Reikäleipäkunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reikäleipäkunta (joskus myös kehyskunta[1]) on nimitys, jota on käytetty Suomessa kaupunkia tai kauppalaa ympäröineestä maalaiskunnasta. Nimitys reikäleipäkunta tulee siitä, että ympäröivä kunta muistuttaa jossain määrin pyöreää ruisleipää, josta puuttuu toiseen kuntaan (yleensä kaupunkiin tai kauppalaan) kuulunut ”reikäosa”. Nimitys maalaiskunta tai myöhemmin vain kunta on aiemmin esiintynyt myös monien reikäleipäkuntien nimissä, jos niiden nimi on ollut sama kuin keskuskunnan. Jos kunnilla on ollut eri nimi, nimitystä maalaiskunta tai kunta ympäröivän kunnan nimessä ei ole tarvittu.

Määrällisesti yleinen tapaus reikäleipäkunnista Suomessa ovat olleet maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneet kunnat, jotka ympäröivät samannimistä kaupunkia tai kauppalaa (esimerkiksi Kemijärvi ja Kemijärven maalaiskunta). Viimeiset tällaiset keskuskunnan enklaaviksi sisälleen jättäneet samannimiset maalaiskunnat lakkasivat olemasta, kun Rovaniemen maalaiskunnasta tuli osa Rovaniemen kaupunkia vuonna 2006, ja kun Pieksänmaa ja Pieksämäki yhdistyivät vuonna 2007. Viimeinen maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyt kunta, Jyväskylän maalaiskunta, liittyi Jyväskylään vuonna 2009, mutta vuoden 1964 jälkeen sekään ei enää ympäröinyt joka suunnasta Jyväskylän kaupunkia.

Joskus reikäleipäkunnalla ja siitä eronneella kauppalalla tai kaupungilla on voinut olla eri nimet, vaikka maalaiskunta olisikin jäänyt ympäröimään kauppalaa tai kaupunkia joka puolelta (esimerkiksi Lieksa ja Pielisjärvi tai Vammala ja Tyrvää) tai lähes joka puolelta (esimerkiksi Valkeala ja Kouvola tai Sääksmäki ja Valkeakoski tai Uskela ja Salo).

Reikäleipäkunnat ja enklaavit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos reikäleipäkunta on sen sisään jäävän kunnan ainoa rajanaapuri, kyseessä on erikoistapaus maantieteellisestä ilmiöstä nimeltä enklaavi. Aina enklaavin toisen kunnan sisälle muodostava kunta ei ole ollut ympäröivän kunnan keskus, joskin tämä on Suomessa ollut harvinaisempi tapaus (esimerkiksi Espoo ja Kauniainen tai Muolaa ja Kyyrölä). Nykyään kuntia, jotka tekevät toisesta kunnasta enklaavin, on Suomessa kaksi: Espoo, joka ympäröi Kauniaista, ja vuoden 2013 alusta Savonlinna, joka ympäröi Enonkoskea. Savonlinnan tapaus on seurausta kunnan pohjoisrajalla suoritetuista rajajärjestelyistä, joilla vältettiin kuntaliitos ilman yhteistä rajaa Savonrannan liittyessä vuonna 2009 osaksi Savonlinnaa.

Määrittelystä riippuen täydellinen enklaavi voi jäädä muodostumatta myös valtakunnan maa- tai merirajalla. Närpiö on Kaskisten ainoa rajanaapuri maa-alueella, mutta Kaskinen ulottuu kapeaa käytävää myöten merellä aluevesirajalle, joten Närpiö ei ympäröi Kaskista joka puolelta. Toinen vastaava esimerkki on ollut Tornio ja Alatornio. Alatornio ympäröi Torniota joka puolelta Suomen alueella, mutta lännessä Tornio rajoittui Ruotsin Haaparantaan. Myös Utsjoki on Suomen alueella joka puolelta Inarin ympäröimä, mutta se rajoittuu myös Norjaan.

