansallismielistä henkilöä, jota poliisi epäilee kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[19][20]

Suomi Ensin -ryhmittymä järjesti Vesalan yläasteen läheisyydessä "Stop islamisaatiolle!" -mielenosoituksen toukokuun lopussa 2017.[21][22] Mielenosoituksella protestoitiin koulun edistämäksi islamisaatioksi tulkittua tapahtumaa, joka liittyi yläasteen aamunavauksessa soitettuun arabiankieliseen puhelauluun, joka teknisestä virheestä johtuen oli kuulunut myös ulkokaiuttimista, sekä alakoulun puolella.[23] [24] Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki mielenosoituksesta tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle sen arvioimiseksi, syyllistyivätkö jotkut mielenosoitukseen osallistuneet henkilöt kommenteillaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan tai muuhun rikokseen.[25]

Suomi Ensin Maidan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi Ensin -teltta Rautatientorilla.

Helmikuussa 2017 yhdistys aloitti monipäiväisen Suomi Ensin Maidan -mielenosoituksen turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta vastaan Helsingissä.[26][27]

Sisäministeri Paula Risikko totesi olevan ongelmallista, että Rautatientorille kokoontuneet kansallismieliset suomalaiset hakevat leirissään Helsingin katuprotestista yhtäläisyyksiä Ukrainan vallankumoukseen ja Maidanin aukion mielenosoituksiin ja konflikteihin.[28] Helsingin kaupungin rakennuspalvelu Stara kertoi toukokuussa, että mielenosoittajat ovat uhkailleet ja häirinneet sen työntekijöitä, minkä vuoksi leirin ympäristöä ei pystytä siivoamaan.[29]

28. helmikuuta Suomi Ensin -ryhmän mielenosoittajat tekivät Helsingin poliisissa työskentelevästä poliisista rikosilmoituksen epäillystä vapaa-ajalla tapahtuneesta häiriökäyttäytymisestä mielenosoittajia vastaan.[30] Tapauksen esitutkinta on saatu päätökseen, ja juttu on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaa varten. Helsingin poliisilaitoksella työskentelevää poliisia epäillään laittomasta uhkauksesta.[31]

30. toukokuuta yhdistyksen puheenjohtaja Mario Argenta ilmoitti, ettei Suomi Ensin Maidan ole Suomi Ensin -yhdistyksen tapahtuma, eikä sen tukema. Argentan omien sanojen mukaan ”Marco de Witin sooloilu ei anna Suomi Ensin ry:lle muuta mahdollisuutta kuin irtisanoutua kaikista sekä meneillään olevista että tulevista tapahtumista, joissa hän on järjestäjänä tai osallistujana.”[32] Argentan mukaan yksikään Suomi Ensin -nimellä oleva aktiviteetti ei ole tammikuun 8. päivän jälkeen ollut yhdistyksen virallista toimintaa.[33]

Leiri purettiin suurella poliisioperaatiolla 26. kesäkuuta. Purkuratkaisuun päädyttiin, koska poliisi katsoi leirin olevan välitön vaara yleiselle turvallisuudelle. Poliisi oli kymmenen päivää aiemmin antanut Suomi Maidan -ryhmälle määräyksen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Mielenosoituksen järjestäjä ei kuitenkaan pystynyt noudattamaan määräystä, sillä muutamaa leirin mielenosoittajaa epäiltiin kaikkiaan kolmesta erillisestä ohikulkijoiden pahoinpitelystä purkua edeltäneen viikonlopun aikana. Pahoinpitelyt tapahtuivat leirin läheisyydessä, ja niissä oli kyse käsiksi käymisestä ja kuristamisesta, joista ei tullut vakavia vammoja. Purkutilanteessa yksi henkilö otettiin kiinni poliisin vastustamisesta ja kaksi niskoittelusta.[34][35][36]

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi Ensin -yhdistyksen jäsenet tarkkailivat uimahousujen käyttöä helmikuussa 2017 Itäkeskuksen uimahallin saunassa, josta tehtiin tutkintapyyntö poliisille.[37]

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulaja-lauluntekijä Jösse Järvenpää julkaisi helmikuussa 2017 kappaleen "Suomi ensin" vierailtuaan Suomi Ensin Maidan -mielenosoituksen leirillä.[38]

