The Switch

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The Switch Engineering Oy
Tunnuslause Advancing the world with electrical drive trains[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2006[2]
Toimitusjohtaja Miika Reinikka[2]
Kotipaikka Vaasa[2]
Toiminta-alue Eurooppa, Amerikat ja Aasia[3]
Toimiala Sähkömoottorien, generaattorien ja taajuusmuuntajien valmistus[2]
Tuotteet megawattiluokan kestomagneettigeneraattorit, kestomagneettimoottorit, tehonmuokkainpaketit ja suurnopeuskoneet
Liikevaihto 71,56 miljoonaa € (02/2018)[2]
Nettotulos 2,06 miljoonaa € (02/2018)[2]
Henkilöstö 213 (02/2018)[2]
Tytäryhtiöt The Switch Drive Systems Oy [4]
Omistaja Yaskawa-konserni
Kotisivu www.theswitch.com

The Switch Engineering Oy, Yaskawa Environmental Energy / The Switch[5], lyhyesti The Switch, on suomalainen yritys, joka suunnittelee ja valmistaa kestomagneettimoottoreita [6] ja kestomagneettigeneraattoreita[7] sekä tehonmuokkaimia uusiutuvaan energian sovelluksiin, esimerkiksi tuulivoimaan ja meriteollisuuteen.[8] [9] Lisäksi yritys valmistaa suurnopeuskoneita teollisuuden sovelluksiin.[10] [11]

Yrityksen Suomen tehtaat sijaitsevat Vaasassa ja Lappeenrannassa ja pääkonttori Helsingissä. Kesällä 2014 japanilainen Yaskawa osti The Switchin.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2006 (Runsor-Tech Oy)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö syntyi marraskuussa[13] 2006, kun yhdistettiin kolme kolme olemassaolevaa yritystä: Rotatek Finland (Lappeenranta), Verteco (Vaasa) ja amerikkalainen Youtility (Hudson).[14] Runsor-Tech Oy-nimisen[2] yhtiön perustajana toimi VNT Management.[15] Yhtiö työllisti alussa kaksikymmentä henkilöä.[13] Yritys tekikolme strategista päätöstä: se lähti markkinoille uudella kestomagneettiteknologialla, jota se piti tulevaisuuden teknologiana, suuntasi Kiinaan, jota se veikkasi tuulimarkkinoiden voittajaksi ja keskittyi prototyyppien suunnitteluun ja valmistamiseen massavalmistuksen sijaan.[16] Yrityksen ensimmäisiin asiakkaisiin kuului norjalainen ScanWind (jonka GE Energy osti vuonna 2009).[17]

2007–2013 (The Switch Engineering Oy)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuonna 2007 yrityksen nimeksi vaihdettiin The Switch Engineering Oy. Syksyllä yritys työllisti 50 henkilöä, joista 15 oli Lappeenrannassa. Kiinaan perustettiin tytäryhtiö. Viennin osuus liikevaihdosta oli 95 prosenttia, ja yhtiön päämarkkinoita oli Kiina. Alkuvaiheessa yhtiöllä ei ollut omaa tuontantoa tai kokoonpanotoimintaa, vaan sen toiminta perustui alihankkijaverkostoon.[18]

Oma tuotanto aloittettiin vuonna 2008, kun Vaasaan valmistui tehdas, jossa valmistetaan tehonmuokkaimien lisäksi yli 20 tonnia painavia koneita.[19] Tehdasrakennus maksoi 12 miljoonaa euroa.[20][21] Tuotanto aloitettiin myös Kiinan Anhuissa[18]. Yritys sai Tekesiltä 2,2 miljoonaa euroa tukea.[22]

