Vaasan Sähkö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan Sähkön uusi toimitalo valmistui vuonna 2015

Vaasan Sähkö Oy (Vasa Elektriska Ab) on lämpö- ja sähköenergiaa asiakkailleen toimittava energiayhtiö. Energian hankinta katetaan pääasiassa omalla ja voimalaitosyhtiöiden osakkuuksien kautta tuotetulla energialla. Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiöitä ovat Vaasan Sähköverkko Oy ja Ravera Oy. Vaasan kaupunki omistaa 99,9 prosenttia yhtiön osakekannasta. Yhtiön toimitusjohtajana on vuodesta 2018 toiminut Stefan Damlin.[1] Vaasan Sähkö Oy myy sähköä koko Manner-Suomeen, mutta kuten yhtiön nimestä voi päätellä, on suurin osa asiakkaista Vaasan seudulla. Iso osa Vaasan Sähkön ostamasta sähköstä tulee EPV Energia Oy:ltä. Vaasan Sähkö omistaa EPV Energiasta noin 43 prosenttia.

Sähkön hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkön kokonaishankinnasta yli 90 % tulee EPV Energian voimaosuuksien kautta. Loppuosa sähkönhankinnasta koostuu tuotannosta Korsnäsin tuulivoimapuistossa, Hiirikosken vesivoimalaitoksella ja Westenergyn jätteenpolttolaitoksella sekä ostoista sähköpörssistä ja alueen teollisuudelta ja pientuottajilta. Sähkön alkuperä jakautuu suurin piirtein näin: uusiutuvia energialähteitä 20 %, ydinvoimaa 36 % ja fossiilisia energialähteitä 44 %.

Kaukolämmön hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan Sähkön kaukolämpö kattaa lähes 90 % Vaasan lämmitystarpeesta. Vaskiluodon Voiman metsäenergiaa hyödyntävä kaasutinlaitos ja Westenergyn kierrätyskelvotonta jätettä hyödyntävä jätteenpolttolaitos takaavat, että jopa yli 50 % Vaasan kaukolämpötuotannosta on hiilidioksidivapaata. Valtaosa kaukolämmöstä tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Kaukolämmön asiakasmäärä kasvaa lähes sadalla asiakkaalla vuodessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkövalot syttyivät Vaasan kirkossa 1887. Tämän jälkeen alettiin puhua katujen valaisemisesta sähköllä. Suunnitelmaan kuului että vain keskusta valaistaisiin sähköllä, laitaosat saisivat tulla toimeen edelleen öljylampuilla. Päätettiin että kaupunki perustaisi yhtiön sähkön hankkimista varten. Syksyllä 1891 esiteltiin valtuustolle uuden yhtiön ohjelma. Osakepääomaksi vahvistettiin vähintään 150.000 markkaa ja enintään 300.000 markkaa. Osakkeet eivät menneet odotetulla tavalla kaupaksi, joten yhtiön perustamiskokousta siirrettiin ja se pidettiin 12. päivänä huhtikuuta 1892. Valtuusto teki päätöksensä huhtikuun 13. päivänä. Yhtiön nimeksi tuli Elektriska Aktiebolaget (Sähköosakeyhtiö), sillä Vaasa eli silloinen Nikolainkaupunki oli pääasiassa ruotsinkielisten asuttamaa, joten Sähköyhtiön puuhamiehet olivat luonnollisesti myös ruotsinkielisiä.

Toiminta alkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö sai tontin paikalta, missä pääkonttori nykyisin sijaitsee eli Kirkkopuistikon alkupäästä. Varsinainen toiminta alkoi voimalaitoksen rakentamisella. Kaksi höyrykonetta dynamoineen tilattiin Oerlikon tehtailta Sveitsistä. Sama yhtiö sai myös rakentaa sähköaseman ja -verkon. Yhtiö ilmoitti paikallisissa sanomalehdissä, että yhtiön toiminta alkaa vuoden 1893 alussa ja kuulutti sellaisten henkilöiden perään, jotka haluavat sähkövalon myös asuntoihin. Hinnatkin tiedotettiin. Jos kirkon sähkövaloa ei huomioida, niin tammikuun 25. päivänä 1893 syttyivät sähkövalot ensimmäisen kerran Vaasassa. Tältä osin kaupunki siirtyi muiden sivistyskaupunkien joukkoon. Ensimmäinen yksityiskoti, johon hankittiin sähkövalo, lienee ollut kauppias Joachim Kurténin koti osoitteessa Kirkkopuistikko 15. Varsin nopeasti sähkön kuluttajien määrä sitten lisääntyi.

Toiminta vakiintuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköyhtiön johdossa olevat näkivät, että yhtiön on vakiinnutettava asemansa, sen on laajennuttava ja sen on palveltava mahdollisimman laajasti. Vakiinnuttamisen vuosina edettiin järjestelmällisesti eri kaupunginosiin. Ensimmäisenä toimintavuonna ei sähköä jaettu kesän aikana ollenkaan. Muutaman vuoden kuluttua voimalaitosta ryhdyttiin laajentamaan, sillä yksityishenkilöt sähköistivät kotejaan varsin nopeaan tahtiin. Polttoaineena käytettiin aluksi ainoastaan puuta. Halkojen hinta nousi ja kun kulutuskin kasvoi, niin jo vuonna 1908 tultiin siihen tulokseen että on edullisempaa siirtyä kivihiilen käyttöön. Kivihiiltä käytetään tänäkin päivänä polttoaineena. Kun Vaasan Sähkö siirtyi ostamaan sähköä, on asiakkaiden koneita pyörittänyt, ja koteja valaissut ja lämmittänyt myös turpeella, vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla tuotettu sähkö.

Kaukolämpö tulee Vaasaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasassa on tuotettu kaukolämpöä yli 50 vuotta. Kaukolämmön rakentaminen alkoi 1962. Ensimmäinen johto vedettiin voimalaitokselta palokatua pitkin Hovioikeudenpuistikolle. Ensimmäinen talo minne lämpö johdettiin uutta putkea pitkin, oli Kirkkopuistikko 20. Kaukolämmitysveden toimittamista varten tilattiin kaksi lämmönvaihdinta ja kaksi kiertovesipumppua. Keskus oli käyttövalmis 1963. Polttoaineena käytettiin raskasta polttoöljyä ja siksi vuonna 1964 rakennettiin 1 200 000 litran polttoöljysäiliö. Verkoston rakentaminen oli ripeää. Aluksi suurin osa kuluttajista oli kouluja ja julkisia laitoksia, mutta joukossa oli myös yksityisiä kuluttajia. Vuosittain kaukolämpöjohtoa rakennettiin tuhansia metrejä, sekä pääjohtoa että taloliittymäjohtoa. Kuluttajien määrän kasvu oli suoraan verrannollinen johtotöiden määrään. Polttoainetta säästävä sähkön ja lämmön yhteistuotanto voimalaitoksessa alkoi 1967. Vuonna 1981 ylitettiin tuhannen kuluttajan raja. Seuraavana vuonna kuluttajien määrä oli 1 227. Nopean kehityksen takasivat siirrettävät lämpökeskukset. Verkoston laajeneminen ei vieläkään ole pysähtynyt, vaan työ jatkuu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]