Suomen Kansa Ensin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuonna 2017 perustettua puoluetta. Rautatientorin pitkäkestoisesta mielenosoituksesta tunnetuksi tullutta liikettä käsittelee artikkeli Suomi Ensin.
Suomen Kansa Ensin

SKE-tunnus-2018-400.png

Perustettu 2017
Puheenjohtaja Riikka Salmi
Puoluesihteeri Matti Loimupalo
Varapuheenjohtajat Ari Lindström
Annamari Karttunen
Ideologia
Poliittinen kirjo oikeisto-äärioikeisto
Toimisto Pori
Värit sininen ja valkoinen
Kotisivu www.skepuolue.fi
SKE:n koju SuomiAreena 2018 -tapahtumassa.

Suomen Kansa Ensin (lyhenne SKE) on suomalainen puoluerekisteristä poistettu kansallismielinen puolue[2][3], joka jalostui Suomi Ensin -ryhmästä puoluehankkeeksi. Puolue oli tunnettu katutoiminnasta sekä aktiivisesta viestimisestä sosiaalisessa mediassa. Puolue asetti ehdokkaita eduskuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin, kuntavaaleihin ja aluevaaleihin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueen aktiivit olivat aikaisemmin toimineet Rajat kiinni! -kansanliikkeessä, josta he aluksi jakaantuivat Suomi Ensin -ryhmään tavoittelemaan muitakin asioita kuin rajakontrollia ja josta he myöhemmin irtaantuivat Suomen Kansa Ensin -yhdistykseksi,[4] joka rekisteröitiin marraskuussa 2017.[3] Lokakuussa 2018 yhdistys ilmoitti keränneensä puolueeksi rekisteröitymiseen tarvittavat 5 000 kannattajakorttia ja kertoi aikovansa osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin.[5] Hakemus Suomen Kansa Ensin ry:n merkitsemiseksi puoluerekisteriin jätettiin 31. lokakuuta 2018,[6]tarvitaan parempi lähde ja joulukuussa oikeusministeriö ilmoitti merkinneensä yhdistyksen puoluerekisteriin.[7] Eduskuntavaalien 2023 jälkeen puolue poistettiin puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.[8]

Vaalitulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2019 – 2 366 0,08 % [9]
2023 – 1 225 0,04 % [10]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2019 – 2 495 0,14 % [11]
Kuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2021 – 197 0,01 % [12]
Aluevaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2022 – 82 0,00 % [13]

Politiikka ja tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SKE:n aatteellisen perustan muodostaa kansallisen itsemääräämisoikeuden palauttaminen. Puolue tavoittelee Suomen eroa Euroopan unionista ja eurosta. Lisäksi se vastustaa Suomen liittymistä Natoon tai mihinkään muuhunkaan sotilaalliseen liittoutumaan. SKE painottaa omien vahvojen puolustusvoimien tärkeyttä. SKE:n tavoitteena on myös suoran demokratian eli sitovien kansanäänestysten saaminen kansalliseen päätöksentekoon.[3] Puolue ei ota juuri kantaa oikeisto–vasemmisto-jakoon.[14]

Yksityiskohtaisemmiksi tavoitteikseen puolue on listannut muun muassa maanviljelijöiden verovapauden, kahden ruotsinkielisen itsehallinnollisen maakunnan perustamisen etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikolle, Suomen kultavarantojen kotiuttamisen ulkomailta ja jakamisen kansalle kultakolikoina, Yleisradion pilkkomisen ja hajauttamisen, lastensuojeluviranomaisten toiminnan lakkauttamisen nykymuodossaan, vähintään 2–3 lapsen perhekoon tukemisen kulttuurillisesti ja taloudellisesti, suojeluskuntien muodostamisen tukemisen, sekä kansallisen totuuskomission perustamisen tutkimaan viranomaisrikollisuutta.[15]

Sisäiset erimielisyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SKE:n sisäiset erimielisyydet tulivat julki tammikuussa 2019.

Kajaanin puoluekokouksessa marraskuussa 2019 puheenjohtajaäänestyksessä syntyneen erimielisyyden jälkeen puolueen entinen puheenjohtaja Marco de Wit ja hänen tukijansa siirtyivät jatkamaan kokousta toiseen paikkaan. Kiistaa oli tullut valtakirjojen käytöstä äänenlaskennassa. Pirkanmaan käräjäoikeuden syksyllä 2022 antaman tuomion mukaan de Witin ja hänen tukijoidensa kokous ei ollut oikea puoluekokous, eikä puolueen säännöissä ollut määräyksiä valtakirjojen käytöstä, joten niiden käyttäminen ei ollut sallittua. Lisäksi de Wit ja kaksi muuta henkilöä oli jo erotettu puolueesta ennen kokousta.[16][17]

Puolue oli myös järjestänyt 29. joulukuuta 2018 Helsingissä ylimääräisen puoluekokouksen sisäisten linjaerojen takia. Varapuheenjohtaja Ari Lindströmin mukaan kokouksessa rikottiin yhdistyslakia esimerkiksi vaihtamalla kokouspaikkaa kesken kokouksen, ja osa puolueen jäsenistä valmisteli asian johdosta toimenpiteitä.[18] Myöskään tämä kokous ei käräjäoikeuden mukaan ollut oikea puoluekokous.[16]