Vuonna 2009 yritys kymmenkertaisti Lappeenrannan tuotantotilansa, kun se avasi sinne uuden 3500 neliömetrin kokoisen ja 7 miljoonaa maksaneen tehtaan. Yritys toimitti sähköjärjestelmiään muun muassa tuuliturbiineihin ja muihin uusiutuvan energian sovelluksiin.[23] [20] Yritys toimi Suomessa Vaasan ja Lappeenrannan lisäksi myös Helsingissä. Sillä oli 150 työntekijää, joista 120 Suomessa, loput Yhdysvalloissa Hudsonissa ja Kiinassa Pekingissä, Lu’anissa ja Deyangissa. Viennin osuus tuotannosta oli 95 prosenttia ja suurimpia markkinoita olivat Kiina ja Yhdysvallat.[24] Yrityksen liikevaihto oli 96 miljoonaa euroa ja tulos 8,2 miljoonaa.[17]

Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 134 miljoonaa euroa ja liikevoitto 12,5 %.[14] Työntekijöitä oli yli 200 Vaasassa, Lappeenrannassa, Vantaalla, Yhdysvalloissa ja Kiinassa.[13] Lisäksi se työllisti parisataa henkilöä alihankkijoiden kautta.[16] The Switch oli rahoittanut kovan kasvunsa pankkilainan sijaan pääomasijoittajien avulla. Kolmanneksen yhtiöstä omisti rahasto, jonka takana oli vaasalaisen pörssiyhtiö Vaconin omistajia, Vacon omisti 14 prosenttia, saksalainen Semikron, Vaconin komponenttitoimittaja, omisti viidesosan ja henkilöstö 25 prosenttia.[25]

Vuonna 2011 yhtiö työllisti 280 henkilöä Suomessa, Kiinassa, USA:ssa, Tanskassa, Intiassa, Espanjassa ja Saksassa. Työntekijöistä noin puolet työskenteli Vaasan tehtaalla.[14] Yhtiön liikevaihto oli 94 miljoonaa euroa[26]. Maaliskuussa 2011 yhdysvaltalainen American Superconductor Corporation teki esisopimuksen The Switchistä 190 miljoonan euron hintaan[14], mutta kauppa peruuntui marraskuussa Superconductorin talousvaikeuksien vuoksi, kun sen iso tilaus Kiinasta peruuntui[27], eikä se saanut kaupalleen rahoitusta. Kaupan 14,2 miljoonan euron etumaksu jäi The Switchille.[28] Heinäkuussa kerrottiin saksalaisen Prokonin kanssa tehdystä sopimuksesta, jolla kehitettiin sille uutta kolmannen sukupolven suoravetoista kestomagneettigeneraattorituotetta.[29]

Vuonna 2012 The Switchin liikevaihto oli runsaat 43 miljoonaa[30] ja tappio 9 miljoonaa.[31] Syynä liikevaihdon supistumiseen oli Kiinan hetkellinen jarruttelu uuden tuulivoiman rakentamisessa: tuulivoimaloiden määrä oli lisääntynyt Kiinassa niin rajusti, että se oli aiheuttanut sähköverkkoon synkronointiongelmia. Yritys työllisti 210 työntekijää ja oli globaali markkinajohtaja sekä Lappeenrannan tehtailla valmistetuissa megawattiluokan kestomagneettigeneraattoreissa että Vaasassa tehdyissä tehonmuokkainpaketeissa, joilla tuuli- ja aurinkoenergia voidaan muuttaa sähköverkkoon sopivaksi. The Switchin 6,5 gigawatin tuuvoimakapasiteetteja oli asennettu yli neljään tuhanteen tuuliturbiiniin.[26]

Kesällä 2013 kerrottiin kaupasta, jossa Vaasan tehtaiden piti toimittaa saksalaiselle Prokon-tuulivoimayhtiölle noin sadan miljoonan euron arvoiset laitteet.[31] Prokon rakensi sadan voimalan tuulipuistoa Kattiharjulle, Isonkyrön ja Laihian maastoihin[32]. Syyskuussa 2013 The Switch alkoi tehdä yhteistyötä japanilaisen Yaskawan kanssa.[12]

