Näsilinna
| Näsilinna | |
|---|---|
| Milavida | |
 Näsilinna vuonna 2016. |
|
| Sijainti | Näsinpuisto, Finlayson, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1898 |
| Suunnittelija | Karl August Wrede |
| Käyttäjä |
Museo Milavida Café Milavida |
| Kerrosala | 1 192 m²[1] |
 |
|
.jpg)
Näsilinna on uusbarokkinen palatsi Tampereen Näsikalliolla. Sen rakennutti Finlaysonin pietarilaislähtöisen patruunan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck. Vuonna 1898 valmistuneen palatsin alkuperäinen nimi oli Milavida. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Karl August Wrede.[2] Nimen Milavida merkitys ja historia ei ole tiedossa[3].
Perheen tragedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen Milavida, jossa Nottbeckin perhe asui, oli puurakenteinen huvila Näsikallion vieressä. Koko perhe ei kuitenkaan ehtinyt uudessa Milavidassa asua;[2] vain lapset asuivat siellä pari vuotta palvelijoiden kanssa[3]. Peterin vaimo Olga von Nottbeck kuoli ollessaan synnyttämässä kaksosia Baden-Badenissa lokakuussa 1898, ja puoli vuotta myöhemmin Peter itse kuoli umpisuolileikkauksen jälkeen pariisilaisessa sairaalassa. Lasten holhoojaksi määrätty Edvard von Nottbeck myi palatsin Tampereen kaupungille vuonna 1905.[2].
Näsilinna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunki muutti palatsin nimen Näsilinnaksi, ja siihen avattiin vuonna 1908 Hämeen museo, jonka ensimmäinen museonhoitaja oli Gabriel Engberg. Engberg myös asui Näsilinnassa[4]. Sisällissodan aikana vuonna 1918 Näsilinnassa toimi Punaisen ristin sairaala sekä punaisten tukikohta[5] ja rakennus kärsi sodassa pahoja vaurioita.[2] Tampereen taistelun aikana Näsilinna vaihtoi 3.–4. huhtikuuta omistajaa kolme kertaa.[6] Rakennukseen osui noin 4 000 ammusta. Toisen maailmansodan aikana rakennuksessa asui ilmatorjuntajoukkoja sekä Porin radan siltavartijat.[7]
Hämeen museona palatsi toimi vuosina 1908–1997. Vuodesta 1998 lähtien rakennus oli 17 vuotta suljettuna tyhjillään odottamassa remonttia.[7][3]
Näsilinna kunnostettiin vuosina 2013–2015. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat viisi miljoonaa euroa[8]. Ensimmäisen kerroksen salit palautettiin alkuperäisen von Nottbeckin hengen mukaisiksi ja niihin tehtiin ravintola saleineen, aulakahvila ja museon vastaanottotilat. Toisessa kerroksessa säilytettiin 1950-luvulta peräisin ollut huonejako. Tämän kerroksen sai käyttöönsä Museo Milavidan näyttelytilat.[1]
Museo Milavida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Museo Milavida
Museo Milavida on vuonna 2015 Näsilinnaan perustettu museo, jossa on esillä aina kaksi eri tahtiin vaihtuvaa näyttelyä. Näyttelyt tehdään pääosin Tampereen museoiden omista kokoelmista, ja niissä on aina esillä jollakin tavoin Näsilinnan, von Nottbeck -suvun ja Hämeen museon historia.[9]
Alkuperäinen Milavida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen Milavida oli vuonna 1860 valmistunut Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama puuhuvila, joka sijaitsi Näsipuistossa nykyisen Näsijärvenkadun päässä. Se siirtyi Tampereen kaupungin omaisuudeksi vuonna 1905, jolloin se vuokrattiin kauppias Raittiselle. Hän avasi siellä ravintolan ja täysihoitolan vuonna 1906. Huvila paloi pahoin heinäkuussa 1913, minkä jälkeen se purettiin. Huvilasta on jäljellä enää kaksihuoneinen 35 neliömetrin kokoinen maakellari, jonka sisäänkäynti on rakennettu koristeellisesti punatiilestä. Maakellari on yksi Tampereen Adoptoi monumentti -kohteista, ja se kunnostettiin vuonna 2016. Kunnostetun kellarin avajaiset ovat kesällä 2017.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taistelu Näsilinnasta 1918, vuonna 2012 valmistunut elokuva Näsilinnan luona sisällissodassa käydyistä taisteluista
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helenius, Kyllikki: Milavida ja Neitsytniemi. Omakustanne, 2012.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Airo, Tatu: Tällainen Tampereen Näsilinnasta tulee. Aamulehti, 13.11.2013, s. A08.
- ↑ a b c d Sainio, Sari: Onnettomien tarinoiden palatsi. Aamulehti, 24.6.2011, s. A13.
- ↑ a b c Leinonen, Liisa: Näsilinnasta kuoriutuu pressujen alta Museo Milavida Ylen uutiset. 15.1.2015. Viitattu 15.1.2015.
- ↑ Gabriel Engberg – Näköala vuorelta. Niinivaara Seppo, Tampereen taideyhdistys 1988
- ↑ Milavida Milavida. Viitattu 10.10.2018.
- ↑ Sami Suodenjoki: Valkoinen valta Tampereelle Koskesta voimaa -historiasivusto. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ a b Heinänen, Liisa: Näsilinnaan palaa Tampereen yläluokan ylellinen ympäristö. Aamulehti, 1.3.2013, s. A05.
- ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi & Vesanummi, Mari: Vanhan arvotalon remontissa historia löytyy seinistä ja lattioista 2.3.2014. Ylen uutiset. Viitattu 15.1.2015.
- ↑ Tampereen kaupunki
- ↑ Vasara, Päivi: Milavidan kellariin ei enää valu vesi sisään. Aamulehti, Moro, 6.1.2017, s. 12-13.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Näsilinna Wikimedia Commonsissa
