Pärämäts
| Pärämäts Пәрәмәч Pärämäç |
|
|---|---|
 Pärämäts-piiras Siilinkarin kahvilassa vuonna 2021. |
|
| Alkuperä | |
| Muita nimiä | peremeç, peremec, pärämätsi, bärämes, beljaš |
| Alkuperämaa | Venäjä |
| Tiedot | |
| Ruokalaji | Piirakka |
| Pääainesosat | naudan jauheliha |
| Muita tietoja | tataarien ja baškiirien perinneruoka |
Pärämäts, pärämätsi tai peremec (tat. пәрәмәч, pärämäç, baš. бәрәмес, bärämes, ven. беляш, beljaš) on öljyssä paistettava pyöreä piiras, jonka täytteenä on voimakkaasti maustettu naudan jauheliha. Tyypillisesti reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoimeksi. Pärämäts on perinneruoka volgantataarien ja baškiirien keskuudessa.[1][2] Suomessa pärämäts tuli alun perin myyntiin Tampereella 1960-luvulla silloisen Linkosuon Siilinkarin grillissä, käyttäen paikallisen tataariyhteisön suvun reseptiä.[3]
Pärämäts Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomeen pärämäts-piiras kulkeutui maahan muuttaneiden tataarien mukana. Pärämätsit tulivat aluksi myyntiin 1960-luvulla Tampereen Linkosuon omistamassa Hämeenkadulla sijaitsevassa Siilinkarin kahvilassa (silloinen grilli). Käytetty resepti oli leipomolla työskennelleen suomentataarin, kondiittorimestari-jääkiekkolija Mönäyvär Saadetdinin suvulta lähtöisin. Juhani Linkosuo kiinnostui hänen seurassaan piiraan tuotteistamisesta. Hän oli alun perin tutustunut piiraaseen jääkiekkoilija Lotfi Nasibin kautta, jonka äiti teki lapsilleen piiraita välipalaksi koulun jälkeen. Linkosuon pärämätsin kehittelyssä auttoi puolestaan Mönäyvärin äiti, Hadshar.[3][4][5]
Pitkän tauon jälkeen, vuonna 2021, Hämeenkadun Siilinkari alkoi uudestaan tekemään itse pärämätsejä alkuperäisen reseptin pohjalta.[3] Pärämätsistä ovat sittemmin monet muutkin kehitelleet oman versionsa.[6]
Päivittäistavarakaupoissa pärämätsiä on myynyt Amissa Oy (ent. Amissa Food), jonka leipomotoiminta asetettiin vuonna 2023 toimenpidekieltoon siinä havaittujen puutteiden ja laiminlyöntien vuoksi. Kotileipomo Amissan (eri yritys) perustivat alun perin Saadetdinin veljekset Mönäyvär, Ali ja Ilgis vuonna 1978.[7][8]
Pärämätsin maustevaihtoehtoja on yleensä kaksi: "kuivat" tai "märät", joista kuivat tarkoittaa kuivaa mausteseosta, märät ketsuppia ja sinappia.[3] Suomentataarilainen perinneruokakirja suosittelee piirasta tarjoiltavan esimerkiksi jogurtin, smetanan, kermaviilin, sinapin, maustekurkun tai tuoresalaatin kanssa. Myös puolukkasurvos on joidenkin mieleen.[9] Venäjän puolella pärämätsiä tarjotaan usein lihaliemen, jogurtin tai ayran-juoman kera.[1][10]
Pärämätsiä on Suomessa kutsuttu myös turkkilaiseksi piiraaksi.[11][12] Tataarit Suomessa tunnettiin 1900-luvun ajan yleisesti ”turkkilaisina” ja he saivat myös vaikutteita Turkista. (tr. peremeç).[13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Alan Davidson: The Oxford Companion to Food, s. 810. OUP Oxford, 2014. ISBN 978-0199677337.
- ↑ A. Batursheva: Осетинские, грузинские и татарские пироги books.google.fi. 2019. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ a b c d Jari Mylläri: Linkosuo löysi pärämätsin alkuperäisen reseptin eläköityneen työntekijän hallusta: ”Siilinkarin remontin yhteydessä halusimme palauttaa jotakin vanhaa” 12.3.2021. Aamulehti - Moro. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Sakari Nupponen: Mitä meillä oli ennen hot wingsejä: Pärämätsissä pitäisi olla ç-kirjain 30.12.2012. Tamperelainen (arkistoitu). Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Baibulat 2004, s. 263
- ↑ Jari Mylläri: Laukontorin pärämätsit ovat uustuotannon parasta A-ryhmää: Ikivanha tamperelainen pikaruoka kasvoi jättikokoiseksi 12.8.2021. Aamulehti - Moro. Viitattu 4.9.2021.
- ↑ Susanna Härkönen: Tämä pieni tamperelaisyhteisö on jättänyt pysyvän jälkensä kaupungin liike-elämään – Heitä saadaan kiittää tamperelaisten suosikkiherkusta. (tilaajille) Aamulehti, 16.4.2023. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Petri Seppä: Viranomainen sulki leipomon terveydelle vaarallisena – yrittäjä jatkaa silti: ”Kaikki on kunnossa” Iltasanomat. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ Derya Samaletdin: Perinneruokiamme, s. 15. Finlandiya Türkleri Birligi ry, 2013.
- ↑ Татарская кухня. Изделия из теста, s. 57. DirectMEDIA. ISBN 978-5-998-91091-3.
- ↑ Petra Kiiski: Missä Tampereella kannattaa syödä? Tärpit ruokamatkalle 31.3.2014. mtv uutiset. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Vaakon nakki | Grilliklassikot jo vuodesta 1962 vaakonnakki.fi. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Antero Leitzinger: Tataarit Suomessa (kirjassa Tugan Tel: Kirjoituksia Suomen tataareista, toim. Kadriye Bedretdin, 2011), s. 44-45. Suomen Itämainen Seura, 1999. ISBN 978-951-9380-78-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Vuosara: Kantapöydässä. Linkosuo, 2004. ISBN 9529178697, ISBN 9789529178698.
- Pärämäts-resepti Martat
- Suomen tataarien ruokaperinteestä
- Tataarilainen pärämäts-resepti