Lapin jääkäripataljoona

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lapin Jääkäripataljoona
LapJP-lippu.jpg
Lapin Jääkäripataljoonan, entisen Jääkäripataljoona 1:n lippu
Toiminnassa 1921
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen maavoimat
Rooli Arktinen koulutus[1]
Osa joukkoa Jääkäriprikaati
Tukikohta Sodankylä
Kalusto Bandvagn 206
Marssi Jääkärimarssi
Yksi LapJP:n kasarmirakennuksista kesällä 1997

Lapin Jääkäripataljoona (LapJP) on Sodankylässä toimivan Jääkäriprikaatin joukkoyksikkö. Pataljoonan perinnejoukko-osastoja ovat Talvisodassa ja Jatkosodassa taistellut Jääkäripataljoona 1 sekä sen edeltäjä Polkupyöräpataljoona 1.

Vuoden 2017 alusta LapJP:hen on kuulunut komentajan ja esikunnan lisäksi viisi perusyksikköä: 1. Jääkärikomppania, 2. Jääkärikomppania, 3. Jääkärikomppania, Tukikomppania ja Huoltokomppania. Niissä koulutetaan varusmiehiä ja reserviläisiä sodan ajan organisaation mukaisiin tiedustelu-, jääkäri-, panssarintorjunta-, kranaatinheitin- ja huoltojoukkoihin. Nykyaikaisen välineistön ja tehokkaan aseistuksen rinnalla hiihto- ja erämiestaidot ovat pataljoonassa arvossaan.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polkupyöräpataljoona 1:n ja myöhemmin Jääkäripataljoona 1:n tunnus

Pataljoona perustettiin 20. huhtikuuta 1921 nimellä Polkupyöräpataljoona 1 (PPP1) Kellomäellä Karjalan Kannaksella. Tuolloin se oli itsenäinen joukko-osasto. Sen nimi muutettiin muiden polkupyöräpataljoonien tavoin 16. toukokuuta 1936, jolloin pataljoona sai nimen Jääkäripataljoona 1 (JP1). Samalla se sai muiden jääkäripataljoonien tavoin vaalittavikseen Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n perinteet.

Sodissa Jääkäripataljoona 1 kunnostautui iskukykyisenä joukkona. Se osallistui Talvisotaan ensin Terijoella, Vammelsuussa ja Uudellakirkolla, sitten Summassa ja Karjalan kannaksen toisella laidalla Sakkolassa ja lopuksi vielä Kollaalla, Lemetissä ja Nietjärvellä. Sodan päätyttyä pataljoonan sijoituspaikaksi tuli Lappeenranta.

Talvisodan ansioistaan pataljoona vastaanotti ylipäällikkö Mannerheimilta kiitoksena kymmenen lahjakonepistoolia jatkosodan alussa. Nämä Marskin konepistoolit jaettiin pataljoonan parhaille taistelijoille.

Jatkosodan aikana JP 1 kuului Ratsuväkiprikaatiin, mutta taisteli myös yksin ja muillekin yksiköille alistettuna. Sodan alettua pataljoona ”harjoitteli” ensin toimintaa Lappeenrannan lähimaastossa ja siirtyi sitten taistelemaan Pohjois-Karjalaan. Tolvajärven, Säämäjärven, Kentjärven ja Käppäselän (ym.) kautta siirryttiin Äänisniemelle, jossa vartioitiin Äänisen rantoja asemasodan loppupuolelle saakka. Sitten palattiin Karjalan kannakselle, jossa osallistuttiin torjuntataisteluihin lähinnä Suomenlahden rannan tuntumassa. Näiden taisteluiden jälkeen pataljoona koottiin ja koulutettiin uudelleen ja palattiin sitten menestyksellisiin mutta raskaisiin Jatkosodan lopputaisteluihin Ilomantsin suunnalle.

Sodan päätyttyä pataljoona sijoitettiin Vaasaan 27. huhtikuuta 1945 ja sen nimi muutettiin Pohjanmaan Jääkäripataljoonaksi (PohmJP) 1. tammikuuta 1957. Kylmän sodan aikana Lapin sotilaallinen tyhjiö piti täyttää ja pataljoona siirrettiin Sodankylään 2. elokuuta 1964. Sen nimi vaihdettiin paremmin uuteen kotipaikkaan sopivaksi 1. heinäkuuta 1966. Tällöin se sai nykyisen nimensä, Lapin Jääkäripataljoona.

Pataljoona menetti itsenäisen joukko-osaston asemansa 1. lokakuuta 1979, kun se liitettiin joukkoyksikkönä vasta perustettuun Jääkäriprikaatiin.[3]

Komentajat[3][4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPP1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 20.4.1921–14.5.1921 jääkärimajuri Martin Rafael Berg
  • 14.5.1921–27.3.1924 jääkärieverstiluutnantti Juho H. Heiskanen
  • 27.3.1924–25.4.1925 jääkärieverstiluutnantti Johan V. Arajuuri (Ahlroth)
  • 25.4.1925–12.8.1926 jääkärieverstiluutnantti Selim E. Isakson
  • 12.–31.8.1926 jääkärikapteeni Reino V. Heinonen
  • 31.8.–30.12.1926 jääkärieverstiluutnantti Tauno Ilmoniemi (Granit)
  • 30.12.1926–10.9.1927 jääkärimajuri E. Alfons Hagelberg
  • 10.9.1927–3.12.1927 jääkärimajuri Armas A. Kemppi
  • 3.–23.12.1927 jääkärikapteeni Reino V. Heinonen
  • 23.12.1927–15.6.1928 jääkärieverstiluutnantti Tauno Ilmoniemi (Granit)
  • 15.6.1928–29.6.1933 jääkärieverstiluutnantti Hjalmar F. Strömberg (vuodesta 1936 Siilasvuo)
  • 29.6.1933–16.5.1936 jääkärieverstiluutnantti Kaarlo A. Heiskanen

JP1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PohmJP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LapJP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin Jääkäripataljoonan joukko-osastotunnus vuosina 1967–1983

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jääkäriprikaati on Maavoimien arktisen koulutuksen osaaja ja kehittäjä 12.6.2012. Puolustusvoimat. Viitattu 31.12.2015.
  2. Lapin Jääkäripataljoona Maavoimat. Puolustusvoimat. Viitattu 15.3.2017.
  3. a b Maanpuolustuskorkeakoulu: Puolustusvoimat entiset joukko-osastot 1945–2005, s. 60–63. Sotamuseo, Sotahistorian laitos, 2013. ISBN 978-951-25-2468-6.
  4. Toimituskunta: Lapin Jääkäripataljoonan komentajat. Etupyörä, 1/2011. Jääkäriprikaati.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.