Osa aiemmin enklaavin muodostaneista keskuskunnista lakannut olemasta enklaaveja alueliitoksista johtuen. Esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunta ympäröi aiemmin Jyväskylää joka puolelta, mutta vuoden 1965 osakuntaliitoksen jälkeen kunta muistutti muodoltaan hevosenkenkää eikä reikäleipää. Useimmiten enklaavi on lakannut olemasta kuntaliitoksen myötä.

Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi.

Toisen kunnan täydelliseksi enklaaviksi jättäneet kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehyskunta Keskuskunta tai ympäröity kunta Enklaavi lakannut Lakkaamisen syy Huomautuksia Kuntamuodot/nimitykset Kartta-
lähde
(vuosi)
Espoo Kauniainen ei ole lakannut kaksi kaupunkia
Heinolan maalaiskunta Heinola 1951 alueliitos 1951 Kaupunki oli täydellisesti maalaiskunnan ympäröimä vuoteen 1951 asti, jolloin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin 36 neliökilometrin edestä sekä vesi- että maa-alueita. Alueliitoksen jälkeen kaupungilla oli noin kilometrin verran vesirajaa sekä Asikkalan että Iitin kanssa. Kuntaliitos tehtiin vuonna 1997. (maalais)kunta ja kaupunki 1947[2]
1960[3]
Iisalmen maalaiskunta Iisalmi 1970 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1947[2]
Ikaalisten maalaiskunta Ikaalinen 1972 kuntaliitos maalaiskunta ja epäitsenäinen kauppala 1947[2]
Jaakkima Lahdenpohja 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kauppala [4]
Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylä 1965 osakuntaliitos, jolloin maalaiskunta lakkasi olemasta reikäleipäkunta Jyväskylän maalaiskunta oli olemassa vuoden 2009 kuntaliitokseen asti, jolloin se yhdistyi Jyväskylän kaupungin kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Kajaanin maalaiskunta Kajaani 1977 kuntaliitos Vuoden 1953 loppuun Kajaani rajoittui myös Paltamoon, sekä Paltamon pääalueeseen että kahteen Paltamon eksklaaviin, mutta kun vuoden 1954 alussa sekä osa Paltamon pääalueesta että mainitut eksklaavit liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan, tuli Kajaanin kaupunki Kajaanin maalaiskunnan joka suunnalta ympäröimäksi ja siten maalaiskunnasta tuli reikäleipäkunta.lähde? maalaiskunta ja kaupunki 1947[2]
1960[3]
Kemijärven maalaiskunta Kemijärvi 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1960[3]
Koiviston maalaiskunta Koivisto 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kauppala [4]
Kuopion maalaiskunta Kuopio 1969 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Käkisalmen maalaiskunta Käkisalmi 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kaupunki [4]
Mikkelin maalaiskunta Mikkeli 2001 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Muolaa Kyyrölä 1934 kuntaliitos Alue luovutettiin Neuvostoliitolle 1940. kaksi maalaiskuntaa [5]
Nurmeksen maalaiskunta Nurmes 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1947[2]
Paraisten maalaiskunta Parainen 1967 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1960[3]
Pieksämäen maalaiskunta Pieksämäki 2004 kuntaliitos Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007. (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Pieksänmaa Pieksämäki 2007 kuntaliitos Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007. kunta ja kaupunki
Pielisjärvi Lieksa 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kauppala 1947[2]
Porvoon maalaiskunta Porvoo 1997 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Rauman maalaiskunta Rauma 1993 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Rovaniemen maalaiskunta Rovaniemi 2006 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Savonlinna Enonkoski ei ole lakannut Enklaavi syntyi 2013, kun Kerimäki ja Punkaharju liitettiin Savonlinnaan. kaupunki ja kunta 2013[6]
Sortavalan maalaiskunta Sortavala 1940 alueet luovutettiin Neuvostoliitolle maalaiskunta ja kaupunki [4]
Sääminki Savonlinna 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Tyrvää Vammala 1973 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta Uusikaarlepyy 1975 kuntaliitos maalaiskunta ja kaupunki 1947[2]
Vehkalahti Hamina 2003 kuntaliitos (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Viipurin maalaiskunta Viipuri 1936 Maalaiskunta ympäröi varsinaista kaupunkia joka puolelta, osittain myös vesialueella. Kun Uuraan satama-alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1936, Uuraasta muodostui eksklaavi, jolla oli rajaa muidenkin kuntien kuin Viipurin maalaiskunnan kanssa. Alueet luovutettiin Neuvostoliitolle 1940. maalaiskunta ja kaupunki [4]