Kunnallisvaalit 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 kuntavaaleissa kaksi liikkeen aktiivia oli Turussa mukana sitoutumattomana ehdokkaana kristillisdemokraattien vaalilistalla. Molemmat ovat kirjoittaneet Facebookissa rasistisia kommentteja. Kristillisdemokraattien puoluesihteerin Asmo Maanselän mukaan heidän taustansa ei ehdokasasettelun aikana ollut tiedossa. Ehdokkaita ei enää voinut poistaa puolueen listalta.[39][40]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomi Ensin suomiensin.net. Viitattu 26.2.2017.
  2. a b PRH Yhdistysnetti yhdistysrekisteri.prh.fi. Viitattu 26.2.2017.
  3. Ilja Janitskin Presidentiksi 2018 Tasavallanpresidentti.com. Viitattu 27.2.2017.
  4. Media sekoittaa Suomi Ensin!- ja Rajat Kiinni! -ryhmät! KANSANLIIKE.NET. 2.7.2016. Viitattu 27.2.2017.
  5. Hannu Tanskanen perusti Suomi Ensin -valtuustoryhmän Vihdin Uutiset. Viitattu 28.2.2017.
  6. Länkinen, Tiina: Mielenosoituksista tuli lähes jokapäiväisiä – "Kiva ilmapiiri" Yle Uutiset. 14.12.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 28.2.2017.
  7. Suomi Ensin! -Helsinki kampanja. Stop Itiksen islamisaatiolle! www.facebook.com. Viitattu 14.4.2017.
  8. a b jari.pietilainen@media.fi: Islamisaation vastustajat mielenosoitukseen Helsinkiin – "Emme hyväksy Itiksen ramadan-juhlaa" Helsingin Uutiset. Viitattu 14.4.2017.
  9. Tamminen, Jenni: Poliisi: Forssassa 3 pahoinpitelyä ennen joukkotappelua Uusi Suomi. Viitattu 28.2.2017.
  10. Forssassa järjestettiin mielenosoitus vastaanottokeskuksen luona Yle Uutiset. Yleisradio Oy. Viitattu 28.2.2017.
  11. ”Forssa ensin” -mielenosoitus: ”Tämä on sotaa” Uusi Suomi. Viitattu 28.2.2017.
  12. Hakkarainen, Jenni: Kahta irakilaista turvapaikanhakijaa epäillään Kajaanin taposta ts.fi. Turun Sanomat. Viitattu 2.3.2017.
  13. Oittinen, Katja: Paikalliset uteliaina Otanmäessä: "Uusi kokemushan tämä mielenosoitus on" Yle Uutiset. Yleisradio Oy. Viitattu 28.2.2017.
  14. Kerkelä, Lasse: Poliisi epäilee Kajaanin henkirikoksesta kahta irakilaista turvapaikanhakijaa Helsingin Sanomat. 12.9.2016. Sanoma Oy. Viitattu 28.2.2017.
  15. Siilinjärven kunta www.siilinjarvi.fi. Viitattu 28.2.2017.
  16. Gertsch, Mia: Joukkotappelu Siilinjärvellä, mukana turvapaikanhakijoita ja paikallisia nuoria Yle Uutiset. Yleisradio Oy. Viitattu 28.2.2017.
  17. Käkelä, Klaudia: Siilinjärvelle kaavaillaan Suomi ensin -mielenosoitusta Yle Uutiset. Yleisradio Oy. Viitattu 28.2.2017.
  18. Siilinjärven mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti – vain megafoni sai kyytiä Yle Uutiset. Yleisradio Oy. Viitattu 28.2.2017.
  19. Poliisi - Tiedotteet www.poliisi.fi. Viitattu 19.5.2017.
  20. riikka.jokinen@media.fi: "Kiihotutaan Kielotiellä" – 40 osoitti mieltään poliisiaseman edustalla Vantaan Sanomat. Viitattu 20.5.2017.
  21. Stop islamisaatiolle! www.facebook.com. Viitattu 1.6.2017.
  22. Poliisi vahvistaa: Oppilaan nauhoite johti islam-protestiin Vesalan koululla – selitys mielenosoittajan poliisikyyditykselle Uusi Suomi. Viitattu 1.6.2017.
