Työväentalomuseo
| Valtakunnallinen Työväentalomuseo Teuron työväentalo |
|
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Museo |
| Sijainti | Hj. Elomaankatu, 11130 Riihimäki |
| Perustettu | 25. lokakuuta 1969 |
| Kotisivut | http://www.tyovaentalomuseo.fi/ |
| Koordinaatit | |
 Valtakunnallinen Työväentalomuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Valtakunnallinen Työväentalomuseo eli entinen Teuron Työväentalo on Riihimäen Peltosaaressa sijaitseva museo.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalon historia 1908–1968[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammelan Teuron kylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906.[1] Työväentalo valmistui vuonna 1908. Hirret saatiin lahjoituksina seudun talollisilta, mutta joitain rakennustarvikkeita jouduttiin ostamaankin. Rakennustyöt tehtiin talkoilla. Talon suunnitteli kirvesmies Heikki Hagqvist.[1]
Talo oli kylän ainoa kokoontumispaikka, ja siellä järjestettiin muun muassa tanssi-iltamia ja harjoiteltiin näytelmiä, joita sitten esitettiin talolla. Vuoden mittaan talolla pidettiin kolmet suuret juhlat: kevät-, kesä- ja syysjuhlat, joiden ohjelmassa oli puheita, laulua, näytelmiä, erilaisia ulkopelejä sekä tanssia.[1]
Sisällissodan aikana taloa piti hallussaan punakaarti.[2]
1930-luvulla taloa laajennettiin. Siihen tehtiin eteinen, johon kuului sisäänkäynti, narikka ja putka. Näyttämön laajentamistakin suunniteltiin, mutta se jäi toteuttamatta.[1]
Muun muassa maaltamuuton seurauksena Teuron työväenyhdistyksen toiminta sammui 1960-luvun mittaan.[1]
Museon historia 1969–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museo perustettiin 25. lokakuuta 1969[1] tallentamaan ja esittelemään työväenliikkeen toimintaa.[3]
Vuonna 1969 talo siirrettiin Riihimäelle ilman laajennusosaa. Siirron jälkeen talon pärekatto uusittiin kahdesti, kunnes vuonna 2007 se vaihdettiin vanhan ajan tyyliseksi huopakatoksi.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloon kuuluu kuisti, juhlasali näyttämöineen sekä salin toisessa päässä sijaitseva kahvila-puffetti ja keittiö. Sali oli talvisin kylmä, sillä sen lämmitykseen käytetty tiiliuuni ei tahtonut riittää. Vaatenaulakot olivat poikkeuksellisesti eteisen sijaan kahvion puolella, minne ne annettiin salin perällä olevasta luukusta. Epätavanomaista oli myös se, ettei talossa ollut erillistä vahtimestarin asuntoa, vaan vahtimestarit asuivat joko työväentalon läheisyydessä olevissa asunnoissa tai talon keittiössä.[4]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museota ylläpitää Työväenperinteen Tutkimus ry.[2]
Museon näyttelyt koostuvat niin itse rakennuksesta kuin sinne kerätystä aineistosta. Museossa on näyteillä noin 200 suomalaisen työväenliikkeen historiaan liittyvää esinettä.[5] Perusnäyttelyn lisäksi museolle kootaan kesäajaksi vaihtuvia näyttelyitä työnväenliikkeen historiasta sen toiminnan eri alueilta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Museorakennus - Valtakunnallinen Työväentalomuseo, tyovaentalomuseo.fi, viitattu 12.1.2022
- ↑ a b Juhliva Työväentalomuseo kiinnostaa nuoriakin Yle Uutiset. 19.9.2009. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Valtakunnallinen Työväentalomuseo - talo täynnä työväenliikkeen historiaa, tyovaentalomuseo.fi, viitattu 30.7.2020
- ↑ Pohjakallio, Lauri: Lounaishämäläisiä työväentaloja. Julkaisussa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys Vuosikirja 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1999.
- ↑ Näyttelyt - Valtakunnallinen Työväentalomuseo, tyovaentalomuseo.fi, viitattu 30.7.2020.