Reikäleipäkuntia toiminnallisesti ja historiallisesti määriteltynä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: Se, että nimitys "reikäleipäkunta" voi viitata myös toiminnalliseen ja historialliseen suhteeseen, käy ilmi artikkeli Aiheesta muualla -osioon kootuista Kuntaliiton julkaisuista sekä keskustelussa viitatusta Loimaan kuntajakoselvityksestä, jossa ilmiöstä käytetään nimeä "kehyskunta", jota kuitenkin vakiintuneemmin käytetään toisessa merkityksessä.

Kaikissa tapauksissa samannimiset kaupungit ja maalaiskunnat tai maalaiskunta ja siitä omaksi kunnakseen eronnut taajama eivät ole sijainneet toisiinsa nähden niin, että olisi muodostunut täydellinen enklaavi vaikka keskuskunnan ja ympäröivän maalaiskunnan toiminnallinen ja historiallinen suhde on muuten ollut samanlaisen kuin täydellisen enklaavin muodostavien kuntien tapauksessa. Esimerkiksi Loimaa rajoittui jo ennen Loimaan kunnan kuntaliitosta myös Ypäjään, Lohja ennen Lohjan kunnan kuntaliitosta myös Siuntioon, Uusikaupunki ennen Uudenkaupungin maalaiskunnan kuntaliitosta myös Kalantiin, Uskelasta eronnut Salo ennen Uskelan kuntaliitosta myös Halikkoon, ja Sääksmäestä eronnut Valkeakoski ennen Sääksmäen kuntaliitosta myös Pälkäneeseen, kun kauppalaksi ja sittemmin kaupungiksi muodostunut keskustaajama näiden tapauksissa sattui sijaitsemaan lähellä entisen emäkuntansa alueen jotain reunaa pikemmin kuin sen keskellä. Toiminnallisesti ja historiallisesti keskuskunnan ja ympäröivän kunnan suhde on kuitenkin näissä tapauksissa sama riippumatta enklaavin muodostumisesta tai kuntien nimistä, ja toinen merkitys käsitteelle reikäleipäkunta viittaakin tähän keskuskunnan ja ympäröivän kunnan toiminnalliseen ja historialliseen suhteeseen.


Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: "Epävarmat tapaukset" pois! Ne voi luetella vaikka keskustelusivulla ja lisätä täydelliset tai epätäydelliset enklaavit artikkelin puolelle ao. alaluetteloihin sitten kun varma tieto on. Sen sijaan tähän voi koota keskustelussa viitatussa Loimaan kuntajakoselvityksessä lueteltuja "kehyskuntia".
Kehyskunta Keskuskunta Enklaavi lakannut Lakkaamisen syy Huomautus Kuntamuodot/nimitykset Kartta-
lähde
(vuosi)
Alatornio Tornio 1973 kuntaliitos Alatornio oli Tornion ainoa rajanaapuri Suomessa, mutta kaupungilla oli rajaa myös Ruotsin Haaparannan kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Bromarv, Raasepori, Tammisaari, Tenhola Hanko – ei ole lakannut Hankoniemen maa-alueella Hangon ainoa rajanaapuri on ollut ensin Bromarv ja kuntaliitosten myötä myös Tenhola, Tammisaari ja Raasepori. Hangolla on kuitenkin vesirajaa myös Kemiönsaaren (ennen kuntaliitoksia Dragsfjärdin/vuoteen 1969 Hiittisten ja Västanfjärdin) kanssa. ensimmäiset kaksi (maalais)kuntia, myöhemmät kaksi kaupunkeja, Hanko myös kaupunki 1960[3]
2012[7]
2013[6]
Hyvinkään maalaiskunta Hyvinkää 1969 kuntaliitos Hyvinkään kaupungilla oli jo ennen kuntaliitosta pohjoisessa rajaa Riihimäen ja Hausjärven kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1947[2]
Jyväskylä Muurame – ei ole lakannut Jyväskylä ympäröi Muuramea lähes joka puolelta, mutta Muuramella on vähän vesirajaa myös Toivakan kanssa. kaupunki ja kunta 2013[6]
Kaarlela Kokkola 1977 kuntaliitos Kaarlela oli Kokkolan rajanaapurina idässä ja kaakossa, mutta etelässä kaupungilla oli rajaa myös Kruunupyyn kanssa (sekä lännessä Öjan kanssa ennen tämän liittymistä Kaarlelaan vuonna 1969). maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Karjaan maalaiskunta Karjaa 1969 kuntaliitos Karjaan kauppalalla oli rajaa myös Pohjan ja Snappertunan kuntien kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Keminmaa Kemi – ei ole lakannut Keminmaa on Perämeren rannalla sijaitsevan Kemin pääasiallinen naapuri maa-alueilla, mutta Kemillä on idässä maa- ja merirajaa myös Simon kanssa sekä lännessä merialueilla Tornion kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki 2013[6]
Kuopio Siilinjärvi – ei ole lakannut Kun Maaninka liitettiin Kuopioon vuonna 2015, Kuopio on siitä lähtien ympäröinyt Siilinjärveä kaikissa muissa ilmansuunnissa paitsi pohjoisessa, jossa Siilinjärven naapurina on Lapinlahti. kaupunki ja kunta 2015[8]
Lappee Lappeenranta ja Lauritsala 1967 kuntaliitos Lappee ympäröi Lappeenrannan kaupunkia ja Lauritsalan kauppalaa, mutta kaupunki ja kauppala olivat myös toistensa rajanaapureita. Lisäksi Lappeenranta rajoittui pohjoisessa Taipalsaareen. maalaiskunta sekä kaupunki ja kauppala 1960[3]
Lohjan kunta Lohja 1997 kuntaliitos Lohjan kaupungilla oli kaakossa erittäin lyhyt raja myös Siuntion kunnan kanssa, joten täyttä enklaavia ei muodostunut. (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Loimaan kunta Loimaa 2005 kuntaliitos Loimaan kaupungilla oli idässä yhteistä rajaa Ypäjän kunnan kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Mustasaari Vaasa 2013 kuntaliitos (Vähäkyrö Vaasaan) Mustasaari ympäröi Vaasaa lähes joka puolelta, mutta Vaasalla oli vähän rajaa myös Maalahden kanssa. Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi, jolla on rajaa muidenkin kuntien kuin Mustasaaren ja Maalahden kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki 2012[7]
Närpiö Kaskinen – ei ole lakannut Närpiö on ainoa rajanaapuri, mutta Kaskinen ulottuu merellä aluevesirajalle asti. kaksi kaupunkia 2013[6]
Oulujoki Oulu 1965 kuntaliitos Oululla ja Haukiputaalla oli yhteistä rajaa jo ennen Oulujoen liittämistä. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Pedersören kunta, Pietarsaaren maalaiskunta Pietarsaari – ei ole lakannut Pietarsaaren maalaiskunta ja sittemmin laajempi Pedersören kunta ympäröivät Pietarsaaren kaupunkia, mutta kaupungilla on jonkin verran rajaa myös Luodon kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki 2013[6]
Pernaja Loviisa 2010 kuntaliitos Pernaja ympäröi aiemmin Loviisaa kaikkialla paitsi idässä, jossa sillä oli rajanaapurina Ruotsinpyhtää. (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Pielisensuu Joensuu 1954 kuntaliitos Pielisensuu oli Joensuun pääasiallinen rajanaapuri, mutta kaupungilla oli lyhyt raja myös Kontiolahden kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1947[2]
Pyhäjärvi Ul Karkkila 1969 kuntaliitos Karkkilan kauppalalla oli rajaa myös Pusulan kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Seinäjoen maalaiskunta Seinäjoki 1959 kuntaliitos Idässä silloisella Seinäjoen kauppalalla oli rajanaapurina myös Nurmo ja maalaiskunta ympäröi kauppalaa kaikilla muilla ilmansuunnilla. maalaiskunta ja kaupunki 1947[2]
Sääksmäki Valkeakoski 1973 kuntaliitos Sääksmäki ympäröi Valkeakoskea etelässä, mutta pohjoisessa sillä oli rajaa myös Kangasalan ja Pälkäneen kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Tiukka Kristiinankaupunki 1973 kuntaliitos Tiukka ei ympäröinyt Kristiinankaupunkia kaikkialla maa-alueilla, vaan kaupungilla oli maarajaa myös Närpiön ja Lapväärtin kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Tuusula Järvenpää – ei ole lakannut Tuusula ympäröi Järvenpäätä kaikissa muissa ilmansuunnissa paitsi idässä, jossa Järvenpäällä on naapureina myös Mäntsälä ja Sipoo. (maalais)kunta ja kaupunki 2013[6]
Uskela Salo 1967 kuntaliitos Uskela ympäröi Saloa idästä, mutta lännessä Salolla oli rajaa myös Halikon kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Valkeala Kouvola 2009 kuntaliitos Valkeala ympäröi Kouvolaa joka puolelta lukuun ottamatta länttä, jossa kaupungilla oli rajaa myös Elimäen ja Kuusankosken kanssa. (maalais)kunta ja kaupunki 1960[3]
Vanaja Hämeenlinna 1967 kuntaliitos Vanaja ympäröi Hämeenlinnaa etelässä, mutta pohjoisessa Hämeenlinnan naapurina oli ensin Hämeenlinnan maalaiskunta ja sittemmin Hattula. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]
Äänekosken maalaiskunta Äänekoski 1969 kuntaliitos Äänekosken maalaiskunta ympäröi kauppalaa lännen suunnalla, mutta kauppalalla oli rajaa myös Suolahden ja Sumiaisten kanssa. maalaiskunta ja kaupunki 1960[3]

