Otto Valmari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Otto Valmari (12. tammikuuta 1882 Kemi11. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen Osuusliike Elannon toinen johtaja ja aiemmin urallaan opettaja ja kauppakoulun rehtori.[1]

Otto Valmarin vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Valmari ja Elsa Matilda Vaara. Hän toimi vuosina 1899–1901 Trävaruaktiebolaget Kemin konttoristina. Jatkettuaan opintojaan hän valmistui ylioppilaaksi Kemin Suomalaisesta yhteiskoulusta. Tämän jälkeen hän toimi kaksi vuotta samassa opinahjossa matematiikan ja luonnontieteiden opettajana. Sen jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa opiskellen välillä vuonna 1909 Breslaun yliopistossa Saksassa. Helsingin yliopiston opiskelujen rinnalla hän toimi Hangon suomalaisen yhteiskoulun opettajana vuoteen 1913. Vuonna 1911 hän suoritti kandidaatin tutkinnon pääaineina sovellettu fysiikka, kemia ja kansantalous. Vuosina 1913–1915 hän toimi Oulun kauppakoulun rehtorina siirtyen sitten Osuusliike Elannon toiseksi johtajaksi ykkösjohtajuuden ollessa Väinö Tannerilla. Valmarin vastuulla oli Elannon liiketoiminnan voimakas kehittäminen 1920-luvulla, joka tarkoitti uusia liikerakennuksia. Hänellä oli suora vastuu Elannon leipomosta, lihajalostamosta ja ravintolaliiketoiminnoista.[1]

Otto Valmarin puoliso vuodesta 1917 oli Elsa Riekki, jääkäriaktivismista tunnetun oululaisen Esko Riekin sisar. Heillä oli kaksi tytärtä. Hänen nuorempi veljensä Johannes ”Janne” Valmari toimi Helsingin yliopiston maanviljelyskemian professorina. Valmarin sisar Olga oli naimisissa Virossa syntyneen eversti ja vaihtoehtolääkäri Hans Kalmin kanssa.[1] Otto Valmari saatettin 1000-lukuisen saattoyleisön läsnäollessa Helsingin päärautatieasemalla. Varsinainen hautaus tapahtui Oulussa. Otto Valmari haudattiin vaimonsa suvun hautaan Oulun hautausmaalle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kuollut - Johtaja Otto Valmari. Helsingin Sanomat, 12.5.1930, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2022.
  2. Johtaja O. Valmarin viimeinen matka. Helsingin Sanomat, 16.5.1930, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 26.4.2022.