2014– (Yaskawa Environmental Energy / The Switch)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2014 The Switch kertoi laajentavansa meritekniikkaan. Sen valmistamista muuttuvanopeuksisista koneista on hyötyä niin laivapotkurijärjestelmissä, aaltovoimassa kuin teollisuudessakin. Ensimmäinen meriteknologian asiakas oli saksalainen DeWind, joka osti FusionDriven, silloisten markkinoiden pienimmän ja kevyimmän vaihteen ja generaattorin yhdistelmän, joka mahdollisti rakenteeltaan aiempaa kevyemmän tuuliturbiinin.[30] Protakonin tekemä jättitilaus peruuntui keväällä 2014 sen mentyä konkurssiin.[31] Heinäkuussa 2014 Vacon, Suomen Teollisuussijoitus ja oululaissijoittaja Veijo Karppisen johtama VNT Management Group myivät The Switchin japanilaiselle Yaskawalle.[12] [33] Yhtiön nimeksi tuli Yaskawa Environmental Energy / The Switch.[5]

Vuonna 2015 Kiinan myynti oli viime tilikaudella lähes 16 miljoonaa euroa, yhtä paljon kuin Euroopan. Yaskawa vahvisti The Switchin omia pääomia noin 30 miljoonalla eurolla turvaten siten tuotekehitysinvestointeja Suomessa.[3]

Vuonna 2016 The Switch osti Wärtsilän taajuusmuuttajaliiketoiminnan, kuten merisovelluksiin suunnitellut keski- ja pienjännitteiset voimansiirrot. Kauppaan kuului yhtiön testauskeskus ja osia valmistuslaitoksista Stordissa, Norjassa. Kaupan myötä The Switchistä tuli Wärtsilän toimistusketjupartneri sähkö- ja automaatioliiketoiminnassa.[8] Ostettu yksikkö työllisti parikymmentä henkilöä. The Switchin tuotteita oli myyty yli kuuteen tuhanteen turbiiniin pääosin Euroopassa ja Aasiassa.[3] Yhtiön liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 80 prosenttia, eli 40 miljoonasta eurosta yli 72 miljoonaan euroon.[7]

Vuonna 2017 The Switch siirsi laivoissa käytettävien akseligeneraattoreiden testauksen Vaasasta Lappeenrantaan. Yhtiöllä oli noin 200 työntekijää Suomessa ja Norjassa.[7]

Keväällä 2019 The Switch aloitti uuden suurten sähkökoneiden ja tehonmuokkaimien testikeskuksen rakentamisen Lappeenrantaan. Testikeskuksen arvioitiin valmistuvan alkuvuonna 2020 ja sitä oli tarkoitus käyttää erityisesti suurten, yli 15 MW laitteiden testaukseen ja tuulivoimaan sekä meriteollisuuteen tarkoitettujen sähkökoneiden sarjatuotantoon.[10]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja tuotantolaitokset Vaasassa ja Lappeenrannassa, Kiinan Pekingissä, Deyangissa, Hangzhoussa ja Lu’anissa ja Hongkongissa sekä Yhdysvaltojen Wisconsinissa. Sillä on tytäryhtiöt myös Italiassa, Norjassa ja Saksassa.[14] [34]

The Switchin toimintamallina on ollut mallitehdaskonsepti, joka mahdollistaa yrityksen tuotantoteknologiaan perustuvan rinnakkaisen valmistuksen eri tuotantolaitoksissa. Omissa mallitehtaissa tehdään tuotannon ohella myös tuotekehitystä. Kun niissä on tehty mallit prototyyppien testaamista ja valmistamista varten, ne voidaan viedä pilotointivaiheen jälkeen lähellä markkinoita sijaitsevaan massatehtaaseen. Mallitehtaalle teknologian läheisyys on tärkeää. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tehdään läheistä yhteistyötä teknologian kehityksessä.[19] Vaasassa asentajia on koulutettu työvoimatoimiston kanssa.[35] Myös Vaasan tehtaalla tehdään prototyyppejä ja nollasarjatuotteita, joita käytetään malleina muilla tehtailla.[36]

