Bella-Veneet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Bella Boats)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bella-veneet Oy
Perustettu 1981 [1]
Toimitusjohtaja Juha Väyrynen [1]
Kotipaikka Kuopio [1]
Liikevaihto 38.9M € (2021) [1]
Liikevoitto 2.9M € (2021) [1]
Henkilöstö 312 (2021) [1]

Bella-Veneet Oy – Bella Boats on kuopiolainen moottorivenevalmistaja. Yritys on Pohjoismaiden suurin lasikuitumoottoriveneiden valmistaja.[2] Veneitä valmistetaan neljässä tehtaassa, joissa on yhteensä 150 työntekijää. Tehtaista kolme on Kuopiossa Pohjois-Savossa ja yksi Luodossa Pohjanmaalla.[3] Bellan perustaja Raimo Sonninen valittiin Suomen parhaaksi kasvuyrittäjäksi vuoden 2006 Entrepreneur of the Year -kilpailussa.[2] Yritys siirtyi syksyllä 2018 ruotsalaisen Nimbus Boatsin omistukseen.[4]

Yhtiö myy tuotteistaan noin 75 prosenttia vientiin[5] ja toimii yhteistyössä Brunswick Corporationin ja sen tytäryhtiöiden Mercury Marinen ja Marine Power Europe Inc:in kanssa (moottorimerkit Mercury, MerCruiser ja Mariner).[6] Bellan tuotemerkit ovat Bella, Flipper, Aquador ja MV-Marin[7].

Bella työllisti vuonna 2012 noin 235 työntekijää[7]. Maakunnan venealan työpaikoista noin kolme neljäsosaa liittyy Bella-veneiden valmistamiseen.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raimo Sonninen aloitti veneiden rakennuksen vuonna 1970 omassa autotallissaan rakentamalla 24 tuulilasivenettä. Hän sai kimmokkeen veneen rakennukseen kilpaveneilyharrastuksestaan. Sonninen myi itsevalmistamansa katamaran-tyyppisen vaneriveneen eteläsuomalaiselle veneenvalmistajalle ja sai maksuksi tuulilasiveneen muottisarjan.[9] Ensimmäinen vene onnistui heti niin hyvin, että naapuri halusi ostaa sen. Siitä alkoi Bella-veneiden valmistus myyntiin. Yrityksen toiminta alkoi Iisalmessa, ja vuodesta 1972 eteenpäin toiminta jatkui Kuopiossa.[10]

1977 valmistuivat ensimmäiset veneet vientiin. Vuosikymmenen lopulla tuotiin markkinoille Bella 660 -matkavene.[11] Venemalli oli suosittu ja johti läpimurtoon kotimaan markkinoilla.[12]

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1985 Bella-Veneet Oy ostaa Scantic-venemuotit[13] ja avaa uuden tehtaan osoitteeseen Leväsentie 1, Kuopio. Leväsentie 1 vuokrattiin kaupungilta jo 1974, ja veneiden valmistus alkoi. Vuonna 1985 samaan osoitteeseen valmistunut uudenaikainen venetehdas maksoi itsensä takaisin kahdessa vuodessa.[14]

1986 italialainen kilpa-ajaja ja veneenrakentaja Renato Molinari myy Falcon day cruiser -muotit Bellalle ja Bella kehittää kabiiniversion.[11] Samana vuonna Sonninen sai Kuopion kaupungin yrittäjäpalkinnon.[15]

Suunnitteluyhteistyötä tehtiin Molinarin kanssa, ja samalla vahvistettiin yhteistyötä suomalaisten huippusuunnittelijoiden Tor Hindersin ja Sven Lindkvistin kanssa.[14] 1987 julkistettiin ensimmäinen daycruiser Falcon 26 Molinari ja aloitettiin kabiiniversion suunnittelu. Vene tuli sarjatuotantoon vuonna 1988.[13]

1989 uusi tehdas Väliköntie 10 valmistuu.[11] Tehtaassa on neljä tuotantolinjaa ja parhaimmillaan jokaiselta linjalta valmistuu vene päivässä.[16] Uuden tehtaan myötä työntekijöiden määrä nousi 35:stä 75–80:een, ja Bella-Veneet Oy päätyi kouluttamaan uudet työntekijät yhdessä Kuopion työvoimatoimiston kanssa suuren ja nopean tarpeen vuoksi. Kahden vuoden aikana tultaisiin järjestämään yhteensä neljä puolivuotista veneenrakentajan kurssia.[17]

1980-luvulla Bella-Veneet Oy kehittyi tasaisesti kasvaen. Vuosikymmenen lopulla Belloja tehtiin peräti kahdeksassa tehtaassa, joista kaksi oli omia ja kuusi alihankkijoita. Liikevaihto on parhaimpina vuosina yltänyt yli 70 miljoonaan markkaan.[10] Vuosina 1987–1990 keskimääräinen myynnin kasvu oli 39 %. Pahin kilpailija kotimaan markkinoilla olikin tuolloin vanhat, käytettyinä myytävät Bellat.[18]

Vuosikymmenen loppupuolen kovat kasvun vuodet lisäsivät venealalla kautta linjan veneiden valmistusta ja maahantuontia erittäin voimakkaasti.[19] Bellallakin nähtiin kovan kysynnän vaikutukset; veneitä ei tarvinnut myydä, riitti kun vastasi puhelimeen ja kirjoitti orderit. Yrityksessä päätettiin tuolloin panostaa vientiin. Ruotsi oli menestys, joten seuraavaksi suunnattiin Keski-Eurooppaan. [20]

1989 keskimoottoriveneiden menekki lähes kaksinkertaistui, ja Bella-Veneet Oy valmisti kyseisten veneiden markkinajohtajana lähes puolet Suomessa myytävistä keskimoottoriveneistä. Vuonna 1988 Bella-Veneet Oy valmisti 155 keskimoottorivenettä, ja tämän tuotantotason saavuttamiseen oli kulunut kymmenen vuotta. Vuonna 1989 valmistuneen uuden tehtaan ansiosta tuotanto kuitenkin kaksinkertaistui vuodessa runsaaseen 300:aan.[21]

Lippulaivana jatkoi Molinarin suunnittelema Falcon. Vuoden 1989 Oslon venenäyttelyssä Bella 640 HT valittiin hard top -luokan voittajaksi.[22] 1990-luvun alussa markkinoille lippulaivaksi tullut Bella Falcon 35 oli jatkumoa edelliseltä vuosikymmeneltä alkaneelle linjalle tuoda uusia tuulia suomalaiseen venemaailmaan. Kallis jahti ei kuitenkaan löytänyt kohdeyleisöään keskellä syvintä lamaa, ja sitä valmistettiin vain neljä yksilöä.[23] Falcon 26 taas osoittautui Falcon-sarjan menestykseksi; sitä valmistettiin yli tuhat yksilöä vuodesta 1988 lähtien 2010-luvulle saakka.[24]

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bella-Veneet Oy:n liikevaihto oli vuonna 1989 noin 70 miljoonaa markkaa.[25] Liikevaihto nousi ennen kaikkea valmistettavien veneiden koon kasvamisen myötä, ei niinkään kappalemäärien lisääntymisen takia.[13] Ennätystulos saavutettiin kuitenkin seuraavana vuonna 1990, jolloin liikevaihto oli 74 miljoonaa markkaa. Siitä eteenpäin liikevaihto kääntyi laskuun lamavuosien seurauksena, mutta toiminta pysyi silti kannattavana. Bella-Veneet Oy:n vahvuus oli tuolloin hankalina lamavuosina toimintojen järjestely kysynnän mukaiseksi.[20]

Maaliskuussa 1990 Bella osti Delphin 740 ja 760 -muotit. Veneiden asumismukavuutta kehitetään, sillä pohjoismaalaisille vene korvaa yhä useammin kesämökin.[13]

Syksyllä 1990 Sonninen totesi venebisneksen ajautuneen häiriötilaan. 1980-luvun kasvuvuodet olivat takanapäin, ja myynti oli kääntynyt lievään laskuun jo vuonna 1989. Monilla valmistajilla oli jo syksyllä ylisuuret varastot, kuten myös maahantuojilla ja jälleenmyyjillä. Löysän rahan aikana venealalle tuli runsaasti yrittäjiä, jotka usein hoitivat rahoituksen lainarahalla, minkä seurauksena moni yritys ajautui lamavuosina konkurssiin.[19] Kaatuneiden yritysten joukossa oli niin nopean voiton tavoittelijoita kuin terveeseen pohjaan nojanneita ammattilaisiakin.[10] Jälkimmäisestä esimerkkinä toimi Flipperin myynti Bellalle vuonna 1992.

