Pärämäts

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pärämäts
Belyashi 2.jpg
Alkuperä
Muita nimiä pärämäç, пәрәмәч, peremeç, pärämätsi, peremec, belyash/belyashi, беляш
Alkuperämaa Venäjä
Tiedot
Ruokalaji Piirakka
Pääainesosat naudanjauheliha

Pärämäts (tat. pärämäç / пәрәмәч, tur. peremeç - Suomessa myös nimillä peremec ja pärämätsi) on öljyssä paistettava pyöreä piiras, jonka täytteenä on voimakkaasti maustettu naudanjauheliha. Tyypillisesti reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoimeksi. Pärämäts on perinneruoka volgantataarien ja baškiirien keskuudessa.[1] Venäjällä pärämäts tunnetaan myös nimellä belyash / belyashi (беляш).[2]

Pärämäts Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen pärämäts-piiras kulkeutui tataarien mukana. Pärämätsit tulivat aluksi myyntiin 1960-luvulla Tampereen Linkosuon omistamassa, Hämeenkadulla sijaitsevassa Siilinkarin kahvilassa (silloinen grilli). Käytetty resepti oli leipomolla työskennelleen suomentataarin, kondiittorimestari-jääkiekkolija Mönäyvär Saadetdinin suvulta lähtöisin. Juhani Linkosuo kiinnostui hänen seurassaan piiraan mahdollisesta tuotteistamisesta. Juhani oli alun perin tutustunut piiraaseen jääkiekkoilija Lotfi Nasibin kautta, jonka äiti teki heille lapsena piiraita välipalaksi koulun jälkeen. Linkosuon pärämätsin kehittelyssä auttoi puolestaan Mönäyvärin äiti.[3][4]

Pitkän tauon jälkeen - vuonna 2021 - Hämeenkadun Siilinkari alkoi uudestaan tekemään itse pärämätsejä, alkuperäisen reseptin pohjalta.[3]

Pärämätsistä on sittemmin monet muutkin tahot kehitelleet oman versionsa.[5]

Päivittäistavarakaupoissa valmisversiota pärämätsistä on myynyt jääkiekkoilija Ali Saadetdinin perustama Amissa Food (ent. Kotileipomo Amissa).[4]

Pärämätsin maustevaihtoehtoja on yleensä kaksi: "kuivat" tai "märät", joista kuivat tarkoittaa kuivaa mausteseosta, märät ketsuppia ja sinappia.[3] Suomentataarit itse suosittelevat piirasta tarjoiltavan esimerkiksi jogurtin, smetanan, kermaviilin, sinapin, maustekurkun tai tuoresalaatin kanssa. Myös puolukkasurvos on joidenkin mieleen.[6] Venäjän puolella pärämätsiä tarjotaan usein lihaliemen, jogurtin tai ayran-juoman kera.[1][7]

Pärämätsiä on Suomessa kutsuttu myös turkkilaiseksi piiraaksi.[8][9] Tataarit maassa tunnettiin 1900-luvulla usein yleisnimityksellä "turkkilaiset".[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Alan Davidson: The Oxford Companion to Food, s. 810. OUP Oxford, 2014. ISBN 978-0199677337.
  2. A. Batursheva: Осетинские, грузинские и татарские пироги books.google.fi. 2019. Viitattu 3.9.2021.
  3. a b c Jari Mylläri: Linkosuo löysi pärämätsin alkuperäisen reseptin eläköityneen työntekijän hallusta: ”Siilinkarin remontin yhteydessä halusimme palauttaa jotakin vanhaa” 12.3.2021. Aamulehti - Moro. Viitattu 3.9.2021.
  4. a b Sakari Nupponen: Mitä meillä oli ennen hot wingsejä: Pärämätsissä pitäisi olla ç-kirjain 30.12.2012. Tamperelainen (arkistoitu). Viitattu 3.9.2021.
  5. Jari Mylläri: Laukontorin pärämätsit ovat uustuotannon parasta A-ryhmää: Ikivanha tamperelainen pikaruoka kasvoi jättikokoiseksi 12.8.2021. Aamulehti - Moro. Viitattu 4.9.2021.
  6. Derya Samaletdin: Perinneruokiamme, s. 15. Finlandiya Türkleri Birligi ry, 2013.
  7. Татарская кухня. Изделия из теста, s. 57. DirectMEDIA. ISBN 978-5-998-91091-3.
  8. Petra Kiiski: Missä Tampereella kannattaa syödä? Tärpit ruokamatkalle 31.3.2014. mtv uutiset. Viitattu 3.9.2021.
  9. Vaakon nakki | Grilliklassikot jo vuodesta 1962 vaakonnakki.fi. Viitattu 3.9.2021.
  10. Antero Leitzinger: Tataarit Suomessa (kirjassa Tugan Tel: Kirjoituksia Suomen tataareista, toim. Kadriye Bedretdin, 2011), s. 44-45. Suomen Itämainen Seura, 1999. ISBN 978-951-9380-78-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]