Kansallispankintalo
| Kansallispankintalo | |
|---|---|
| Tampereen Osake-Pankin talo | |
 Rakennus Hämeenkadun puolelta kuvattuna. |
|
| Osoite | Hämeenkatu 22 Kauppakatu 7 Kuninkaankatu 26 |
| Sijainti | Tammerkoski, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | liike- ja toimistorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1904–1916 |
| Suunnittelija | Birger Federley (myöh. muutokset Bertel Strömmer ja Vartola-Erno-Laitinen) [1] |
| Rakennuttaja | Tampereen Osake-Pankki |
| Käyttäjä | mm. Nordea |
| Tyylisuunta | jugend (kansallisromantiikka) [2] |
| Julkisivumateriaali | vaalea rappaus, harmaa graniitti, punainen tiili [1][3] |
| Kerrosluku | 5 |
 |
|
Kansallispankintalo eli Tampereen Osake-Pankin talo on Tampereen keskustassa sijaitseva jugendtyylinen liike- ja toimistorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Birger Federley. Talo on rakennettu kolmessa vaiheessa: ensimmäinen osa valmistui Kauppakadun varrelle vuonna 1904, toinen osa Hämeenkadun ja Kuninkaankadun puolelle noin vuosina 1905–1906 ja kolmas osa Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmaan vuonna 1916.[4][5][6]
Talon rakennutti pääkonttorikseen Tampereen Osake-Pankki, joka oli 1890-luvun lopussa perustettu maakunnallinen liikepankki. Se liitettiin vuonna 1929 Maakuntain Pankkiin, joka puolestaan yhdistettiin vuonna 1932 Kansallis-Osake-Pankkiin. Myöhemmin Kansallispankintalossa oli Merita Pankki (1995–2001), ja nykyään siellä toimii Nordea.[3][6][7][8]
Kansallispankintalo oli Tampereen ensimmäinen rakennus, johon asennettiin henkilöhissi.[9] Arkkitehti Federley asui itse talon kolmannessa kerroksessa.[10]
Arkkitehtuuri ja status
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnamaisessa rakennuksessa on viisi kerrosta ja jyrkkä punatiilinen harjakatto.[1][10] Julkisivuissa on erkkereitä, parvekkeita, poikkipäätyjä ja portaaleja sekä erimuotoisia ikkunoita.[10][11] Katutasokerroksen julkisivua on 1960-luvulla modernisoitu Hämeenkadun ja Kuninkaankadun puolelta suurilla lasipinnoilla. 1990-luvulla rakennuksen sisäpiha katettiin ja muutettiin toimistotilaksi.[10][12] Vuonna 2023 rakennuksen julkisivut kunnostettiin ja niiden aikaisempi, 1980–1990-luvuille ominainen harmaa rappaus maalattiin vaalean kellanruskeaksi. Julkisivujen alkuperäisestä väristä ei ole saatu varmaa tietoa, mutta Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan nykyinen väri on jugendajalle tyypillinen.[11][13]
Kansallispankintalon vieressä, Kuninkaankadun toisella puolella, sijaitsi aikoinaan jykevä Blomin talo (1907–1955), joka oli niin ikään Federleyn suunnittelema. Rakennukset olivat keskenään samantyylisiä, ja ne muodostivat suomalaisittain ainutlaatuisen arkkitehtuurikokonaisuuden. Blomin talo hävitettiin Stockmannin tavaratalon tieltä.[2][12]
Kansallispankintalo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1984.[14] Suojelumerkinnän mukaan se on ”rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta tärkeä rakennus”.[15]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon seinustaa Kauppakadulla sisällissodan aikaan.
Kansallispankintalo remontissa 1990-luvulla.
Rakennus vuonna 2019, ennen uusinta julkisivukorjausta.
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Laaksonen, Jenni: Yhdyspankintalon kortteli, Tampere: Rakennetun ympäristön selvitys (PDF) s. 19. Tampere: Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy, 2018. Viitattu 27.4.2025.
- 1 2 Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 184. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7
- 1 2 Roth, Raili: Remontti palauttaa entisen loiston. Aamulehti, 29.10.2023, s. A16.
- ↑ Laaksonen 2018, s. 3, 8, 10, 12.
- ↑ Hinnerichsen, Miia: Tampere, De Gamlas Hem: Rakennusinventointi Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaa varten (PDF) karttaliite 2. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 23.1.2019.
- 1 2 Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 52. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- ↑ Laaksonen 2018, s. 15, 19.
- ↑ Toivonen, Timo: Kymmenen vuotta KOP:n ja SYP:n jälkeen. Tammerkoski, 2007, nro 1, s. 23.
- ↑ Wacklin, Matti & Hirvikallio, Seija: Hämeenkatu: Tampereen sydän, s. 191. Tampere: Tampere-Seura, 2010. ISBN 978-952-5558-10-4
- 1 2 3 4 Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 72. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3
- 1 2 Mäntyjärvi, Eila: Jugendtalojen Tampere, s. 82. Tampere: Tampereen historialliset museot, 2024. ISBN 978-952-371-079-5
- 1 2 Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 53.
- ↑ Maakuntamuseon lausunto 226 / 2023 Tampere, II, Hämeenkatu 22, rakennuslupahakemus julkisivujen kunnostamiseen siiri.tampere.fi. 8.5.2023. Viitattu 27.4.2025.
- ↑ Wacklin & Hirvikallio 2010, s. 192.
- ↑ Laaksonen 2018, s. 8.