Sonnisen mielestä 1990-luvulla Suomessa kannattaa valmistaa veneitä, jotka ovat katettuja, asuttavia, hyvin varustettuja, helppokäyttöisiä ja skandinaavisiin olosuhteisiin suunniteltuja. Bellan markkinakasvu Suomessa oli vuonna 1990 noin 15 %, kun se 80-luvulla oli ollut vuodessa noin 35 %. Ruotsissa myynti lisääntyi vuonna 1990 jopa 300 %, koska maahantuontiporras pudotettiin tuolloin välistä pois. Sonninen asetti tavoitteeksi olla Ruotsissa myydyin venemerkki keskikokoisten veneiden luokassa vuoteen 1993 mennessä.[19]

1992 Bella-Veneet Oy ostaa Flipperin oikeudet, muotit ja Flipper-tuotenimen. [26] Samana vuonna perustettiin ensimmäinen myyntikonttori Ruotsiin[27] ja Raimo Sonninen palkittiin valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla.[28] 1990-luvun alkuvuosien aikana Bella-Veneet Oy:n lippulaivana oli Falcon 35, jonka suunnittelivat Renato Molinari ja suomalainen Tor Hinders.[29]

Flipperin osto ja samalla Suomen kahden ykkösmerkin päätyminen saman katon alle oli uutisaihe Euroopan venealalla.[20] Bella-Veneet Oy alkoi suunnata ulkomaiden markkinoille, erityisesti Keski-Eurooppaan ja Japaniin, joissa laman vaikutus oli vähäisempi. Eräissä maissa jälleenmyyjiä oli tarjolla enemmän kuin oli tarvetta, ja voidaankin sanoa, että viennin vahva osuus pelasti yrityksen lamavuosien yli.[30] Toisaalta kotimaan markkinaosuutta oli enää vaikea kasvattaa, sillä Bellan hallussa oli jo 50 prosentin osuus Suomen markkinoista keskikokoisten veneiden luokassa.[10]

Syksyllä 1992 Bella-Veneet Oy työllisti 70 henkilöä, joista 60 tuotannossa.[14] Yrityksellä oli käytössään Euroopan nykyaikaisin tuotantolaitos, jonka suunnittelussa Sonninen käytti hyväkseen eri puolille maailmaa tekemiään opintomatkoja ja alan huippuasiantuntijoiden palveluja.[10] Autoteollisuudesta otettiin merkittäviä vaikutteita, kuten linjastoajattelu; raaka-aineet tuotiin sisään tehtaan pohjoispäädystä, ja eteläpäästä lähti maailmalle valmis vene.[31]

Jälleenmyyjiä oli tuolloin Suomessa ja Ruotsissa nelisenkymmentä kummassakin.[14] Viennin osuus liikevaihdosta oli 60–70 %, liikevaihto tuolla hetkellä 40 miljoonaa markkaa. Bella-Veneet Oy oli ”lama-Suomen kummajainen”, jonka selviytymistä vaikeiden aikojen yli pidettiin eräänlaisena ihmeenä.[32]

1993 kuvioihin tulee Sakari Mattila, ja hänen kanssaan Raimo Sonninen kehittää Aquador 22 -venettä, josta tulee menestys.[26] Bella-Veneet aloittaa Aquador-veneiden valmistuksen Kuopiossa vuonna 1994.[33] Myös ensimmäinen kiinteistö, Bella-Marina, ostetaan Helsingistä.[34]

Venemyynti oli tunnetusti ylikuumennut Suomessa voimakkaasti 80-luvun lopulla, eniten Helsingin alueella. Venemarkkinat olivat vuosina 1991–1992 Helsingissä melko sekaisin, kun purettiin nousukauden aikana hankittuja ylivarastoja. Vuoden 1993 alussa venekaupan tulevaisuus Helsingissä näytti jo paremmalta, koska kysyntä ja tarjonta olivat taas löytäneet toisensa. Iso osa valmistajista, maahantuojista ja jälleenmyyjistä oli luopunut venealasta, ja jäljelle olivat jääneet alan ammattilaiset. Näissä olosuhteissa avattiin Bella Center Helsinkiin.[35]

Venekaupan volyymi oli Suomessa kauden 1993 aikana kaikesta huolimatta alhainen. Kauppa keskittyi käytettyjen veneiden ja uusien pienveneiden myyntiin. Isompia uusia ja käytettyjä veneitä vietiin melko runsaasti Keski-Eurooppaan, ja venemyyjien ja valmistajien varastot isojen veneiden osalta olivat pienet. Sonninen uskoi tuolloin, että kaudella 1994 isojen veneiden kysyntä ja tarjonta tasapainottuisivat, jolloin kaupan rakenne tervehtyisi ja jälleenmyyjä saisi toiminnalleen kannattavuutta. Bella-Veneet Oy lisäsi kaudella 1993 ulkomaan kauppaa, ja viennin osuus oli n. 75 %. Flipperin ostaminen oli ollut hyvä päätös, sillä sen avulla yritys pystyi vakinaistamaan asemaansa Keski-Euroopan markkinoilla.[36] Vuosi 1993 oli kuitenkin kokonaisuudessaan venealalla todella vaikea, sillä markkinat romahtivat niin kotimaassa kuin Bellan tärkeimmissä vientimaissa. Menestys taattiin voimakkaalla tuotekehityksellä yhdessä jälleenmyyjien ja moottorivalmistajien kanssa.[37]

Syksyn 1992 aikana Bellan veneistä tehtiin perusteelliset tuotetiedot ja testit eri moottoreilla, minkä ansiosta ostajalle pystyttiin tarjoamaan tarkkoja tietoja veneiden suoritusarvoista ja polttoaineen kulutuksesta.[38] Ruotsalainen Båtnytt-venelehti palkitsi Bellan ”Kultaratilla” toiminnasta kuluttajien hyväksi.[39]

1994 venekauppa jatkoi tasaista elpymistä. Kasvuvauhti ei ollut päätähuimaava, mutta tulevaisuus näytti paremmalta kuin vuosiin. Sonninen totesi kasvun olleen hillitympää kuin mitä vielä Helsingin venemessujen aikana toivottiin, mutta samalla hän oletti kaupan vielä vilkastuvan myöhemmin keväällä.[40]

Merkittävää oli 6–7-metristen veneiden kasvanut kysyntä, sillä pahimpina lamavuosina myytiin pääsääntöisesti alle kuusimetrisiä veneitä. Sonnisen mukaan suomalaiset yritykset olivat joutuneet nostamaan veneiden laatua aikaisempiin vuosiin verrattuna, sillä kaupan kansainvälistyminen oli kohentanut laatukriteerejä. Lama oli myös lisännyt ulkomaankauppaa, kun kotimaan markkinat tyrehtyivät lähes katastrofaalisesti useilta venevalmistajilta. Bella-Veneet Oy:n tuotannostakin suurin osa myytiin tuolloin ulkomaille, lisäksi puolet kotimaassa myydyistä moottoriveneistä oli Bellan tekemiä. Keväällä 1994 kotimaantuotantoa ei kuitenkaan pystytty lisäämään, sillä ulkomaantilaukset veivät lähes kaikki voimat.[40]