The Switchin suomalainen tytäryhtiö, The Switch Drive Systems Oy, työllisti helmikuussa 2019 päättyneellä tilikaudella 122 henkilöä, sen liikevaihto oli 76,4 miljoonaa euroa ja tulos 4,9 miljoonaa euroa.[37]

Yaskawa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Switch kuuluu japanilaiseen Yaskawa-konserniin, jonka liikevaihto oli vuonna 2015 noin 3,6 miljardia euroa. Konserni teki voittoa noin 300 miljoonaa euroa ja sen tuotteita olivat teollisuusautomaatioon kuuluvat tuotteet kuten teollisuusrobotit, servomoottorit ja taajuusmuuttajat.[3]

Yhteistyökumppanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Switch on komponenttien toimittaja, eli se ei itse myy tuotteitaan suoraan loppuasiakkaalle, vaan yleensä välissä on jokin tuulivoimaloiden kokonaisvalmistaja, joiden kanssa tehdään partnerisopimus. Kumppaneina on esimerkiksi amerikkalainen suuryhtiö GE[25], saksalainen Prokon[32], tanskalainen Vestas[38] ja suomalainen tuulivoimalavalmistaja Winwind.[24]

Moventas ja The Switch yhdistivät tuotteensa vuonna 2010, jolloin ne alkoivat myydä samassa paketissa The Switchin valmistamaa tuulivoimaloiden kestomagneettigeneraattoreja ja Moventasin vaihteistoja. Lopputulos oli pienempi ja kevyempi kuin mikään markkinoilla tarjolla oleva ratkaisu. Keveys tekee turbiinin käytöstä kustannustehokkaampaa.[38] [39]

The Switchin tuotteita valmistetaan esimerkiksi maailman suurimman generaattorivalmistajan Dongfangin tehtailla ja niitä myydään maailman toiseksi suurimmalle turbiininvalmistajalle Goldwindille.[40]

Tuotteet ja markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Switch kestomagneettigeneraattori tuuliturbiiniin

The Switch on keskittynyt kestomagneettiteknologiaan uusiutuvan energian ja meriteollisuuden aloilla.[23] Sen suunnittelemia ja valmistamia kestomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkaimia käytetään tuulivoimatuotannossa, laivoissa ja teollisuudessa muun muassa paperikoneissa. Noin 75 prosenttia tuotteista menee tuulivoiman tuotantoon.[7] Yritys valmistaa kolmen tyyppisiä kestomagneettigeneraattoreita: suuren ja keskisuuren pyörimisnopeuden generaattoreita sekä suoravetoisia (vaihteettomia) alhaisen pyörimisnopeuden generaattoreita. Teholtaan generaattorit ovat 1–15-megawattia.[23] [10] Perinteisissä tuulivoimaloissa generaattori oli kytketty suoraan verkkoon, jolloin sen piti pyöriä sähköverkon taajuudella. The Switchin ratkaisussa turbiinin nopeutta voidaan vaihtaa tuulen nopeuden mukaan.[6] Se valmistaa myös tehonmuokkainpaketteja tuuliturbiineihin sekä muihin uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin järjestelmiin.[23]

Tuulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Switch on ollut tuulivoimassa pioneeri, joka on toimittanut kestomagneettigeneraattoriteknologiaa tuulivoimaloille. Yhtiön tekniikkaa on kehitetty yli 25 erilaiseen tuuliturbiinimalliin.[41]

Vuonna 2011 tuuliturbiinimarkkinat olivat vuosittain noin 30 miljardia euroa vuodessa. Jättivalmistajia oli kourallinen, merkittäviä valmistajia 20-30 kappaletta ja pienempiä yrityksiä noin sata. Näistä noin kymmenen kuului The Switchin asiakkaisiin, puolet Euroopassa, puolet Kiinassa.[42]

The Switch kestomagneettigeneraattori meriteollisuudelle

Meriteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Switchin tarjonta meriteollisuudelle koostuu kestomagneettigeneraattoreista, ja moottoreista sekä taajuusmuuttajista[8] [9]. Sovelluksia ovat esimerkiksi akseligeneraattorit[10], apugeneraattorit ja sähköiset propulsiojärjestelmät. EBL (Electronic Bus Link) mahdollistaa redundanttisen DC-pohjaisen laivasähköverkon.[43]

