Unikko-kuosi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Unikko-kankaita.

Unikko on suomalaisen tekstiilitaiteilija Maija Isolan Marimekolle alun perin vuonna 1964 suunnittelema kukkakuosi.[1]

Unikko palasi markkinoille 1990-luvulla Isolan tyttären Kristina Isolan ajanmukaistamana versiona. Kristina Isola muokkasi Unikosta myös Mini-Unikot -kuosin. 2000-luvun vaihteessa Unikko oli Marimekon myydyin kuosi.lähde? Sitä on käytetty sisustustuotteiden lisäksi esimerkiksi vaatteissa. Unikko-tuotteita on valmistettu useissa maissa.

Unikko-kuosia on myös kopioitu. Vuonna 2008 italialainen muotitalo Dolce & Gabbana käytti sitä ilman lupaa tuotteissaan ja joutui maksamaan korvauksia Marimekolle.[2]

Unikko-tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Astiat, tarjottimet, keittiöpurkit, pannulaput, uunikäsineet, tabletit, verhot
  • Vuodevaatteet, pyyhkeet, meikkipussit, laukut
  • Kansiot, vihkot
  • Kumisaappaat, Manolo Blahnikin kengät,[3] kävelysauvat, sateenvarjot
  • Kännykän kuoret, luottokortit, televisiot
  • Avaimenperät, heijastimet, kukkarot, magneetit

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Unikko 50 vuotta Marimekko. Viitattu 12.5.2014.
  2. Marimekko ja D&G sopivat Unikko-riidan rahalla HS.fi. 14.10.2008. Viitattu 12.5.2014.
  3. Jokinen, Juha Veli: Näin Marimekko kansainvälistää kasvojaan Iltalehti.fi. 12.12.2007. Viitattu 12.5.2014.