Samana vuonna Bella ryhtyi alihankintasopimuksella OMC:n venevalmistajaksi toteuttamaan 125 veneen tilausta. Sopimus oli päänavaus maailmanmerkki OMC:n tytäryhtiön alihankkijana. OMC Finland Oy maahantoi Evinrude- ja Johnson-perämoottoreita, [41] joilla Bellan valmistamat veneet sopimuksen solmimisen jälkeen varustettiin.[42] Alihankintasopimukseen sisältyivät Ryds-venemerkin kolme pienintä mallia, joiden päätuotanto oli Ruotsissa. Bellan rooli oli tuottaa Suomen markkinoille tulevat veneet. Alihankintatilaus helpotti Kuopion tehtaan talvikauden tyhjäkäyntiä ja Sonninen laskikin, että tammikuun lopussa kaikki neljä tuotantolinjaa pyörisivät täysillä. [41]

Yhteistyö OMC:n kanssa toi etuja niin valmistajille kuin veneilijälle; kuluttaja sai luotettavan vene/moottoriyhdistelmän, jälleenmyyjän moottoriasennus helpottui ja tehtaalle saatiin lisää töitä. Yhteistyön ansiosta veneen ostaja sai ennalta tutkittua tietoa perämoottorin ja veneen yhdistelmästä, jotta pystyi valitsemaan haluamalleen veneelle ja suunniteltuun käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvan moottorin.[43]

Vuonna 1995 esiteltiin uusi lippulaiva Flipper 999 Düsseldorfissa.[44] ”Vaativan veneenkäyttäjän vene” nähtiin Suomessa ensimmäistä kertaa Kallavesj’-näyttelyssä Kuopiossa 7.-9.4.1995.[43] Kaudella 1994–1995 Bella-Veneet Oy:n panostus Saksan, Itävallan ja Sveitsin markkinoille alkoi tuottaa tulosta, sillä toimituksia ja tilauksia tuli säännöllisesti.[44]

Venealan markkinat supistuivat lamavuosien seurauksena alle puoleen vuosina 1990–1995, Bella-Veneet Oy oli yksi laman harvoja voittajia.[20] Vuonna 1995 Bella osti Sunmarin.[45] Vene 95 -messuilla yritys asetti tavoitteeksi myydä 50 venettä, ja tavoite saavutettiin.[46] Sunmar-veneet saatiin markkinoille vuonna 1996.[47] Kevättalvella 1998 Aquadorien tuotanto siirtyi Kuopiosta Irlantiin.[48]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 Väliköntielle ryhdyttiin valmistelemaan uutta tehdasta, joka työllistäisi noin 40 henkeä ja valmistaisi 500–600 moottorivenettä vuodessa.[49] Keväällä 2001 valmistuneeseen Väliköntie 8B -tehtaaseen hankittiin työvoimaa järjestämällä täsmäkoulutus yhteistyössä Pohjois-Savon ammattiopiston ja Kuopion työvoimatoimiston kanssa. Puolen vuoden koulutuksen jälkeen osallistujat siirtyivät joustavasti tehtaalle samoihin töihin mitä olivat tehneet jo käytännön harjoittelussakin. Ensimmäisessä vaiheessa täsmäkoulutettiin 20 henkilöä. Vuosituotanto oli tuohon aikaan 1500 venettä ja päävientimaat Pohjoismaat, Saksa, Benelux-maat, Iso-Britannia, Irlanti, Sveitsi, Itävalta, Grönlanti ja Baltia.[50]

Aquadorin oikeudet ostetaan takaisin Mattilalta vuonna 2000 ja Irlannissa oleva tuotanto siirretään takaisin Suomeen, Kuopioon.[11] Aquador-veneiden 2000-luvun designin suunnitteli Pohjoismaiden ehkä arvostetuin venesuunnittelija Rolf Eliasson. Tuotekehitystä seurattiin mielenkiinnolla niin kansainvälisessä lehdistössä kuin jälleenmyyjien ja veneilijöidenkin keskuudessa. Sonninen kertoi, että veneessä kiinnitetään huomiota käyttömukavuuden, turvallisuuden ja laadun lisäksi pieniin ylellisiin yksityiskohtiin. Tavoitteeksi asetettiin tehdä Aquadorista luokkansa johtava merkkituote Euroopassa. Samoihin aikoihin valmistunut Kuopion kolmas tehdas keskittyi Aquadorien tuotantoon. Tuotannossa noudatettiin linjaperiaatetta, ja työvaiheiden osastoinnilla saavutettiin parhaat mahdolliset olosuhteet kullekin työvaiheelle.[51]

2003 Raimo Sonninen myy 36 % yrityksestä Brunswickille.[11] Kaupan myötä Bella-Veneet Oy saavutti myyntiä uusilta markkinoilta, kuten Ranskasta ja Espanjasta. Aikaisemmin vientiä oli ollut 14 maahan ja liikevaihto oli 32 miljoonaa euroa, josta noin 70 % tuli viennistä. Yhteistyöstä Brunswickin kanssa saatiin lisää jakelukanavia ja tuotekehitysosaamista.[52]

Syksyllä 2005 Suomen Kuvalehti valitsi Bella-Veneet Suomen parhaaksi työllistäjäyritykseksi. Perusteluissa mainittiin, että yritys on investoinut ja lisännyt työpaikkoja merkittävästi pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja toimii esikuvana pienille ja keskisuurille yrityksille siitä, miten kasvulla rakennetaan työllisyyttä.[53] Lisäksi Bellan perustaja Raimo Sonninen valittiin Suomen parhaaksi kasvuyrittäjäksi vuoden 2006 Entrepreneur of the Year -kilpailussa.[54]

2006 yhteistyö alkaa Ytteressä sijaitsevan Oy Scan Mould AB:n kanssa.[11]

Tehtaan palo ja kehitystoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bella-Veneiden Kuopion Särkiniemen tehdas paloi elokuussa 2006, ja palossa tuhoutui osittain yli tuhat neliömetriä tuotantotilaa. Yrityksellä oli palon aikaan seitsemän tehdasta.[55] Tehdasrakennuksen lisäksi tuhoutui venesarjojen muotteja. Palon jälkeen yhtiön toiminta arvioitiin uudestaan ja aloitettiin laajamittainen kehitystyö. Kehitystoimien ensimmäisenä konkreettisena tuloksena yritys aloitti toiminnan uudella 3 000 neliön tehtaalla Kuopion Siikaniemessä. Alueelle on siirtynyt myös Bellan alihankkijoita ja muita alan yrityksiä.[2]

Keväällä 2008 Bella julkisti rakentavansa testaus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen Siikaniemen Marine Parkiin. Yhtiön visioimaa venealan kehityskeskusta alettiin rakentaa syksyllä 2008. Sonninen arvioi tuolloin tutkimuskeskuksen maksavan noin 2,5 miljoonaa euroa ja työllistävän suoraan noin 10 henkilöä. Autoteollisuudesta konseptia lainanneeseen hankkeeseen oli lähdössä kumppaneina VTT ja eri moottorivalmistajat. Savon ammatti- ja aikuisopisto suunnitteli puolestaan tutkimuskeskuksen yhteyteen venemyyjien koulutusohjelmaa.[56] Maailmanlaajuisen taantuman ja Bellan lomautusten myötä hanketta on kuitenkin viety eteenpäin rajatusti ja aiottua hitaammalla aikataululla.

