Ferdinand Alexander Kumlin
Ferdinand Alexander Kumlin (12. kesäkuuta 1845 Turku – 10. huhtikuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies ja senaattori.[1]
Ferdinand Alexander Kumlinin vanhemmat olivat konsuli Alexander Kumlin ja Maria Charlotta Kingelin. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1872 oli Selma Augusta Rikberg (k. 1900) ja toinen vuodesta 1901 Alma Klementina Walle (k. 1929). Kumlin tuli ylioppilaaksi 1865 ja suoritti tuomarintutkinnon 1872, varatuomarin arvon hän sai 1875. Hän tuli hovioikeuden auskultantiksi 1873, Turun hovioikeuden kanslistiksi 1879 ja asessoriksi 1890. Turun elinkorkolaitoksen asiamiehenä hän toimi vuodesta 1881 vuoteen 1903, jolloin hänet erotettiin asessorin virasta. Erottamisen jälkeen Kumlin toimi Yhdyspankin Turun konttorin apulaisjohtajana 1903–1905. Suurlakon jälkeen 1905 hänestä tuli senaatin oikeusosaston jäsen ja seuraavana vuonna Viipurin hovioikeuden presidentti. Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä Kumlin toimi vuodesta 1880 alkaen ja tuli valtuuston puheenjohtajaksi 1894. Kumlin edusti porvarissäädyssä kotikaupunkiaan Turkua kaiken kaikkiaan kuusilla valtiopäivillä, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900 ja 1904–1905. Useiden eri valiokuntien jäsenyyksien ohella hän toimi säätynsä varapuhemiehenä vuonna 1900.[1][2][3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Viitattu 6.11.2020.
- ↑ Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 415. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 180. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 175–176. Helsinki: Otava, 1921.
|
