Konrad ReijoWaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Konrad ReijoWaara (vuoteen 1906 Relander, 25. maaliskuuta 1853 Kokkola19. joulukuuta 1936 Helsinki) oli terveysvalistaja, lääkintöneuvos ja valtiopäivämies.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ReijoWaaran vanhemmat olivat apteekkari Carl Ulrik Relander ja Rosina Charlotta Borg ja puoliso vuodesta 1880 Ida Sofia Åhlberg (k. 1949). Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1874, lääketieteen lisensiaatiksi 1880 ja lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1892 (väitöskirjan aihe oli Terveyshoidollisia tutkimuksia Haapajärven piirilääkäripiiristä). Vuodesta 1880 vuoteen 1887 hän toimi tehtaanlääkärinä Kymissä ja sitten piirilääkärinä 1887–1892 Haapajärvellä, 1892–1904 Oulussa ja 1904–1926 Helsingissä. Katovuosien aikaan 1902–1903 hän oli koko Oulun läänin lääkäri.[1]

Hän laati lukuisia kirjoituksia ja kirjasia ja piti esitelmiä terveydenhoidosta sekä julkaisi 1895 kirjan Lyhyt sairaanhoitajan opas I–II. Suuri osa hänen kirjoituksistaan ilmestyi Terveydenhoitolehdessä, jonka toimittaja hän oli 1889–1895 ja 1905–1918. Hän teki myös aloitteen Duodecim-seuralle samannimisen aikakauskirjan perustamisesta, jota hän toimitti 1885–1891. ReijoWaara oli kirkolliskokousedustaja 1903. Hän oli myös innokas raittiusmies, 1889–1899 hän oli ns. juomalakkoliikkeen aloitteentekijä ja johtaja. Lääkintöneuvoksen arvo hänelle myönnettiin 1905.[1]

ReijoWaara oli porvarissäädyn Oulun edustaja valtiopäivillä 1897 ja 1899. Hän teki aloitteen muun muassa tuberkuloosiparantoloiden perustamiseksi.[2]

Lääkäriseura Duodecim on jakanut vuodesta 1978 alkaen vuosittain Konrad ReijoWaaran nimeä kantavan palkinnon ensisijaisesti käytännön lääkärintyöstä. Hänen kunniakseen nimetty silta yhdistää Biomedicum Helsinki -keskuksen kahta eri rakennusta Helsingin Meilahdessa.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimellä Karl Konrad Relander:

  • Duodecimin mallikokoelma Suomen lääkäreille ; toim. K. Relander. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1888–1891
  • Mitä voimme tehdä estääksemme tarttuvien tautien levenemistä?. Terveydenhoito-yhdistyksen lentokirjoja 2. Edlunf, Helsinki 1890
  • Alkoholijuomain merkityksestä nautintoaineina ja lääkkeinä : kaksi esitelmää. Raittiuden ystäwien kirjasia n:o 47. Helsinki 1891
  • Terveyshoidollisia tutkimuksia Haapajärven piirilääkäripiiristä. 1, Terveyteen vaikuttavien olosuhteiden ja tapojen ynnä yleisen terveyskannan valaisemiseksi Haapaveden kunnassa, väitöskirja. Tekijä, Kuopio 1892, näköispainos Duodecim, Helsinki 1992
  • Isosta rokosta. Duodecim seuran kirjasia tarttumataudeista 4. Helsinki 1894, 2. uud. painos ja uudemmat nimellä Isostarokosta ja rokotuksesta. Helsinki 1912, 4. uud. painos 1915
  • Koululääkärikysymyksen vaiheet Suomessa. Helsinki 1896
  • Tilastollisia tietoja Suomen juomalakkolaisista vuonna 1898. Tekijä, Oulu 1898
  • Yleistä terveyden hoitoa. Kyläläisten kirjasia 15. WSOY 1899
  • Ruoan-valmistuksen perusteita ja ruoansulatus. Kansanvalistusseuran toimituksia 116. Helsinki 1901
  • Miten on lääkintötilastomme saatava tarkoitustaan vastaavalle kannalle?. Helsinki 1902
  • Lyhyt sairaanhoitajan opas : maaseutudiakonissoja ja -sairaanhoitajia sekä kodin sairaanhoitoa varten. 1 osa. Lilius ja Hertzberg, Helsinki 1903
  • Lyhyt sairaanhoitajan opas : maaseutudiakonissoja ja -sairaanhoitajia sekä kodin sairaanhoitoa varten. 2 osa, Taudeista. Weilin ja Göös, Helsinki 1905
  • Sananen kunnallis- ja terveyslautakunnan velvollisuuksista kulkutautien suhteen. Tampere 1911
  • Tulirokko. Lääkintöhallitus, Helsinki 1918