Bellaa kohtasi 20. joulukuuta 2009 jälleen tulipalo. Pietarsaaressa sijaitsevasta tehdashallista tuhoutui katto ja 250 neliön osasto, jossa toimi lattia-alan yritys. Bellan tuotantotilat kärsivät kuitenkin vain savuvaurioita. Toimitusjohtaja Raimo Sonninen arvioi palon aiheuttavan venetehtaalla muutaman päivän tuotantokatkon. Tehtaassa valmistettiin tällöin 15 työntekijän voimin 28-jalkaisia Aquador-lasikuituveneitä.[57]

2008–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 kärsittiin taloudellisesta taantumasta, joka ravisteli veneteollisuutta. Sonninen muistelee Helsingin ja Tukholman venenäyttelyiden sujuneen vielä hyvin, mutta touko-kesäkuussa tilanne alkoi jäätyä. Keskikesällä jälleenmyyjät kommentoivat, että kauppa ei käy ja varastot ovat täynnä. Markkinoilla oli ylivarastoa, koska kaikki valmistajat olivat kasvattaneet tuotantoaan. Bella-Veneillä jouduttiin ajamaan tuotantoa alas ja lomauttamaan henkilöstöä.[54] Syksyllä 2008 Bella-Veneet sulki kuusi tehdastaan seuraavan vuoden tammikuuhun asti. Työntekijöistä lomautettiin 250.[58]

Vuoden 2009 Helsingin venemessuille asetettiin vain varovaisia toiveita. Bella-Veneillä varauduttiin siihen, että myyntiä tulisi tavallista vähemmän ja myytävät veneet ovat tavallista pienempiä. Edellisenä syksynä alkaneet henkilöstön lomautukset jatkuivat tuolloin arviolta huhtikuuhun asti.[59] Veneitä myytiin Helsingin messuilla muutamia kymmeniä kappaleita.[60]

Tuotanto käynnistettiin maaliskuussa 2009. Tilauksia oli noin sadasta veneestä, joten osa henkilöstöstä palasi töihin, ja täydellä teholla tuotannon arvioitiin pyörivän taas huhtikuussa. Bella toi markkinoille yhdeksän uutta venemallia. Markkinatilanne oli kuitenkin yhä vaikea, ja veneitä tehtäisiin vain kysynnän mukaan. Venealan keskusliitto ennusti markkinoille 20–30 prosentin laskua edellisvuoteen verrattuna. Kevään venemessuilta odotettiin kuitenkin lisätilauksia.[61]

2009 otettiin käyttöön turnkey-asennus- ja testauslinjasto sekä myöhemmin aloitettiin ensimmäiset turnkey-toimitukset Väliköntie 10 -tehtaassa.[62] Samaten Siikarannan koeajosatama otettiin käyttöön.[63] Bella-Veneet Oy myös osti Helsingin Koivusaaressa toimineen Aquador Centerin, joka tunnettiin ennen Flipper Marketina ja jonka omisti konkurssiin mennyt Vator Oy.[64]

Uusi nousu ei ollut kuitenkaan kiinni pelkästään taloudellisista suhdanteista, vaan myös venemerkit kaipasivat päivitystä. Vuosien 2008 ja 2009 messut olivat opettaneet, että venemaailma oli muuttunut, ja Bellallakin tulisi muuttaa näkemyksiä.[54] Oppia otettiin analysoimalla menestyneitä venemerkkejä. Erityisesti Flipperistä oli Sonnisen mukaan tullut medium-vene, joka tarvitsisi vahvaa identiteettiä noustakseen korkeammalle tasolle. Uudistukset aloitettiin etsimällä sopiva huippusuunnittelija, ja valituksi tuli norjalainen Espen Thorup. Hänelle annettiin vapaat kädet suunnitella 6–9 metrin day cruiser -veneiden sarja.[65]

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 veneiden myynti on taas nousussa, mutta ei vielä samalla tasolla kuin 2007.[63] Vuoden 2008 taantuman jälkeen Bella-Veneet olikin panostanut tuotekehitykseen ja venemerkkiensä uudistamiseen.[66]

Talvella 2010 venealan tilanne näytti jo huomattavasti paremmalta kuin vuotta aikaisemmin, vaikkakaan ennätysvuosien tahtiin ei vielä tultaisi pääsemään Helsingin venemessujen myyntitilastoissa. Bella-Veneillä tavoitteeksi asetettiin 60 veneen myynti Helsingin messuilla 2010, kun parhaimpina vuosina myyntiä on ollut 80 venettä. Osa yrityksen työntekijöistä oli vielä alkuvuodesta lomautettuna.[67]

Samana vuonna malliston uusin vene oli Bella 9000 Hybrid, joka kulki sekä sähköllä että dieselillä. Hiljaisessa vauhdissa vene käytti sähkömoottoria, yli kuuden solmun nopeuksissa käynnistyi dieselmoottori. Tuolloin odotettiin mielenkiinnolla, miten ostajat innostuisivat veneestä, sillä vaikka ekologisuus korostuu ostajien puheissa, akut tekivät veneestä kalliimman.[63] Vene jäi nopeasti pois mallivalikoimasta.[68] Se valittiin kaikesta huolimatta Helsingin venemessuilla 2012 messujen moottoriveneeksi.[69]

Vuodelle 2011 Bella-Veneet tavoitteli noin 40–45 miljoonan euron liikevaihtoa, mikä olisi noin 25 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Ennakkotilauksia vuodelle oli 800. Markkinat olivat jo selkeästi toipumassa taantumavuosista, mutta tilanne ei ollut vielä täysin normaali.[70]

Syksyllä 2011 Bella-Veneillä tehtiin kehitystyötä kaikkien kolmen tuotemerkin osalta, ja tavoitteena oli esitellä useita uusia malleja seuraavan vuoden Helsingin venemessuilla.[71] Kevät näyttikin venekaupan osalta lupaavalta, mutta ihmiset olivat yhä varovaisia ostopäätöksissään.[72]

Heinäkuussa 2012 Bella neuvotteli konkurssiin menneen ruotsalaisen Nimbusin omistajan Nimbus Holdingin kanssa sen omistamien venemerkkien ostamisesta. Merkkeihin kuuluivat Nimbus, Ryds, Paragon Yachts ja Storebro.[7] Kauppa ei toteutunut, mutta toteutuessaan se olisi tuonut lisää työpaikkoja erityisesti Kuopioon.[73]

Samana vuonna Bella-Veneet osti MV-Marinin venemalliston kuusi venemallia muotteineen ja valmistusoikeuksineen.[74] MV-Marinin venemalliston oston myötä Bella-Veneet sai haltuunsa yrityksen Access 7 -veneen muotit, joiden pohjalta kaudelle 2013 markkinoille tuotiin ohjaushyttivene Bella 700 Patrol. Veneen ajettavuus haluttiin kuitenkin paremmaksi kuin tavanomaisilla ohjaushyttiveneillä, joten runko uudistettiin jo uuden Flipper-malliston kanssa hyvää työtä tehneen Espen Thorupin johdolla.[75]

Syksyllä 2013 Bella-Veneillä arvioitiin, että alkavalla kaudella veneitä valmistettaisiin enemmän, sillä jälleenmyyjien varastot olivat tyhjentyneet lämpimän kesän seurauksena. Bella-Veneiden vuosittainen tuotanto oli tuolloin noin 800 venettä, ja alkuvuonna yritys oli kasvattanut myyntiään viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Vaikka veneala oli yhä taantunut, Bellan myyntiosuus oli kasvanut johtuen tuotekehittelystä.[76] Myös veneen huollon helppous ja joustavuus on kuluttajalle tärkeää, ja sen takia kysyntä sellaisista palveluista laskeutuu jälleenmyyjille.[77]

Vuonna 2013 Bella-Veneiden liikevaihdosta viennin osuus oli noin 75 prosenttia ja yrityksellä oli yli sata jälleenmyyjää 25 eri maassa.[11]

2010-luvun alussa Bellalla aloitettiin venemallien uudistus, joka kattaisi kaikki yrityksen kolmen venemerkkiä, Bellan, Flipperin ja Aquadorin. Suunnittelijaksi valittiin Espen Thorup. Hän aloitti uudistuksen Flipper-mallistosta, jonka kolme ensimmäistä uuden sukupolven venettä esiteltiin vuonna 2012. Parissa vuodessa uudistettuun uuteen Flipper-mallistoon kuului kymmenen uutta venemallia. Vuonna 2014 alettiin esitellä Bella-malliston uusia veneitä, ja myöhemmin uudistettaisiin myös Aquador-mallisto.[78]

