Riihimäen keskuskirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Riihimäen keskuskirkko
Riihimäen Keskuskirkko
Riihimäen Keskuskirkko
Sijainti Riihimäki
Seurakunta Riihimäen seurakunta
Rakentamisvuosi 1905
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Nyström–Petrelius–Penttilä
Materiaali puu
Istumapaikkoja 630
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Riihimäen keskuskirkko on Riihimäen keskustassa sijaitseva puukirkko. Sen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Nyström–Petrelius–Penttilä ja se valmistui vuonna 1905. Kirkkoa on laajennettu vuonna 1927 ja korjauksia suoritettu vuosina 1952, 1977–1978 ja 2005. Kirkossa on 630 istumapaikkaa.[1] Kirkossa toimii Riihimäen seurakunta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen kuuluessa Hausjärven kuntaan palveli riihimäkeläisiä vuonna 1789 valmistunut Hausjärven kirkko. Riihimäkeläiset kävivät jumalanpalveluksessa jalkaisin ja talvisin hevoskyydillä. Kävelymätkä lyheni kolmella kilometrillä, kun Riihimäen ja Hikiän välillä alkoi kulkea kirkkojuna.[2]

Aloite rukoushuoneen rakentamisesta Riihimäelle tuli lähetysompeluseuraväen piiristä. Rahaa tämän rukoushuoneen rakentamiseen kerättiin mm. arpajaisilla. Hausjärven kunta luovutti osan viinaverovaroista, seurakunta antoi 3 000 markkaa ja suuriruhtinaskunnan senaatti osallistui 16 000 markalla sekä myöntämällä puuta Kytäjärven kruununmetsästä. Tontin rukoushuonetta varten lahjoitti Karan kartanon isäntä Torsten Nordensvan.

Rukoushuoneen suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Nyström-Petrelius-Penttilä ja se vihittiin kirkoksi helluntaina 1905. Vihkijänä oli Porvoon piispa Herman Råbergh.[1] Omalla kirkolla oli suuri vaikutus koko Riihimäen yhdyskunnan kehitykseen. Seurakunta itsenäistyi Hausjärvestä kauppalan kanssa vuonna 1922.

Kirkkoa uudistettiin 1927 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan. Kirkon tornia korotettiin ja istumapaikkojen määrää lisättiin 800:an. Kirkko vaurioutui talvisodan pommituksissa, mutta kirkko korjattiin välirauhan aikana sekä vuonna 1952. Vuosina 1977-1978 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin kirkon sakasti. Viimeisimmän korjauksen aikana 2005 toteutettiin arkkitehti Hanna Lyytisen suunnitelema väritys ja valaisimet.

Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkosalin kuorisyvennys pilastereineen muodostaa "Taivaan portti"-aiheen. Kirkon kristallisen kynttiläkruunun on kirkolle lahjoittanut ylikonduktööri Gustaf Skogster. Alttariseinällä on kuvataiteilija Hannes Autereen veistämä, seurakuntanuorten lahjoittama krusifiksi. Kattoholvin koristemaalaus on taiteilija Urho Lehtisen työtä vuodelta 1927. Kirkon etuosassa ovat saman taitelilijan maalaukset: syntiinlankeemus, Golgata ja taivas. Maalaukset olivat alkujaan saarnatuolin seinämissä.[1]

Kirkon ensimmäiset 11-äänikertaiset urut valmistuivat 1906. Nykyiset 26-äänikertaiset urut asennettiin vuonna 1978. Urut suunnitteli Asko Rautioaho ja valmisti urkurakentamo Hans Heinrich.

Kellotornin pienempi kirkonkello on valettu Pietarissa ja se on peräisin Riihimäen varuskunnan ortodoksisesta kirkosta. Vuodelta 1927 peräisin oleva isompi kello on Lokomon valama.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonmäen rinteeseen rakennettiin 1964 Erkko Virkkusen suunnittelemat seurakuntakoti ja pappila. Riihimäen karjalaiset pystyttivät 1955 kuvanveistäjä Kirsi Liimataisen suunnitteleman gabrokivisen muistomerkin 1944 luovutettuun Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi. Kuvanveistäjä Jyrki Sailo veisti samana vuonna pronssisen patsaan Kalapojan läheiseen kirkonpuistoon.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.