  23. Poliisi - Tiedotteet www.poliisi.fi. Viitattu 1.6.2017.
  24. Poliisi rauhoittelee Vesalan yläasteen läheisyydessä pidetystä mielenosoituksesta noussutta some-kohua Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2017.
  25. Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Rasismiin pitää puuttua myös mielenosoituksissa 8.6.2017. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Viitattu 8.6.2017.
  26. Parkkinen, Pia: Poliisi siirsi Kiasman ja Lasipalatsin mielenosoitukset – turvapaikanhakijat siirtyivät suosiolla, Suomi ensin -ryhmästä osa vastusti Yle Uutiset. 17.2.2017 (27.2.2017). Viitattu 27.2.2017.
  27. Raeste, Juha-Pekka: ”Pyrin lisäämään ymmärrystä” – Sisäministeri Risikko kertoo, miksi vieraili turvapaikanhakijoiden ja vastustajien mielenilmauksissa Helsingin Sanomat. 17.2.2017. Sanoma Oy. Viitattu 27.2.2017.
  28. Tuula Malin: Mielenosoittajat kyräilleet viikkokausia leireissä Helsingissä - Ministeri Risikko: Vastakkainasettelussa turvallisuusriskejä Iltalehti. Viitattu 2.3.2017.
  29. Parikka, Valtteri: Helsinki jättää Suomi ensin -leirin ympäristön siivoamatta Rautatientorilla – ”Mielenosoittajat uhkailevat ja häiritsevät työntekijöitämme” Helsingin Sanomat. 8.5.2017. Viitattu 8.5.2017.
  30. Suomi ensin -mielenosoittajat syyttävät poliisia uhkailusta mtv.fi. Viitattu 2.3.2017.
  31. Poliisin epäillään uhkailleen Suomi ensin -telttaleirissä – juttu siirtyi syyteharkintaan mtv.fi. Viitattu 13.4.2017.
  32. Rautatientorin telttaleirin liepeillä pyörii kolme maahanmuuttoa vastustavaa ryhmää, jotka eivät voi sietää toisiaan – Poliisi: ”Vaikea tietää, kuka edustaa ketäkin” Helsingin Sanomat. 30.5.2017. Viitattu 31.5.2017.
  33. Rusbuster: Suomi ensin -liikkeessä #Vallankumous Ilja Janitsin ei olekaan kelpo presidenttiehdokas! Sisäinen dynamiikka rakoilee. Laillisuuskriisi!pic.twitter.com/1TTJzNVhok @Rusbuster. 28.4.2017. Viitattu 4.6.2017.
  34. Parikka, Valtteri: Poliisi lopettaa Rautatientorin Suomi ensin -mielenosoituksen – syynä viimeaikaiset pahoinpitelyt ja jatkuvat häiriöt 26.6.2017. Helsinkin Sanomat. Viitattu 26.6.2017.
  35. Manninen, Tuomas: Poliisi määräsi Helsingin Rautatientorin Suomi ensin -leirin tyhjennettäväksi – syynä juhannuksen tapahtumat 26.6.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 26.6.2017.
  36. Lindfors, Sami: Suomi ensin -johtohahmo raudoissa maijaan, yleisö hurrasi poliisille – näin mielenosoitusleirin purkaminen eteni Helsingissä 27.6.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 26.6.2017.
  37. Uuskallio, Vili: Lahtelainen Suomi Ensin -aktiivi tarkkaili uimahousujen käyttöä Itäkeskuksen uimahallin saunassa ESS.fi. 7.2.2017. Viitattu 27.2.2017.
  38.  : ”Jösse: Suomi ensin” jösse järvenpää (käsikirjoittaja). . 2017-02-22. .
  39. Kristillisdemokraattien vaaliehdokkaina maahanmuuttovastaisen Suomi Ensin -liikkeen aktiiveja Yle Uutiset. 2.3.2017. Viitattu 2.3.2017.
  40. KD irtisanoutui useista ehdokkaistaan – syinä muun muassa antisemitismi ja rasismi Kirkko ja kaupunki. 2.3.2017. Viitattu 2.3.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]