Reilussa vuodessa Bella-mallistoon lisättiin seitsemän uutta venettä, ja samaan aikaan useita vanhoja malleja jätettiin pois tuotannosta. Muutamia niistä oli valmistettu vain pari vuoden ajan. Nopeasta uudistumisesta oli tullut venealalla välttämätöntä: enää samaa mallia ei pidetty tuotannossa jopa kymmentä vuotta vain pienillä muutoksilla, vaan trendien muutoksista oli tullut paljon aikaisempaa nopeampia.[79]

Myös Flipperin kaksi vuotta aiemmin käynnistynyt uudistuminen saatiin päätökseen, ja malliston uusin vene Flipper 600 ST valittiin Helsingin venemessuilla 2014 vuoden retkimoottoriveneeksi.[80] Malliston uudistus oli onnistunut, sillä vuonna 2014 Flippereitä rekisteröitiin 43 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.[81] Vene 15 Båt -messuilla helmikuussa 2015 Bella 600 BR valittiin vuoden avomoottoriveneeksi. [82]

Uudet Flipper-mallit saivat myös kansainvälistä huomiota: Flipper 600 DC valittiin finalistiksi European Powerboat of the Year -kilpailussa alle 25-jalkaisten veneiden sarjassa. Lisäksi Flipper 600 SC oli ehdolla Best of Boats 2014 -palkinnonsaajaksi huviveneiden sarjassa. Ehdokkuudet olivat tuolloisessa maailmantalouden tilassa tervetullut huomionosoitus kotimaiselle teollisuudelle ja tuotteille sekä kasvattivat suomalaisen tuotannon tunnettavuutta.[83]

Vuodesta 2015 Bella-Veneet on tehnyt tiivistä yhteistyötä Toivalan Metallin kanssa. Toivalan Metalli toimittaa Bella-Veneille osia ja komponentteja. Näitä erikokoisia, yksilöllisiä teräs- ja alumiiniosia tarvitaan eri puolilla venettä käytettäväksi.[84]

Vuonna 2016 Bellan liikevaihto oli reilut 26 miljoonaa euroa, ja 2017 sen arvioitiin nousevan 27,5 miljoonaan euroon.[85]

Düsseldorfin 2018 venemessuilla Bella 620C valittiin vuoden veneeksi alle 25-jalkaisten huviveneiden sarjassa.[86]

2018 Bella-Veneet Oy tuo markkinoille alumiinirakenteiset Falcon-veneet.[87]

Nimbus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys siirtyi syksyllä 2018 ruotsalaisen Nimbus Boatsin omistukseen.[4] Ruotsalaisella Nimbuksella on itsellään noin 145 työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli 2018 vajaat 50 miljoonaa euroa. [88]Bella-Veneiden liikevaihto oli 20–25 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Nimbus-konsernin liikevaihto oli vuonna 2019 noin 92–93 miljoonaa euroa, josta Bella-Veneiden osuus oli noin 26 miljoonaa euroa. Työntekijöitä Bella-Veneiden oston jälkeen konsernissa oli yhteensä noin 300, joista puolet Suomessa, sata Ruotsissa ja 50 Puolassa.[89]

Yrityskauppojen yhteydessä epäiltiin jo, että venetuotanto lopetetaan Kuopiosta, mutta kävikin päinvastoin: Nimbus antoi Bella-Veneille suunniteltavaksi ja valmistettavaksi uuden T8-mallinsa. Vene esiteltiin Düsseldorfin venemessuilla 2020, minkä jälkeen tilauksia tuli enemmän kuin tehtaalla oli valmiuksia tuottaa. Bella-Veneet palkkasi tällöin 15–20 uutta työntekijää ja selvitti, miten työntekoa voitaisiin entisestään tehostaa. Tavoitetahti oli saada valmiiksi kahden päivän välein yksi T8. [90]

Kesällä 2020 esiteltiin Bellan 50-vuotisjuhlamalli Flipper 900 DC kansainväliselle venemedialle Nauvossa.[90] Samana vuonna vene esiteltiin myös Genovan venemessuilla, jonne Bella-Veneet osallistui kolmen Flipper-veneen voimin. Esiteltävät veneet olivat 900 DC:n lisäksi 900 ST ja 600 DC, ja messujen tavoitteena oli esitellä mallistoa uusille jälleenmyyjille Välimeren maissa ja veneilijöillekin.[91] Veneen on piirtänyt norjalainen Karl Marius Norschau, ja tavoitteena on valmistaa mallia 50–70 kappaletta vuodessa.[90] Flipper 900 DC:n myynti sujui alkusyksynä niin hyvin, että kaikki tuotantosuunnitelmassa olleet veneet myytiin.[91]

Vuonna 2021 lanseerattiin uusi sähkövene Bella ZERO 6.3.[92] ja uudempi versio, Bella ZERO 6.1, näki päivänvalon keväällä 2022.

2021 Karl Marius Norschau ja Klaus Lamminpää aloittivat 2021 yhteistyön Aquadorin uuden venemallin parissa. Uusi Aquador 300 HT esiteltiin yleisölle UIVA Helsinki -tapahtumassa elokuussa 2022[93] ja Aquador 250 HT myöhemmin samana syksynä.[94] Kyseessä oli Aquadorin laajin tuoteuudistus 20 vuoteen. Vuonna 2025 tullaan esittelemään malliston kaikkien aikojen suurin vene, Aquador 380 HT.[95]

Vuonna 2023 venekauppa hiljeni odotettua rajummin, ja jälleenmyyjien varastot olivat täynnä. Sen seurauksena moni kotimainen venevalmistaja jätti toimintansa käynnistämättä kesälomien jälkeen.[96] Myös Bella-Veneet sulki suurimman osan tuotannostaan Kuopiossa. Tuotanto Larsmossa jatkui kuitenkin normaalisti, sillä epävarmuus kohdistuu ennen kaikkea alle kahdeksanmetrisiin veneisiin, ja Larsmossa valmistettavat veneet ovat yli kahdeksanmetrisiä. Kuopion tehtaan 140 työntekijästä noin 60 työntekijää olisi alustavasti lomautettuna noin kuukauden, minkä jälkeen työt jatkuisivat kolmepäiväisellä työviikolla. Bellalla seurataan tarkasti markkinoita, ja veneitä aiotaan valmistaa tulevaa vuotta varten kysynnän mukaan. Lomautuksista huolimatta Bella-Veneiden myynti oli alkusyksystä edellistä vuotta edellä. Yritys valmistaa vuodessa yhteensä yli 900 venettä, ja viennin osuus on noin 80 prosenttia.[97]

Design-historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bella alettiin jo 1970-luvulla tuntea perheveneiden valmistajana, ja samasta tuoteryhmästä muodostui yrityksen tukijalka myös tuleviksi vuosiksi. Vaikka mallisto monipuolistui 1970-luvun vuosista kattamaan kaiken pulpettiveneistä nopeisiin moottoriveneisiin, puoliliukuvat perheveneet säilyttivät asemansa.[12]

Vuoden 2008 taloudellisen taantuman jälkeen uusi nousu ei ollut kiinni pelkästään taloudellisista suhdanteista, vaan myös venemerkit kaipasivat päivitystä. Vuosien 2008 ja 2009 messut opettivat, että venemaailma oli muuttunut, ja Bellallakin tulisi muuttaa näkemyksiä. Oppia otettiin analysoimalla menestyneitä venemerkkejä.[65]

2010-luvulla mallivalikoimaa oli pyritty supistamaan; aikaisemmin Aquadorin tuotannossa on ollut enimmillään 15 eri mallia, mutta tuolloin arvioitiin, että viiden vuoden päästä riittäisi viisikin mallia ja niiden eri versiot. Bellaan ja Flipperiin kumpaankin jäisi noin kymmenen mallia eri versioineen. Venealalla oli sama suunta kuin autoteollisuudessa; asiakkaat odottavat jatkuvasti jotain uutta, ja siksi malleja on vähemmän, mutta ne ovat sitäkin kehittyneempiä. Myös kehityskustannusten kannalta malliston supistaminen oli viisasta.[85]