The Switch suurnopeuskoneita

Suurnopeuskoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Switchin suurnopeuskoneet ovat oikosulkumoottoreita ilman laminoitua roottorin aktiiviosaa. Siksi roottorit ovat taivutusjäykkiä ja vakaita, mikä mahdollistaa toimimisen laajoilla nopeusalueilla.[44] The Switchin suurnopeuskoneita käytetään esimerkiksi paperikoneissa, kompressoreissa ja pumpuissa. Se on myös lisensoinut teknologiaansa, esimerkiksi MAN Energy Solutionsille.[41] [11]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2010 Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät valitsivat The Switch vuoden yritykseksi suurten yritysten sarjassa.[45]
  • Vuonna 2011 The Swithch sai Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon tunnustuksena nopeasta kasvusta kansainvälisillä markkinoilla.[46] Talouselämän vuosittain keräämässä 500 suurinta yritystä listauksessa se sijoittui sijalle 330, mutta oli kaikista listan yrityksistä 12. kannattavin ja sijoittui myös jaetulle 12. sijalle eniten tuotekehitykseen panostavien yritysten joukossa, 6 % liikevaihdosta.[47]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Switch - Advancing the world with electrical drive trains The Switch. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Kauppalehti: The Switch Engineering Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 18.11.2019.
  3. a b c d Ilkka Sinervä: Japanilaisilta lisää kierroksia vaasalaiseen The Switchiin Kauppalehti. Viitattu 17.11.2019.
  4. Kauppalehti: The Switch Drive Systems Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 18.11.2019.
  5. a b A Yaskawa company The Switch. Viitattu 31.3.2020. (englanniksi)
  6. a b Helena Raunio: The Switch räätälöi sähkökoneet maailmalle Tekniikka & Talous. 25.1.2007. Viitattu 31.3.2020.
  7. a b c d toimitus: The Switch laajentaa Lappeenrannassa – Yritys palkkaa uusia työntekijöitä Imatralainen. Viitattu 31.3.2020. [vanhentunut linkki]
  8. a b c Tapio Ikkala: Wärtsilä myy taajuusmuuttajabisneksen The Switchille Tekniikkatalous. Viitattu 10.9.2019.
  9. a b Harri Junttila: Suomalaisteknologialle buustia – Japanilainen suuryritys sijoittaa uudenlaisen energiavaraston kehittäneeseen startupiin Talouselämä. Viitattu 10.9.2019.
  10. a b c d toimitus: Suurten sähkökäyttöjen testikeskus rakentuu Lappeenrantaan – lisätuotanto kasvattaa työvoimatarvetta Lappeenrannan Uutiset. Viitattu 31.3.2020.
  11. a b Anna-Liisa Pirhonen: Massiiviroottorikone lähtee merenpohjaan Tekniikkatalous. Viitattu 31.3.2020.
  12. a b c The Switch saa japanilaisen omistajan – tuotanto säilyy Vaasassa ja Lappeenrannassa Yle Uutiset. Viitattu 10.9.2019.
  13. a b c Autio, Antti: Tuulivoima lisääntyy vauhdilla Kiinassa ja USA:ssa. Etelä-Suomen Sanomat, 25.4.2010.
  14. a b c d e The Switch myytiin amerikkalaiselle tuulivoimayhtiölle Yle Uutiset. Viitattu 10.9.2019.
  15. Koski, Riitta: The Switch kasvaa nopeasti. Pohjalainen, 18.9.2008.
  16. a b The Switch ja oikeat valinnat. Pohjalainen Yrittäjä, joulukuu 2010. Pohjanmaan yrittäjät.
