Suuntanumero

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Puhelinliikenteen suuntanumero on telealuekohtainen koodi, joka liitetään varsinaisen puhelinnumeron eteen toiselta alueelta soitettaessa. Samalta alueelta soitettaessa suuntanumero ei ole tarpeellinen, muttei myöskään estä puhelun perille menoa. Suomessa ja monissa muissa maissa suuntanumero alkaa aina kaukotunnuksella 0 (nolla). Ulkomailta soitettaessa kaukotunnus jää pois ja korvautuu ulkomaantunnuksella ja kansainvälisellä suuntanumerolla.

Suuntanumerot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha verkkoryhmäjako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen alkuperäinen suuntanumerojako oli peräisin vuodelta 1954, jolloin kaukopuheluita ryhdyttiin automatisoimaan. Kaukopuheluista vastasi Posti- ja lennätinlaitos. Paikallispuheluista vastasivat joissakin kunnissa yksityinen puhelinlaitos ja joissakin PLL. Yksityisten laitosten toimialueella oli 1970-luvulla 68 prosenttia väestöstä, kun taas valtio toimi lähinnä harvaan asutuilla alueilla. Maa oli jaettuna 78 eri verkkoryhmään, joiden tunnukset alkoivat numerolla 9. Kaukopuhelut kulkivat yleensä eri verkkoryhmien kaukopuhelukeskusten kautta, vaikka ne olisivat olleet vierekkäisten paikkakuntien välisiä. [1][2][3]

Uusi suuntanumerojako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kuntien suuntanumerot

Nykyiset telealueet suuntanumeroineen otettiin käyttöön vuoden 1996 suuntanumerouudistuksessa 12. lokakuuta 1996, ja ne vastaavat suunnilleen vielä silloin, ennen vuoden 1997 lääniuudistusta voimassa ollutta läänijakoa sillä poikkeuksella, että silloinen Uudenmaan lääni jaettiin Uudenmaan ja Helsingin telealueisiin. Kuitenkin esim. Suomenniemi entisestä Kymen läänistä kuuluu Mikkelin telealueeseen (015), Kuhmoinen entisestä Keski-Suomen läänistä Hämeen telealueeseen (03), Joroinen entisestä Mikkelin läänistä Kuopion telealueeseen (017), Iitin Vuolenkoski entisestä Kymen läänistä Hämeen telealueeseen (03) ja Loppi, Riihimäki, Hausjärvi sekä osa Janakkalaa entisestä Hämeen läänistä Uudenmaan telealueeseen (019).

Ennen suuntanumerouudistusta nykyiset telealueet jakautuivat pienempiin verkkoryhmiin, joista kullakin oli oma suuntanumeronsa. Silloiset suuntanumerot alkoivat 9:llä.

Suuntanumerot telealueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 02 Turun ja Porin telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 921, 922, 924, 925, 926, 930, 932*, 938 ja 939
  • 03 Hämeen telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 916, 917, 918, 919, 931, 932*, 933, 934, 935, 936 ja 937
  • 05 Kymen telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 951, 952, 953 ja 954
  • 06 Vaasan telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 961, 962, 963, 964, 965, 966, 967 ja 968
  • 08 Oulun telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 981, 982, 983, 984, 985, 986, 987, 988 ja 989
  • 09 Helsingin telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 90 ja 913
  • 013 Pohjois-Karjalan telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 973, 974, 975 ja 976
  • 014 Keski-Suomen telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 941, 942, 943, 944, 945, 946 ja 947
  • 015 Mikkelin telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 955, 956, 957, 958 ja 959
  • 016 Lapin telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 960, 9692, 9693, 9694, 9695, 9696, 9697, 9698
  • 017 Kuopion telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 971, 972, 977, 978 ja 979
  • 018 Ahvenanmaan telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmä 928
  • 019 Uudenmaan telealue
    • Aikaisemmin verkkoryhmät 911, 912, 914 ja 915

* 932 oli ainoa verkkoryhmän suuntanumero, joka ulottui kahden nykyisen telealueen alueelle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nevalainen, Pasi: Virastosta liikeyritys. Posti- ja telelaitoksen muutosprosessi 1930–1994, s. 71. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014. ISBN 978-951-39-5931-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.12.2015).
  2. Penttinen, R.: Näkökohtia kantaviestiverkon käyttömahdollisuuksista puolustusvoimien sodan ajan viestitoiminnassa. Tiede ja ase. Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosijulkaisu, 1971, 29. vsk, s. 231–232. Suomen Sotatieteellinen Seura. ISSN 0358-8882. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.12.2015.
  3. Tarjanne, Pekka: Tiedonvälitys yhteiskunnassamme. Tiede ja ase. Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosijulkaisu, 1979, 37. vsk, s. 11–12. Suomen Sotatieteellinen Seura. ISSN 0358-8882. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.12.2015.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]