Bella-Veneet Oy siirtyi syksyllä 2018 ruotsalaisen Nimbus Boatsin omistukseen. Uudessa tilanteessa Bella-Veneillä ryhdyttiin miettimään entistä enemmän designia kansainväliseen makuun sopivaksi, kuitenkaan tekemättä samanlaista, mitä muualla jo on. Kansainvälisillä markkinoilla alettiin katsoa Aasian ja Australian suuntaan, kun ennen oli keskitytty liiaksikin Pohjoismaihin.[90]

Yrityskauppojen jälkeen Nimbus asetti tavoitteekseen Bellan venemallien brändien selkeyttämisen; Aquadorin designia haluttiin kehittää ja kirittää veneen vientiä maailmalle. Bellasta ja Flipperistä oli tullut keskenään aikojen saatossa niin samanlaisia, että Bella haluttiin palauttaa lähemmäs juuriaan perheiden yleiskäyttöveneenä ja Flipperiä viedään urheilullisempaan suuntaan, jotta se olisi kiinnostava sellaiselle ostajalle, joka myös ajaa urheilullisella autolla.[89]

Bella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bellan venemallistoon on vuosien aikana kuulunut useita, Suomessa suosituiksi nousseita venemalleja.

Vuonna 1975 tuli tuotantoon Bella 530 HT eli ”puukenkä”, jota valmistettiin 1980-luvun loppupuolelle mennessä 1600 kappaletta. Malli on Suomessa eniten valmistettu hardtop-vene. Tuotanto käynnistettiin uudestaan 1990-luvun puolivälissä,[98] ja se jatkui 2000-luvun puolelle asti.[78]

Myös 660-mallin pohjalta kehitetyt 700-sarjan veneet muodostuivat suosituiksi kansanveneiksi. Nykyisistä venetrendeistä ne poikkeavat pullealla muodollaan.[99]

Yksi pitkäikäisistä Bellan venemalleista esiteltiin vuonna 1988 nimellä Falcon 26 Molinari, ja sen tuotanto jatkui 2010-luvulle asti nimellä Falcon 26 Fantino. Veneitä valmistettiin yhteensä yli tuhat kappaletta. Veneen suosiota selittävät toimiva runkomuoto ja aikaa hyvin kestänyt muotoilu. Merkittäviä muutoksia tehtiin vuosina 1998 ja 2008.[24]

2010-luvun mallistouudistuksessa veneisiin lisättiin räväkkyyttä oranssinvärisillä yksityiskohdilla runkoteippauksissa, istuinverhoilussa ja yksityiskohdissa. Mallivuodelle 2018 värikkäistä runkoteippauksista kuitenkin luovuttiin, ja oranssien yksityiskohtien vaihtoehdoksi tuli harmaa.[100]

Aquador[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aquador-veneyrityksen perusti mainostoimistoyrittäjä Sakari Mattila, ja Raimo Sonninen oli mukana vähemmistöosakkaana.[26] Vuonna 1993 suunniteltiin Aquador 22 -vene, jonka valmistuksen Bella-Veneet aloitti vuonna 1994 Kuopiossa.[33] Bella osti keväällä 1996 puolet Aquador Yachts Oy:stä, ja yhdessä suunniteltiin myös 26-jalkainen versio.[26]

Ensimmäinen Aquador-malli, 22 HT, esiteltiin Helsingin venenäyttelyssä 1995. Seuraava uusi malli oli 26 HT, ja samaan aikaan veneiden valmistus siirtyi Bella-Veneille. Vuonna 1998 perustettiin Aquador Boats Oy ja veneiden valmistus siirtyi Irlantiin. Valmistuskustannukset nousivat kuitenkin nopeasti liian suuriksi, työvoiman saannissa oli ongelmia ja tuotanto takkuili, vaikka kysyntää olisi riittänyt eurooppalaisilla markkinoilla. Aquadorin mallisto muotteineen päätettiin myydä, ja ostajaksi löytyi Bella-Veneet.[101]

Aquador 21 WA esiteltiin vuonna 1999. Sen suunnittelivat Rolf Eliasson ja Jörvel Sundqvist. Kesken veneen suunnitteluprosessin Bella-Veneet osti Aquadorin ja tuotanto palasi Irlannista Suomeen, Kuopioon. Koska Aquador-veneiden laatu parani omistajavaihdoksen myötä, veneiden hinnat nousivat noin 15 prosenttia.[102]

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Aquador oli johtava suomalainen premium-venemerkki. Koventuneen kilpailun myötä Aquadorin tyyli alkoi kuitenkin jäädä kilpailijoiden varjoon, ja mallisto alkoi kaivata päivitystä. Vuonna 2017 esiteltiin malliston uusi lippulaiva, 35 AQ. Sen oli suunnitellut jo aikaisemmin Bellan ja Flipperin mallistot uudistanut Espen Thorup. Perinteisestä Aquador-tyylistä poiketen vene oli kulmikkaampi ja muotoilultaan jyrkkälinjaisempi. Se sai hyvän vastaanoton heti ensiesittelyssään Düsseldorfin venemessuilla.[66]

Flipper[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flipperin historia alkaa vuodesta 1966, jolloin nauvolainen Harry Ölander perusti Na-Boats-veneveistämön. Flipperit suunnitteli ruotsalainen Sigurd Isacson, jonka suunnittelemasta porrasvakaajapohjasta tuli Flipper-veneiden tavaramerkki. Flipper-veneiden nimi tuli 1960-luvun suositun televisiosarjan samannimiseltä delfiiniltä, ja se antoi veneille tuoreen ja positiivisen imagon.[103]

Flipper tunnettiin laadukkaasta lasikuitutyöstään, ja se siirtyi myös ensimmäisten venemerkkien joukossa käyttämään ainoastaan kerrosrakenteisia kansia. 1980-luvun alkuvuosien menestysvene oli Flipper 640 HT, jota valmistettiin yli tuhat kappaletta. Malliston lippulaivaksi muodostui kuitenkin vuonna 1984 markkinoille tullut Flying Flipper.[103]

Hyvässä nosteessa ollut Flipper haki entistä parempia kasvun mahdollisuuksia, kun se myytiin vuonna 1986 Rapalalle ja vuonna 1990 edelleen Siltala Yachtsille. Lopulta Bella-Veneet Oy osti Flipperin oikeudet, muotit ja Flipper-tuotenimen vuonna 1992. Flipperin imago lisäsi välittömästi Bella-Veneiden kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. 2000-luvun alussa Sigurd Isacson jättäytyi sivuun ja Håkan Södergren otti täyden vastuun Flippereiden suunnittelusta. [103]

2010-luvun alussa uudistettiin koko Flipper-mallisto.[104] Uudistukset aloitettiin etsimällä sopiva huippusuunnittelija, ja valituksi tuli Espen Thorup. Hänelle annettiin vapaat kädet suunnitella 6–9 metrin day cruiser -veneiden sarja.[65] Veneillä pyrittiin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin entistäkin paremmin muuttamalla veneiden muotoilua, helpottamalla käsittelyä sekä jäykistämällä ja kestävöittämällä veneen rakenteita. Vuosina 2012–2014 markkinoille tuli yhteensä kymmenen uutta Flipper-mallia.[104]

Thorupin suunnittelemat neljännen sukupolven Flipperit uudistivat mielikuvaa Flipper-brändistä. Uusilla veneillä tähdättiin premium-luokkaan, kun aikaisemmat mallit olivat olleet mielikuvaltaan vaatimattomampia. Flipper oli selvinnyt 1990-luvun lamasta Bella-Veneiden omistuksessa, mutta sittemmin merkin kehitykseen panostettiin selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Aquadoriin, jonka Bella-Veneet osti vuonna 2000. Flipperin kolmannen sukupolven veneet eivät saavuttaneet suurta suosiota, mutta Thorupin uusilla malleilla kiinnostus venemerkkiä kohtaan nousi uudelle tasolle.[105]

