Unikko-kuosi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Unikko on suomalaisen tekstiilitaiteilija Maija Isolan Marimekolle alun perin vuonna 1964 suunnittelema kukkakuosi.[1]
Unikko palasi markkinoille 1990-luvulla Isolan tyttären Kristina Isolan ajanmukaistamana versiona. Kristina Isola muokkasi Unikosta myös Mini-Unikot-kuosin. 2000-luvun vaihteessa Unikko oli Marimekon myydyin kuosi.lähde? Sitä on käytetty sisustustuotteiden lisäksi esimerkiksi vaatteissa. Unikko-tuotteita on valmistettu useissa maissa.
Unikko-kuosia on myös kopioitu. Vuonna 2008 italialainen muotitalo Dolce & Gabbana käytti sitä ilman lupaa tuotteissaan ja joutui maksamaan korvauksia Marimekolle.[2]
Unikko-tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Astiat, tarjottimet, keittiöpurkit, pannulaput, uunikäsineet, tabletit, verhot, säilyttimet
- Vuodevaatteet, pyyhkeet, meikkipussit, laukut, huovat
- Kansiot, vihkot, muistikirjat, kynät
- Kumisaappaat, Manolo Blahnikin kengät,[3] kävelysauvat, sateenvarjot, takit, housut, sukat ja muita vaatteita
- Kännykän kuoret, luottokortit, televisiot, valaisimet, pöydät, jakkarat
- Avaimenperät, heijastimet, kukkarot, magneetit
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Unikko 50 vuotta Marimekko. Viitattu 12.5.2014.
- ↑ Marimekko ja D&G sopivat Unikko-riidan rahalla HS.fi. 14.10.2008. Arkistoitu 29.1.2011. Viitattu 12.5.2014.
- ↑ Jokinen, Juha Veli: Näin Marimekko kansainvälistää kasvojaan Iltalehti.fi. 12.12.2007. Viitattu 12.5.2014.