Riihiviidan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riihiviidan kartano on Riihimäen ja Hausjärven kuntarajan tuntumassa sijaitseva kartano. Kartano perustettiin alkujaan Multamäen kruununuudistilaksi vuonna 1827.[1] Kartanon omistajaksi tuli vuonna 1911 kunnallispoliitikko ja Riihimäen ensimmäinen kauppalanjohtaja Anders Rudolf Gestrin.[2] Tätä ennen tilan omisti eversti Hugo Standertskjöld osana Ryttylän kartanoa. Gestrin rakennutti kartanon jugendtyyliä edustavan kaksikerroksisen puisen päärakennuksen 1916. Päärakennus sijaitsee puistomaisen pihan ympäröimänä talouspihan pohjoispuolella. Läheinen navettarakennus rakennettiin 1840-luvulla ja uusittiin 1924. Kartanon itäpuolella avautuu laaja, edelleen viljelty peltomaisema. Kartanon alue kuuluu Rakennettu Häme 2003-inventoinnin mukaan maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.[1] Kuninkaankartaston mukainen tie kulkee kartanopihan eteläpuolelta. Kartanoa on isännöinyt Kaj af Enehjelm vuodesta 1998 lähtien.[3]

Riihiviidan kartanosta luovutettiin 1940-luvulla 70 tilaa ja tonttia käsittävä alue, jolle muodustui kokonainen siirtoväestön ja rintamalta palanneiden kylä, Siirtola.[2] Kylässä toimi myös vuodesta 1952 lähtien kansakoulu arkkitehti Lauri Heinäsen suunnitelemassa koulurakennuksessa. Oppilaspuutteen johdosta koulu lakkautettin 1971, jääden näin toiminnaltaan Riihimäen historian lyhytaikaisimmaksi. Koulun lakkauttamisen jälkeen rakennus muutettiin kehitysvammaisten työkeskukseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Riihimäen rakennuskulttuuria 2010 (sivu 83, Kartanot - 3, Riihiviidan kartano), riihimaki.fi, viitattu 22.9.2020.
  2. a b Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt (sivut 268-270, kohteet 239-242 - Riihiviidan kartano ja kulttuurimaisema), riihimaki.fi, viitattu 22.9.2020.
  3. Maanomistajain liiton syyskokous päätti, maanomistajainliitto.fi, viitattu 22.9.2020.