Falcon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alumiinirakenteiset Falcon-veneet tulivat markkinoille kaudella 2018, ja niiden alumiinirungot valmistaa ähtäriläinen Campnou Oy. Alumiiniveneet olivat jo edeltävinä vuosina kasvattaneet suosiotaan venemarkkinoilla, joten Bella-Veneilläkin aika katsottiin otolliseksi oman tuotannon käynnistykselle. Erityisesti Pohjoismaiden markkinoilla alumiiniveneillä oli vahva asema.[106]

Falcon-nimi oli Bella-Veneillä käytössä jo aikaisemmin; vuonna 1986 syntynyt tuolloinen Bellan lippulaivabrändi Falcon sai inspiraationsa italialaisilta venesuunnittelijoilta, kun kansanomaisesta Bellasta haluttiin tehdä salonkikelpoinen. Alumiinirakenteiset Falconit toivat nimen takaisin Bella-Veneiden mallivalikoimaan, tällä kertaa laadukkaina monikäyttöveneinä.[106]

Falcon-alumiiniveneiden valmistus alkoi syksyllä 2017 kahdella mallilla (BR6 ja BR7), ja seuraavana vuonna tuotantoon lisättiin kaksi mallia (BR5 ja BR8).[106] Kabiiniversion (C7) tuotanto aloitettiin vuonna 2019,[107] ja malliston kuopus (BRs 4) esiteltiin vuonna 2021.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Vainu.io search.vainu.io.
  2. ↑ a b c Lappalainen, Tiia: Bella nousee tuhkasta. Kauppalehti, 6.2.2007.
  3. ↑ Bella-Veneet Oy myyty Nimbus Boats Sweden AB:lle 4.12.2018. Bella-Veneet Oy. Viitattu 8.3.2023.
  4. ↑ a b Veli-Pekka Hämäläinen: Bella-Veneiden perustaja myy elämäntyönsä Ruotsiin Yle.fi uutiset. 4.12.2018. Viitattu 4.12.2018.
  5. ↑ Three out of every four boats exported 10.2.2006. Bella Boats. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 6.2.2007. (englanniksi)
  6. ↑ Yhteistyö Brunswick/Mercuryn kanssa Bella Boats. Arkistoitu 11.7.2007. Viitattu 6.2.2007.
  7. ↑ a b c Bella-veneet hamuaa ruotsalaisyritystä, Yle, viitattu 7.7.2012
  8. ↑ Pietiläinen, Matti: Veneiden valmistaminen elättää noin 480 pohjoissavolaista. Savon Sanomat, 28.3.2008, 101. vsk, s. A8.
  9. ↑ Karusuo, Pete: Syöksy-Sonninen. Vene, 2000, nro 5.
  10. ↑ a b c d e Viskari, Pekka: Bella-Veneet – Vetten kaunottaria. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto, 1992, s. 14-15.
  11. ↑ a b c d e f g Jalkanen, Sari: Bella-Veneet. NMT, 4/2013, s. 40-43.
  12. ↑ a b Bella-Veneet Oy: Bella-Veneet Oy - johtava venevalmistaja Kuopiosta. Arkisto, 1990.
  13. ↑ a b c d Bella-Veneet Oy: Arkisto. Arkisto, 1990.
  14. ↑ a b c d Yritysesittely: Bella-Veneet Oy ”Tämä ei enää ole mitään puuhastelua”. Finnboat News, 1992, s. 8-9.
  15. ↑ Ruokolainen, Martti: Veneen tekijä. City, 1990, s. 10.
  16. ↑ Veneteollisuus ottaa tuotantomallia autoista. Helsingin Sanomat, 6.2.1989, s. 23.
  17. ↑ Virtanen, Hannu: Bella-Veneet kouluttaa työntekijät yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa. Teollisuusviikko, 18.8.1988, s. 9.
  18. ↑ Laurila, Mauri: Yrittäjä koko elämänsä. YIT, 1992, s. 25.
  19. ↑ a b c Bella-Veneet Oy: Veneteollisuuden tila ja tulevaisuus Skandinaviassa. Arkisto, 1990.
  20. ↑ a b c d Sepponen, Mikko: Bella on laman harvoja voittajia. Virhe: Lehtiviitemallineessa julkaisuparametri on pakollinen. [ Ohje ], 1995.
  21. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 19.5.1989.
  22. ↑ MB ja Bellan imago. Johtotähti, 1989, nro 2, s. 24.
  23. ↑ Pöyhönen, Eero: Maskuliininen Bellissimo. Kippari, 2016, nro 7, s. 84-89.
  24. ↑ a b Kuronen, Markku: Ajettava kestosuosikki. Venemestari, 2011, nro 3.
  25. ↑ Bellalla huikea kehityskaari. Ratas, 1989, nro 5, s. 4.
  26. ↑ a b c d Halonen, Antti: Rakkaudesta veneisiin iltalehti.fi. 31.10.2019. Viitattu 9.3.2023.
  27. ↑ Saukonsaari, Kirsi: Perheyritys kestänyt tyynet ja myrskyt. Hyvä yritys!, 1995, s. 13.
  28. ↑ Saarela, Ahti: Suomessa tarvitaan ainakin 50 000 uutta yritystä 1990-luvulla. Kainuun Sanomat, 11.10.1992, s. 6.
  29. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 9.2.1990.
  30. ↑ Lommi, Ilpo: Bella pitää suomalaista veneteollisuutta pinnalla. Kauppalehti, 12.10.1992, s. 11.
  31. ↑ Holtari, Timo: Vene tehdään kuin auto. Fakta, 1992, nro 10, s. 73.
  32. ↑ Lama-Suomen kummajainen. Freedays, 1992.
  33. ↑ a b Pöyhönen, Eero: Aquador 22 uudisti HT:n konseptin. Kippari, 2012, nro 4, s. 108-111.
  34. ↑ Bella Boats, Finnlands nummer 1. Skipper, 1994, nro 8, s. 43. (saksaksi)
  35. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 26.2.1993.
  36. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 22.10.1993.
  37. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 23.3.1994. (ruotsiksi)
  38. ↑ Bella testar allt. Båtbranschen, 1992, nro 3, s. 11. (ruotsiksi)
  39. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 12.4.1994.
  40. ↑ a b Kapiainen, Päivi: Venekauppa elpyy tasaisesti. Karjalainen, 7.4.1994, s. 13.
  41. ↑ a b Bella OMC:n venevalmistajaksi. Savon Sanomat, 13.1.1994, s. 12.
  42. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 28.10.1994.
  43. ↑ a b Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 7.4.1995.
  44. ↑ a b Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 2.1.1995.
  45. ↑ Salin, Kimmo: Bella-Veneet osti Sunmarin. Kauppalehti, 19.10.1995, s. 5.
  46. ↑ Menestystarina messuilta: Bella-Veneet teki kaupat 50 moottoriveneestä. Messuviesti, 1995.
  47. ↑ Bella-Veneet Oy: Lehdistötiedote. Arkisto, 13.10.1995. (saksaksi)
  48. ↑ Hermola, Kari: Aquadorit tehdään Irlannissa. Vene, 1999, nro 9, s. 61-62.
  49. ↑ Juutilainen, Jouko: Bella tekee uuden tehtaan Kuopioon. Savon Sanomat, 22.6.2000, s. 17.
  50. ↑ Veneentekijöitä valmistuu kohdennetulla koulutuksella. Ammattilainen, 2001, nro 1, s. 7.