  17. a b Nuottimäki, Jyrki: The Switch kasvaa reippaasti. Etelä-Saimaa, 27.4.2010.
  18. a b Outi Salovaara: Tuulienergian kova kysyntä hemmottelee the Switchiä. Etelä-Saimaa, 21.9.2007.
  19. a b Pajari, Mari: Selkäharjussa otetaan tuulesta kaikki irti. Etelä-Saimaa, 18.9.2009.
  20. a b Koski, Riitta: The Switch pohtii tuotannon sijoitusvaihtoehtoja. Pohjalainen, 25.9.2007.
  21. Julia Huovinen: Tuulivoimayhtiöt varautuvat vauhtiin Talouselämä. Viitattu 18.11.2019.
  22. STT: Tekesin tuille riittää hyviä hakijoita. Pohjalainen, 2.7.2009.
  23. a b c d The Switchin uusi tehdas avataan Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2019.
  24. a b Salovaara, Outi: The Swithcin liikevaihto kasvaa jopa 60 prosenttia. Etelä-Saimaa, 24.1.2009.
  25. a b Tuulivoiman Switch: Suomen ohjelma on hyvä alku Helsingin Sanomat. 24.4.2010. Viitattu 17.11.2019.
  26. a b Leskinen, Ilpo: Herää Suomi tuulivoimaan. Etelä-Saimaa, 29.5.2012.
  27. The Switch päätyy Japaniin Talouselämä. Viitattu 10.9.2019. [vanhentunut linkki]
  28. Satu Hirvelä: The Switch jatkaa itsenäisenä yhtiönä kaupan kariuduttua Kauppalehti. Viitattu 17.11.2019.
  29. Switchille kauppa Saksasta. Pohjalainen, 8.7.2011.
  30. a b Tekniikka&Talous: The Switch lähtee merta päin Talentum Summa. Viitattu 10.9.2019. [vanhentunut linkki]
  31. a b c Ilkka Sinervä: Saksalaiset pettivät suomalaisen tuulivoiman toivon Kauppalehti. Viitattu 10.9.2019.
  32. a b Sippola, Harri: Switch tilaus tuo Vaasaan töitä vuosiksi. Pohjalainen, 27.6.2013.
  33. Ilkka Sinervä: Japanilaisilta lisää kierroksia vaasalaiseen The Switchiin Kauppalehti. Viitattu 17.11.2019.
  34. Contact The Switch. Viitattu 17.11.2019. (englanniksi)
  35. Koski, Riitta: Asentajalle varma työpaikka kolmen kuukauden koulutuksella. Pohjalainen, 11.1.2008.
  36. Koski, Riitta: Tuulivoimateollisuus odottaa kotimaan tilauksia. Pohjalainen, 22.12.2009.
  37. Kauppalehti: The Switch Drive Systems Oy, Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 31.3.2020.
  38. a b Sinervä, Ilkka: Kiina valtaa tuulivoimalamarkkinat. Kauppalehti, 6.10.2010.
  39. Moventas ja The Switch kehittivät uudenlaisen voimansiirtoratkaisun. Keskisuomalainen, 22.9.2010.
  40. Soili Semkina: Vaasan veri ei maailmalla vapise Tekniikkatalous. Viitattu 18.11.2019.
  41. a b Tekniikka&Talous: Merenkulusta The Switchin toinen tukijalka Talentum Summa. Viitattu 10.9.2019. [vanhentunut linkki]
  42. Heimo Hatakka: Huipulla tuulee Talouselämä. Viitattu 18.11.2019.
  43. The Switch - Marine solutions for ultimate efficiency and cleaner future The Switch. Viitattu 31.3.2020. (englanniksi)
  44. The Switch - Solid rotor induction technology - Weight and space savings The Switch. Viitattu 31.3.2020. (englanniksi)
  45. I.-Mediat Oy: The Switchille ja Duell Bike Centerille maakunnalliset yrittäjäpalkinnot Pohjalainen. Viitattu 17.11.2019.
  46. I.-Mediat Oy: Erityisen arvokas tunnustus Pohjalainen. Viitattu 10.9.2019.
  47. Mäntylä, Juha-Matti: Tämä ei ole kasvua, vaan elpymistä. Talouselämä, 27.5.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]