Kehyskunnat ja maalaiskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maalaiskunta

Kehyskunnat ja kuntien muodostamat enklaavit Suomen ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reikäleipäkunta on vain Suomessa käytetty käsite, mutta myös muualla maailmassa on edelleen tai on aiemmin ollut vastaavia tilanteita, joissa jokin kunta ympäröi toista kuntaa muodostaen enklaavin. Esimerkiksi Ruotsissa Stora Kopparbergin maalaiskunta ympäröi aiemmin joka puolelta Falunin kaupunkia. Virossa puolestaan Viljandin kaupunki sijaitsee kokonaan Viljandin kunnan ja Võrun kaupunki Võrun kunnan sisällä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Pienimittakaavaiset kartat voivat olla epätarkkoja.
  1. ↑ Koski, Arto: Loimaan ja Loimaan kunnan kuntajakoselvitys (PDF) (sivut 7–9) Kuntaosaston julkaisu 2/2003. 2003. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Viitattu 3.3.2013.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Suomi: tilastokartta (JPG) (Kuntarajat 1947) Doria-palvelu: Kansalliskirjasto. Viitattu 2.3.2013. tarvitaan parempi lähde
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad Suomi: tilastokartta (JPG) (Kuntarajat 1960) Doria-palvelu: Kansalliskirjasto. Viitattu 2.3.2013. tarvitaan parempi lähde
  4. ↑ a b c d e Luovutetun Karjalan kartta
  5. ↑ Muolaan kartta Pitäjät, Luovutettu kartta
  6. ↑ a b c d e f g Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2013.
  7. ↑ a b Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2012.
  8. ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 25.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reikäleipäkunta&oldid=22067450”