Tämä on lupaava artikkeli.

Strömberg Park

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Strömbergin teollisuusalueen moottoritehdas oli ensimmäinen Alvar Aallon asemakaavan mukaan alueelle rakennettu tehdasrakennus. Sen työpiirustukset on tehnyt Egil Nicklin, mutta pääpiirustukset ovat todennäköisesti Aallon itsensä tekemät.[1]
Liesitehtaan pääjulkisivun muoodostavat kolmikerroksisen toimisto-osan ikkunat ja niiden väliset pilasterit.[2]

Strömberg Park on teollisuuspuisto Vaasan Huutoniemessä. Sen rakennutti alkujaan sähköteollisuusyritys Strömberg, mutta nykyään alue on pääosin ABB:n omistuksessa. Se on Vaasan suurin yrityspuisto, ja toimistotilaa siellä on noin 250 000 neliömetriä. Työntekijöitä alueella on yli 3 000.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen asemakaavan suunnitteli Alvar Aalto, ja alue on inventoitu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Aalto ohjasi myös alkuperäisten tehdasrakennusten suunnittelua, vaikka monet rakennuksista onkin listattu joko Egil Nicklinille tai Eskil Haldinille.

Sijainti ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strömberg Park sijaitsee Vaasan Huutoniemessä. Alue sijaitsee Yhdystien lounaispuolella, ja itse alueen halkaisee Strömbergin puistotie, jonka varrella ovat useimmat tuotantolaitoksista.[3] Alue on aidattu, mutta sinne johtavat portit ovat avoinna.[4]

Strömberg Park on Vaasan suurin yrityspuisto. Sen pinta-ala on yli 72 hehtaaria, ja siellä on toimistotilaa noin 250 000 neliömetriä.[4][5] Yrityspuisto on pääosin sen omistaman ABB:n käytössä, mutta yritys vuokraa tiloja myös muille toimijoille.[4] Alueella työskentelee yli 3 000 ihmistä, ja nistä ABB:n palveluksesa on noin kaksi kolmasosaa.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköteollisuusyritys Strömberg osallistui sotatarviketuotantoon jo talvisodan aikana. Se valmisti muun muassa ammuksia Puolustusvoimille. Sotatalouspäällikkö ilmoitti kesällä 1940, ettei yrityksen Helsingin Pitäjänmäen tuotantotilat olleet soveltuvia kriisitilanteen toiminnalle.[6]

Strömberg harkitsi muun muassa Kokkolan ja Vähäkyrön vanhoja teollisuuskiinteistöjä mutta päätti rakennuttaa uuden tehdasalueen Vaasaan. Vaasan kaupunki myi kesällä 1940 Huutoniemen alueelta 70 hehtaarin alueen lähes muodolliseen hintaan. Tontti sijaitsi hyvällä paikalla rautatien ja maantien välissä sekä lähellä keskustaa.[7]

Teollisuusalueen ensimmäisen asemakaavan laati syksyllä 1940 kaupungingeodeetti J. Weckström, jonka suunnitelmista toteitui vain kojetehtaan rakennuksista. Alvar Aalto teki uuden asemakaavan vuosien 1945 ja 1946 aikana.[7] Kojetehtaan jälkeen vuoteen 1948 alueelle valmistuivat moottoritehdas, keskusvarasto ja kontaktoritehdas.[8] Kojetehtaan tuotanto käynnistyi vuonna 1944 moottoreihin liittyneillä kojeilla, mutta kontaktoritehtaan valmistuttua alueen tärkeimmiksi tuotteiksi nousivat kontaktorit, kytkimet ja valurautakotelot.[7]

Teollisuusalueen toisessa rakennusvaiheessa 1950–1956 valmistui toimisto ja porttirakennus, kaksi muuntajatehdasta, liesitehdas sekä korkeajännitelaboratorio. 1960-luvulla puolestaan rakennettiin yksikerroksisia teollisuushalleja.[8]