  51. ↑ Bellan kasvu Euroopan huippua. Saaristouutiset, 2002, s. 50-51.
  52. ↑ Salin, Kimmo: Bella-Veneet hakee uutta vauhtia Brunswickista. Kauppalehti, 7.2.2003, s. 13.
  53. ↑ Hulkko, Kustaa: Ilmiö nimeltä Bella. Suomen Kuvalehti, 2005, nro 46, s. 44-47.
  54. ↑ a b c Oikkonen, Markku: Flipper on elänyt venemaailman murrokset. Vene, 2016, nro 2, s. 32-42.
  55. ↑ Uutissivu palosta 2.8.2006. Bella Boats. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 6.2.2007.
  56. ↑ Löf, Marika: Venealan tutkimuskeskus Kuopioon. Savon Sanomat, 27.3.2008, 101. vsk, s. A18.
  57. ↑ Venetehtaan tiloja tuhoutui tulipalossa Verkkouutiset. 20.12.2009. Viitattu 20.12.2009. [vanhentunut linkki]
  58. ↑ Bella-Veneet sulkee kuusi tehdastaan loppuvuodeksi Etelä-Suomen Sanomat. 2.9.2008. Viitattu 14.9.2023.
  59. ↑ Bella varovaisin odotuksin Helsingin venemessuille Yle. 2.2.2009. Viitattu 15.9.2023.
  60. ↑ Venemessuilla on tehty kauppoja Yle. 14.2.2009. Viitattu 15.9.2023.
  61. ↑ Bellan tuotanto lähtee käyntiin ensi viikolla Yle. 2.3.2009. Viitattu 15.9.2023.
  62. ↑ Nissen-Lie, Ole Henrik: Nøkkelferdige båter. Båtliv, 2010, nro 1. (norjaksi)
  63. ↑ a b c Laukkanen, Anna: Bella harppoo eteenpäin. Savon Sanomat, 22.9.2010.
  64. ↑ Kippari, 2009, nro 11, s. 6.
  65. ↑ a b c Törmänen, Eeva: Kun Flipperistä tehtiin venemaailman Porsche. Talouselämä, 10.2.2012, s. 18-21.
  66. ↑ a b Rosenqvist, Juha: Takaisin huipulle. Saaristo, 2017, nro 2, s. 30-34.
  67. ↑ Venealan näkymät kohentuneet Yle. 27.1.2010. Viitattu 15.9.2023.
  68. ↑ Knutsen, Atle: Bella Boats forbedrer etter tester. Båtmagasinet, 2014, nro 3, s. 73. (norjaksi)
  69. ↑ Sjölund, Jan: Vene-jussit jaettu. Venemestari, 2012, nro 3, s. 80-81.
  70. ↑ Bellalla valoisat näkymät Yle. 1.2.2011. Viitattu 15.9.2023.
  71. ↑ Venekauppa hiljennyt jälleen Yle. 11.10.2011. Viitattu 15.9.2023.
  72. ↑ Venekauppa nousussa Yle. 13.3.2012. Viitattu 15.9.2023.
  73. ↑ Lehti: Bella-Veneet havittelee venefirmaa Ruotsista Etelä-Suomen Sanomat. 21.8.2012. Viitattu 15.9.2023.
  74. ↑ Lehti: Bella-Veneet osti MV-Marinin venemalleja Yle. 4.1.2012. Viitattu 15.9.2023.
  75. ↑ Bella 700 Patrol - uuden muodin mukainen. Venemestari, 2014, nro 12, s. 56-59.
  76. ↑ Lehti: Bella-Veneillä hyvä vire Yle. 26.9.2013. Viitattu 14.9.2023.
  77. ↑ Bella-Veneet on noussut autotallista maailman huipulle Business Kuopio. 25.4.2018. Viitattu 15.9.2023.
  78. ↑ a b Sjölund, Jan: Paluu tulevaisuuteen I: HT-vene. Venemestari, 2016, nro 7-8, s. 58-67.
  79. ↑ Kanerva, Tuomo: Monipuolinen muotivene. Vene, 2016, nro 2, s. 72-75.
  80. ↑ Venemestari, 2014, nro 3, s. 58.
  81. ↑ Kanerva, Tuomo: Nuorekkaat perheveneet. Vene, 2015, nro 8, s. 42-45.
  82. ↑ Vene 15 Båt: Bella 600 BR voitokas Kippari. 20.2.2015. Viitattu 15.9.2023.
  83. ↑ Flipper-veneet huomioitu Euroopan laajuisesti STT Info. 16.10.2014. Viitattu 15.9.2023.
  84. ↑ Bella-Veneet Oy Toivalan metalli. Viitattu 27.2.2023.
  85. ↑ a b Bellan uusi lippulaiva on äijävene ja merten maasturi Kauppalehti. 13.2.2017. Viitattu 9.8.2023.
  86. ↑ Bella voitti tärkeimpien venemessujen ykköspalkinnon Savon Sanomat. 20.1.2018. Viitattu 15.9.2023.
  87. ↑ Bella-Veneet Oy tuo markkinoille uuden alumiinivenemalliston STT Info. 29.9.2017. Viitattu 9.8.2023.
  88. ↑ Räsänen, Jukka-Pekka: Autotallista maailman huipulle. Savon Sanomat, 5.12.2018, s. A2-3.
  89. ↑ a b Bellan ruotsalaisomistaja kiikaroi uusia kauppoja ja esittelee Kuopiosta tulevan uutuuden Kauppalehti. 10.5.2019. Viitattu 7.8.2023.
  90. ↑ a b c d Nikula, Paula: Ilkeimmät ehtivät epäillä veneiden valmistuksen loppuvan Kuopiossa – T8 nosti Bella-Veneet liitoon, palkkaa lisää väkeä. Kauppalehti, 7.2.2020.
  91. ↑ a b Inkinen, Ari: Salone Nautico Genova: Flipperin näytön paikka Vene. 6.10.2020. Viitattu 28.2.2023.
  92. ↑ Bella Zero on vasta alkua - Nimbuksen kiikarissa lisää sähköveneitä, joista osa tehdään Suomessa Kauppalehti. 27.8.2021. Viitattu 14.9.2023.
  93. ↑ Uiva 2022: Aquador 300 HT – Isomallekin seurueelle Vene. 21.8.2022. Viitattu 8.3.2023.
  94. ↑ AQ 250 HT Aquador Boats. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
  95. ↑ Aquador Models Aquador Boats. Viitattu 8.3.2023. (englanniksi)
  96. ↑ Nikula, Paula: Surkein vuosi vuosiin: Moni venevalmistaja on pysäyttänyt tuotannon Kauppalehti. 16.8.2023. Viitattu 21.8.2023.
  97. ↑ Eskanen, Jukka: Venekaupassa on epävarmat ajat – uusien veneiden ensirekisteröinnit vähentyivät lähes kolmanneksen Yle. 76.8.2023. Viitattu 21.8.2023.
  98. ↑ Pöyhönen, Eero: Käytettyä katsomassa: Bella 530 HT Classic + Evinrude F 25 -01 Kippari. 1.6.2010. Viitattu 18.9.2023.
  99. ↑ Nieminen, Juha: Käytettyä ajamassa: Bella 700 – Aikansa supersuosikki Kippari. 16.7.2022. Viitattu 27.2.2023.
  100. ↑ Sjölund, Jan: Perhesportti. Venemestari, 2017, nro 5, s. 66-73.
  101. ↑ Leppä, Vesa: Vakuuttava paluumuuttaja. Kippari, 2001, nro 5, s. 26-31.
  102. ↑ Kalland, Anton: Käyttövene huviveneen kuorilla. Kippari, 2014, nro 5, s. 92-97.
  103. ↑ a b c Oikkonen, Markku: Flipper has lived through boating disruptions. Vene, 2016, nro 2. (englanniksi)
  104. ↑ a b Historia Flipper Boats. Viitattu 15.9.2023.
  105. ↑ Sjölund, Jan: Lainahöyhenissä. Venemestari, 2012, nro 3, s. 84-91.
  106. ↑ a b c Kakko, Karel: Bellan Falcon iskee kynnet alumiinivenemarkkinoihin – Falcon BR 6 ja BR 7 Kippari. 23.8.2021. Viitattu 28.2.2023.
  107. ↑ Virtanen, Juha: Veneala esittäytyy vahvasti Uivassa. Kippari, 2019, nro 8, s. 38.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bella-Veneet&oldid=22176907”