Kohut ja rikosepäilyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueen eduskuntavaaliehdokkaan, janakkalalaisen Jenni Uotilan kommentti maaliskuussa 2019 sosiaalisessa mediassa 50 kuolonuhria vaatineesta Christchurchin moskeijaiskuista herätti ihmetystä. Uotila jakoi päivityksessä VK-palveluun videokuvaa iskusta ja kommentoi sitä ”Ystävä hyvä Hienosti Käy Moskeijjassa kylässä”. Tekstin perässä oli hymyilevä kieltä näyttävä emoji.[19]

Helsingin poliisilaitos ilmoitti 9. huhtikuuta 2019, että se epäilee puolueen eduskuntavaalikampanjan yhteydessä silloista puheenjohtajaa Marco de Witiä ja toista ehdokasta Kristiina Brandtia kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Puolueen vaalitilaisuudessa oli esillä vaalimainoksia, joiden tekstit ovat poliisin mukaan sisältäneet maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintää ja joiden epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön.[20][21] Rikosepäily liittyy vaalimainoksiin, joissa luki ”matut ulos” ja ”homotus kaappiin”.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ https://www.kansalainen.fi/ske-ei-suomea-natoon-ei-suomea-sotaan/
  2. ↑ Suomen Kansa Ensin suomenkansaensin.fi. Viitattu 30.10.2018.
  3. ↑ a b c PRH Yhdistysnetti yhdistysrekisteri.prh.fi. Viitattu 30.10.2018.
  4. ↑ Mäkilä, Ville: Suomi Ensin jakautui kahtia – johtohahmot syyttävät toisiaan valehtelusta, tällainen on uusi Suomen Kansa Ensin ry Turkulainen. 29.11.2017. Viitattu 19.11.2018.
  5. ↑ Suomi ensin -liikkeen keulahahmo Marco de Wit aikoo rekisteröidä yhdistyksensä puolueeksi eduskuntavaaleihin Helsingin Sanomat. 30.10.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 31.10.2018.
  6. ↑ Marco de Wit: Erikoislähetys: SKE-kortit oikeusministeriöön YouTube. 31.10.2018. Viitattu 19.11.2018.
  7. ↑ Suomen Kansa Ensin merkitty puoluerekisteriin 11.12.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 11.12.2018.
  8. ↑ Yhdeksän puoluetta poistettu puoluerekisteristä Vaalit.fi. 19.4.2023. Oikeusministeriö. Viitattu 19.4.2023.
  9. ↑ Eduskuntavaalit 2019 – tulos puolueittain vaalit.fi. 23.4.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2019.
  10. ↑ Koko maa, Ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 6.4.2023.
  11. ↑ Europarlamenttivaalit 2019 – tulos puolueittain vaalit.fi. 29.5.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2019.
  12. ↑ Kuntavaalit 2021 – tulos puolueittain vaalit.fi. 22.6.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 5.5.2022.
  13. ↑ Aluevaalit 2022 – tulos puolueittain vaalit.fi. 15.2.2022. Oikeusministeriö. Viitattu 5.5.2022.
  14. ↑ Kansallismielinen Suomen Kansa Ensin puoluerekisteriin Ilta-Sanomat. 11.12.2018. Viitattu 12.12.2018.
  15. ↑ SKE viralliset säännöt (pdf) SKE. Arkistoitu 21.8.2018. Viitattu 11.12.2018. (suomeksi)
  16. ↑ a b Hankaniemi, Anu Leena: Riidan jälkeen pidettiin kaksi puoluekokousta yhtä aikaa samassa talossa: oikeus päätti, kumpi oli oikea yle.fi. 17.10.2022. Yleisradio. Viitattu 17.10.2022.
  17. ↑ STT: Marco de Wit sai potkut Suomen kansa ensin -puolueesta, kiisti väitteen väkivaltaisuudestaan 31.10.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 17.10.2022.
  18. ↑ Pekkonen, Sanna: Vasta perustetussa Suomen Kansa Ensin -puolueessa kytee jo erimielisyyksiä: Osa uskoo, ettei puolue edes pääse vaaleihin – "Mikään ei voi estää meitä" 20.1.2019. MTV3. Viitattu 12.3.2019.
  19. ↑ Keskinen, Heli: Janakkalalainen kansanedustajaehdokas jakoi kuvakaappauksen 50 ihmistä tappaneesta Uuden-Seelannin moskeijaiskusta: "Ystävä hyvä Hienosti Käy Moskeijjassa kylässä" 18.3.2019. Janakkalan Sanomat. Viitattu 18.3.2019.
  20. ↑ Poliisi epäilee rikosta Suomen kansa ensin -puolueen kampanjoinnissa – toinen epäillyistä puolueen puheenjohtaja Marco de Wit Yle Uutiset. 9.4.2019. Viitattu 10.4.2019.
  21. ↑ Poliisi: Suomen kansa ensin -puolueen kampanjointi täyttää rikoksen tunnusmerkit - ”Syrjintään tähtäävää” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.4.2019.
  22. ↑ Halonen, Antti: Hämmentävä väkivaltainen vaalikahakka Helsingissä – nuoret häiriköivät Marco de Witin puhetta: ”Minua syljettiin varmaan sata kertaa” 12.4.2019. Iltalehti. Viitattu 16.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Kansa_Ensin&oldid=21490848”