Strömbergin suurmuuntajien valmistus keskittyi 1950-luvulla vaasaan, ja ne olivat seuraavalla vuosikymmenellä koko yrityksen kasvun perusta. Moottorien suunnitelu siirtyi kokonaan Vaasaan, kun uusi moottoritehtas valmistui vuonna 1970. Liesiä valmistettiin puolestaan Vaasassa vuoteen 1974 asti. Strömberg nousi parhaimmillaan Vaasan suurimmaksi teollisuuden alan työntekijäksi.[7]

Strömbergin teollisuusalue on siirtynyt yrityskauppojen myötä ruotsalais-sveitsiläiselle ABB:lle.[7] Se on vielä 2010-luvulla pääosin ABB:n käytössä, mutta se vuokraa tiloja myös muille yrityksille. Vuoden 2014 tietojen mukaan alueella työskenteli yli 3 000 henkilöä.[4]

Arkkitehtuuri ja kulttuuriperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvar Aalto ohjasi 1940-luvun lopulle asti Strömbergin teollisuusalueen rakennustoimintaa. Hänen keskeisin ajatuksensa asemakaavassa oli teollisuusrakennusten sijoittaminen suomalaiseen mänty-sekametsään.[9] Työntekijöiden viihtyvyys oli alueen suunnittelussa hyvin tärkeänä ohjenuorana. Tehdasalue on jaettu järkevän kokoisiin yksiköihin ja sijoitettu väljästi keskelle luontoa.[8] Luonto saatiin myös mukaan rakennuksiin, sillä tehdashalleihin suunniteltiin suuret ikkunat ja niissä käytettiin luonnonmateriaaleja.[10]

Aalto suunnitteli itse rakennuksista ja rakennelmista vain keskusvaraston ja pyöräkatoksen. Hänen vaikutuksensa näkyy kuitenkin monissa muissakin alkuvaiheen rakennuksissa.[11] Vaikka suunnittelutyöt menivätkin muun muassa Egil Nicklinin ja Eskil Haldinin nimiin, Aalto ohjasi varsin yksityiskohtaisesti rakennustoimintaa. Aaltoa voitaneen pitää tarkkojen ohjeistustensa ansiosta myös kontaktoritehtaan suunnittelijana. Lisäksi hän osallistui keskeisesti myös moottoritehtaan suunnitteluun.[12] Eskil Haldin oli pitkään teollisuusalueen pääsuunnittelija, sillä valtaosa kaikista töistä 1950-luvulta 1970-luvulle ovat hänen tekemiään. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1974.[13]

Vaasalaissyntyinen Bertel Liljeqvist suunnitteli 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa muun muassa Strömbergin teollisuusalueen korkeajännitelaboratorion. Vaasan kaupunginarkkitehti Ingvald Serenius suunnitteli ruokalarakennuksen ja osallistui liesitehtaan suunnitteluun. Annikki Nurmisen toimisto on puolestaan vastannut lähes kaikista 1970-luvun alkupuolen jälkeen tehdyistä uudisrakennuksista sekä muutostöistä.[13]

Strömbergin teollisuusalue on inventoitu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, koska se edustaa ympäristöllisesti, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävää toisen maailmansodan jälkeistä teollisuusrakentamista. Aallon Strömbergin tehtaille suunnittelema Aaltopuiston asuinalue on osa kohdetta.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikkonen & Andersson, s. 23.
  2. Mikkonen & Andersson, s. 46.
  3. Strömberg Parkin opaskartta ABB. Viitattu 17.11.2018.
  4. a b c d ABB käynnistää Strömberg Parkin teollisuuspuiston kehittämishankkeen 15.9.2014. ABB. Viitattu 6.9.2018.
  5. a b Strömberg Park Vaasa Parks. Viitattu 17.11.2018.
  6. Mikkonen & Andersson, s. 6.
  7. a b c d e Mikkonen & Andersson, s. 7–8.
  8. a b c Strömbergin teollisuus- ja asuinalue rky.fi. Museovirasto. Viitattu 6.9.2018.
  9. Mikkonen & Andersson, s. 9.
  10. Mikkonen & Andersson, s. 14.
  11. Vaasa – kulttuuriympäristöselvitys, s. 86.
  12. Mikkonen & Andersson, s. 12.
  13. a b Mikkonen & Andersson, s. 68–69.
  14. Vaasa – kulttuuriympäristöselvitys, s. 127.