Nimellä Konrad Reijo-Waara:

  • Kolera-vaaran johdosta. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 83. WSOY 1908
  • Lapsen terveydenhoidosta ja kasvatuksesta huomioon pantavia seikkoja. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 85. WSOY 1908
  • Lasten hoitoa. Terveydenhoitoyhdistyksen lentokirjasia 17. Helsinki 1908
  • Mikä on tauti ja mitkä terveenä pysymisen sekä taudeissa paranemisen edellytykset?. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 87. WSOY 1908
  • Miten voimme säilyä ennen-aikaiselta vanhenemiselta. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 90. WSOY 1908
  • Taudeista mahalaukussa ja suolistossa. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 88. WSOY 1908
  • Tautibakterit : ruumiimme terveyden vaarallisimmat viholliset. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 86. WSOY 1908
  • Haawojen hoitoa. Kyläläisten kirjasia 117. WSOY 1909
  • Ihon karaisemisen merkityksestä hermovoiman säilymiselle sekä ihokiihotuksen parantavasta vaikutuksesta kolotusvaivoihin. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 89. WSOY 1909
  • Keuhkotaudista. Kyläläisten kirjasia 122. WSOY 1909
  • Kotihoidossa soweliaimmat wesihoitomuodot. Kyläläisten kirjasia 125. WSOY 1909
  • Lawantaudista ja lawantautisen hoidosta. Kyläläisten kirjasia 124. WSOY 1909
  • Mikä täällä hätänä?. Kyläläisten kirjasia 119. WSOY 1909
  • Miten on käytännöllinen terveydenhoitotyö järjestettävä?. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 91. WSOY 1909
  • Pakkasen kourissa, jäiden seassa ja lumen peitossa. Kyläläisten kirjasia 116. WSOY 1909
  • Piirteitä terveydenhoitoaatteen kehityksestä Suomessa. Kyläläisten kirjasia : terveydenhoitosarja n:o 92. WSOY 1909
  • Pistotaudeista ja niiden hoidosta. Kyläläisten kirjasia 121. WSOY 1909
  • Päänkiwistystaudeista ja niiden hoidosta. Kyläläisten kirjasia 120. WSOY 1909
  • Sisäiset werenvuodot ja ensimäiset toimenpiteet niiden pysähdyttämiseksi. Kyläläisten kirjasia 118. WSOY 1909
  • Terveydenhoitolehden hakemisto 1889-1908 ; järjestänyt Konr. Reijo-Vaara. Duodecim-seura, Helsinki 1909
  • Tuli- ja tuhkarokko ynnä niihin sairastuneiden hoidosta. Kyläläisten kirjasia 123. WSOY 1909
  • Kertomus Suomen kansallisen terveysliiton synnystä, kehityksestä ja toiminnasta 1906-1910. Helsinki 1910
  • Isorokko ja rokotus. Lääkintöhallitus, Helsinki 1926, 1930
  • Katsaus toimintaan ja kehitykseen Helsingin piirilääkäripiirissä vv. 1904-1926. Helsinki 1926
  • Tulirokko. Lääkintöhallitus, Helsinki 1926, 1931

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 615. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  2. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 277–279. Helsinki: Otava, 1921.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]