Kansalaispuolue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansalaispuolue
Medborgarpartiet (ruotsiksi)

Kansalaispuolue logo.png

Perustettu 8. maaliskuuta 2016 (1 vuotta sitten)
Johto Sami Kilpeläinen (pj.)
Piia Kattelus (vpj.)
Ideologia keskustalaisuus, alkiolaisuus, euroskeptismi, hajasijoittaminen, kansallismielisyys, arvokonservatismi
Poliittinen kirjo keskusta
Jäsenmäärä ei tiedossa
Kotisivu www.kansalaispuolue.fi

Kansalaispuolue on suomalainen poliittinen puolue,[1] jonka yhtenä tavoitteena on edistää Suomen eroamista Euroopan rahaliitosta. Puolueen perusti europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, joka oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Kansalaispuolue lisättiin puoluerekisteriin joulukuussa 2016.[2]

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2016 Kansalaispuolue ilmoitti, ettei se osallistu vuoden 2017 kuntavaaleihin.[3] Sen sijaan Väyrynen asettui oman Terve Helsinki -ryhmänsä ehdokkaaksi Helsingissä kristillisdemokraattien ehdokaslistalla.[4]

Suhde Suomen Keskustaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavo Väyrynen on Suomen Keskusta rp:n kunniapuheenjohtaja. Lisäksi hän jatkoi keskustan jäsenenä itse perustamansa Keminmaan keskustaseuran kautta. Keminmaan keskustaseura on Suomen Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestön jäsen, joka puolestaan on Keskustan Peräpohjolan piirin jäsen. Keminmaan keskustaseura ei ole ollut halukas erottamaan Väyrystä jäsenyydestään keskustan sääntöjen perusteella Kansalaispuolue rp:n puheenjohtajuuden vuoksi. Keskustan puoluehallitus voi erottaa Keminmaan keskustaseuran puolueesta.

Keminmaan kunnallisjärjestöstä erotti Väyrysen johtaman Keskustaseuran Keminmaan kunnallisjärjestöstä tammikuussa 2017, syynä oli Väyrysen Kansalaispuolueen rekisteröinti jonka jäseneksi Väyrynen on liittynyt sillä Keskustan sääntöjen mukaan toisen puolueen jäsenyys on puolueen sääntöjen vastaista[5]. Keskustan Keminmaan kunnallisjärjestö perustelee erottamista sillä että Väyrynen on siirtynyt Kansalaispuolueen jäseneksi[5].

Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on keskustapuolueen jäsen ja keskustan puoluevaltuuston jäsen. Varapuheenjohtaja Piia Kattelus on erotettu Keskustan Ylistaron paikallisyhdistyksestä sen jälkeen, kun hän tuli valituksi Kansalaispuolueen johtoon. Kattelus on sittemmin erotettu myös Seinäjoen keskustan valtuustoryhmästä. Kattelus perusti Suomen ensimmäisen Kansalaispuolueen valtuustoryhmän Seinäjoelle syksyllä 2017, jonka puheenjohtajana hän toimii. Kattelus on myös Suomalaisuuden liiton hallituksen jäsen[6].

Kansalaispuolueen päätavoite on parlamentaarisissa vaaleissa. Kansalaispuolueen toiminta kunta- ja maakuntatasolla tulee hahmottamaan lähivuosien kuluessa.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat
2016–2017 Paavo Väyrynen
2017–jatkuu Sami Kilpeläinen
Varapuheenjohtajat
2017–2017 Sami Kilpeläinen
2017–jatkuu Piia Kattelus

Kansalaispuolueen sääntöjen mukaan jäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta päättää puoluehallitus. Kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus tulla Kansalaispuolueen kannatusjäseniksi liittymällä puolueen tukiryhmään, jonka kautta voi saada tietoa puolueen toiminnasta ja vaikuttaa sen politiikkaan. Kansalaispuolueen asioita hoitaa vuosikokouksessa valittu puoluehallitus, johon kuuluu sääntöjen mukaan 3–20 jäsentä. Puoluehallituksen jäseniksi voidaan valita Kansalaispuolueen jäseniksi hyväksytyt eduskunnan tai Euroopan parlamentin nykyiset ja entiset jäsenet sekä enintään viisi puolueen muuta jäsentä. Puoluehallituksen jäsenet valitsevat puolueen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat sekä puoluesihteerin.[7]

Kansalaispuolue julkaisi 15.7.2017 tiedotteen, jossa kerrottiin, että Väyrynen on luopunut puolueen puheenjohtajuudesta. Uudeksi puheenjohtajaksi oli valittu Sami Kilpeläinen. Väyrynen jatkoi kuitenkin puoluehallituksen jäsenenä. Uusiksi puoluehallituksen jäseniksi valittiin samassa yhteydessä Piia Kattelus ja Tuula Komsi. Kattelus valittiin myös puolueen varapuheenjohtajaksi.[8]

Kansalaispuolue on lisäksi nimennyt asiantuntijajäseniä:[9][10]

Asiantuntijajäsen paikkakunta
Janne Ahonen Parainen
Kari Arvola, ympäristökonsultti Raasepori
Hanna Brotkin Vantaa
Jukka Davidsson, ekonomi Pälkäne
Akseli Erkkilä Kittilä
Jorma Grönlund Ylöjärvi
Martti Issakainen Helsinki
Vilho Harle, professori Kauhava
Timo Isosaari, agronomi Nokia
Seppo Hauta-aho Janakkala
Urho Kittilä Pälkäne
Ville Kuivalainen Siilinjärvi
Erkki Laitinen Hankasalmi
Harri Lindell Helsinki
Sakari Linden Espoo
Urpo Lohi, rakennusinsinööri Jyväskylä
Ville Mäkinen Loimaa
Jarmo Nevalainen Turku
Mauri Nygård Kokkola
Kaija Olin-Arvola, runoilija Raasepori
Eero Paavola Kauhava
Aslak Pieski Utsjoki
Mikko Punkari, FT Kirkkonummi
Aarne Raevaara Tampere
Antti Schroderus Kajaani
Veikko Vallin, yrittäjä Tampere
Keijo Varis, KTT, HTM Vaajakoski
Tapio Varis Helsinki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]