Mäntyharjun kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mäntyharjun kirkko
Mäntyharjun kirkko pohjoisesta nähtynä.
Mäntyharjun kirkko pohjoisesta nähtynä.
Sijainti Mäntyharju
Seurakunta Mäntyharjun seurakunta
Rakentamisvuosi 1822
Suunnittelija Charles Bassi
Materiaali puu
Istumapaikkoja 1700
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mäntyharjun kirkko on valmistunut vuonna 1822. Se on istumapaikkamäärältään Suomen toiseksi suurin puukirkko[1] ja samalla Suomen suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus. Kirkon alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm. Lattiapinta-alaa on 1 616 m², ja penkeille sopii istumaan noin 1 700 henkeä, toiseksi eniten Suomen puukirkoista. Kirkon suunnittelijana toimi valtionarkkitehti Charles Bassi, jonka suunnitelmissa kirkkoon olisi mahtunut lähes 6 000 henkeä, mutta toteutusvaiheessa suunnitelmia supistettiin. Kellotapuli valmistui 1891.[2]

Kirkkoon otettiin uudet urut ensi kerran konserttikäyttöön kesäkuussa 2009 Mäntyharjun urkumaratonin yhteydessä. Urut on valmistanut Urkutehdas Veikko Virtanen, ja niiden myötä kirkossa palataan ensimmäisten 1876 valmistuneiden urkujen tyyliin. Niissä on 38 äänikertaa, kaksi sormiota ja pneumaattinen apukoneisto Barker-kone. Alkuperäiset urut rakensi ruotsalainen urkujenrakentaja Per Larsson Åkerman. 1935 valmistuneet urut olivat toisen tyyppiset.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen toiseksi suurin puukirkko on Mäntyharjulla! Mäntyharjun seurakunta. Viitattu 27.3.2017.
  2. Kirkko Mäntyharjun seurakunta. Viitattu 24.6.2009.
  3. Timo Asikainen: Mäntyharjun urkumaraton käynnistyy uusien urkujen konserttikasteella Yle.fi. Viitattu 24.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäntyharjun kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.