Kansallispankintalo
| Kansallispankintalo | |
|---|---|
| Tampereen Osake-Pankin talo | |
 Kansallispankintalo Hämeenkadulta nähtynä (2019). |
|
| Osoite |
Hämeenkatu 22 Kauppakatu 7 Kuninkaankatu 26 |
| Sijainti | Tammerkoski, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | liike- ja toimistorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1904–1916 |
| Suunnittelija | Birger Federley (myöh. muutokset Bertel Strömmer ja Vartola-Erno-Laitinen)[1] |
| Rakennuttaja | Tampereen Osake-Pankki |
| Käyttäjä | mm. Nordea |
| Tyylisuunta | jugend (kansallisromantiikka)[2] |
| Julkisivumateriaali | harmaa rappaus, harmaa graniitti, punainen tiili[1] |
| Kerrosluku | 5 |
 |
|
Kansallispankintalo eli Tampereen Osake-Pankin talo on Tampereen keskustassa sijaitseva jugendtyylinen liike- ja toimistorakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Birger Federley. Talo on rakennettu kolmessa vaiheessa: ensimmäinen osa valmistui Kauppakadun varrelle vuonna 1904, toinen osa Hämeenkadun ja Kuninkaankadun puolelle noin vuosina 1905–1906 ja kolmas osa Kauppakadun ja Kuninkaankadun kulmaan vuonna 1916. Kansallispankintalo oli Tampereen ensimmäinen rakennus, johon asennettiin hissi.[3][4][5]
.jpg)
Talon rakennutti pääkonttorikseen Tampereen Osake-Pankki, joka oli 1890-luvun lopussa perustettu maakunnallinen liikepankki. Se liitettiin vuonna 1929 Maakuntain Pankkiin, joka puolestaan yhdistettiin vuonna 1932 Kansallis-Osake-Pankkiin. Myöhemmin Kansallispankintalossa toimi Merita Pankki (1995–2001), ja nykyään siellä on Nordean konttori.[5][6][7]
Viisikerroksisessa rakennuksessa on harmaa julkisivurappaus ja jyrkästi nouseva punainen tiilikatto. Katutasokerroksen julkisivua on 1960-luvulla modernisoitu Hämeenkadun ja Kuninkaankadun puolelta. 1990-luvulla rakennuksen sisäpiha katettiin ja muutettiin toimistotilaksi. Muutoksista huolimatta Kansallispankintalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkoasunsa. Asemakaavassa se on suojeltu rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin ja maisemallisin perustein (”rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilyttämisen kannalta tärkeä rakennus”).[8][9]
Kansallispankintalon vieressä, Kuninkaankadun toisella puolella, sijaitsi aikoinaan jykevä Blomin talo (1907–1955), joka oli niin ikään Federleyn suunnittelema. Rakennukset olivat keskenään samantyylisiä, ja ne muodostivat suomalaisittain ainutlaatuisen arkkitehtuurikokonaisuuden. Blomin talo hävitettiin Stockmannin tavaratalon tieltä.[2][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Laaksonen, Jenni: Yhdyspankintalon kortteli, Tampere: Rakennetun ympäristön selvitys (PDF) s. 19. Tampere: Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy, 2018. Viitattu 23.1.2019.
- ↑ a b Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret: Tampereen rakennushistoriaa, s. 184. Tampere: Tampereen museot, 2018. ISBN 978-951-609-935-7.
- ↑ Laaksonen 2018, s. 3, 8, 10, 12.
- ↑ Hinnerichsen, Miia: Tampere, De Gamlas Hem: Rakennusinventointi Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaa varten (PDF) karttaliite 2. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 23.1.2019.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 52. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ Laaksonen 2018, s. 15, 19.
- ↑ Toivonen, Timo: Kymmenen vuotta KOP:n ja SYP:n jälkeen. Tammerkoski, 2007, nro 1, s. 23.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 53.
- ↑ Laaksonen 2018, s. 3, 8, 10, 18–19, 21.