Tuija Saresma
Tuija Anna Marjatta Saresma (s. 1968 Sulkava[1][2]) on suomalainen kulttuurin- ja sukupuolentutkija ja aktivisti sekä kulttuurintutkimuksen professori Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2024.[3]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saresma kirjoitti ylioppilaaksi Sulkavan lukiosta vuonna 1987 ja sai palkinnon kevään valtakunnallisesta valioaineesta. Vuonna 1996 hän valmistui Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisterina pääaineenaan sosiologia ja filosofian maisterina pääaineenaan yleinen kirjallisuus. Vuonna 2007 hän väitteli Jyväskylän yliopistosta filosofian tohtoriksi nykykulttuurin tutkimuksessa ja sai tunnustuspalkinnon ansiokkaasta väitöskirjasta lukuvuonna 2006–2007.[4]
Saresma toimi Kulttuurintutkimus-lehden päätoimittajana vuosina 2005–2007 ja oli jäsenenä saman lehden toimituskunnassa 2008–2009. Vuonna 2000 hän liittyi Elämäntarina-lehden toimituskuntaan.[4] Saresma on nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Jyväskylän yliopistossa, kulttuurintutkimuksen ja erityisesti sukupuolentutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on ollut Association for Cultural Studiesin (ACS) ja Kulttuurintutkimuksen seuran hallituksissa. Vuosina 2010–2012 hän toimi Kulttuurintutkimuksen seuran ja vuosina 2020–2021 Sukupuolentutkimuksen seuran puheenjohtajana. Hän on ollut myös Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarjan toimituskunnan jäsen.[5]
Tutkimustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2020 Saresma julkaisi Jussi Halla-ahon blogikirjoituksia käsittelevän tutkimuksen "Halla-ahon ahdistus ja ironia." [6] Saresma johti valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaamaa Verkkoviha-hanketta, jossa tutkittiin verkkovihan tuottajia ja levittäjiä. Sitä koskeva tutkimus julkaistiin vuonna 2022. [7]
Vihapuhetta tutkinut Saresma on itse joutunut moneen kertaan organisoitujen vihakampanjojen kohteeksi. Saresmaa haastatelleen Acatiimi-lehden mukaan tutkijoihin kohdistunut viha ei ole uusi ilmiö, sillä kerrotaan jo Galileo Galilein saaneen 1500–1600-luvun vaihteessa kiviä ikkunaansa.[8]
Kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saresman mukaan tiede ei voi olla täysin objektiivista vaan perustuu aina jonkinlaiseen ideologiaan. Hän kokee velvollisuudekseen ottaa kantaa tutkimiinsa asioihin ja ilmiöihin sekä näkee tutkimuksensa tapanaan harjoittaa aktivismia.[9]
Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saresma sai tunnustuspalkinnon ansiokkaasta väitöskirjasta lukuvuonna 2006–2007.[4] Tieteentekijöiden liitto palkitsi Saresman Vuoden tieteentekijänä 2022.[10] Samana vuonna hän sai Jyväskylän yliopiston Tiedeviestintäpalkinnon.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuija Saresma, Reeta Pöyhtäri, Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Marko Juutinen, Paula Haara, Urho Tulonen, Kaarina Nikunen, Jenita Rauta: Verkkoviha. Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit. Valtioneuvoston kanslia, 2022. Teoksen verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Käsikirja sukupuoleen JYKDOK
- ↑ Saresma, Tuija Kanto Kansalliset toimijatiedot.
- ↑ Tuija Saresma kulttuurintutkimuksen professoriksi 2.4.2024. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 2.4.2024.
- ↑ a b c CV (Arkistoitu – Internet Archive) Tuija Saresma
- ↑ Saresma Tuija, Yliopistonlehtori / Senior Lecturer (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto
- ↑ Tuija Saresma & Urho Tulonen: ”Halla-ahon ahdistus ja ironia. Ulossulkeva suomalaisuus ja ahdas nationalismi Scripta-blogissa”, Suomalaiset ahdistukset. Kansallinen omakuva ja kielteiset tunteet. Toim. Elise Nykänen & Riikka Rossi, s. 141-164. Joutsen Svanen, 2020. Academia.edu (viitattu 2.4.2024).
- ↑ Saresma ym. 2022
- ↑ Huokuna, Tiina: Vihapuhetta vastaan. Acatiimi, 2023, nro 1, s. 2, 46-51. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Koivistoinen, Viivi: “Tutkisin näitä aiheita, vaikka minulle ei maksettaisi palkkaa” — Nykykulttuurin tutkija ei voi kääntää katsettaan yhteiskunnan epäkohdille Jylkkäri. 10.2.2021. Viitattu 27.7.2023.
- ↑ Vuoden tieteentekijä on Tuija Saresma 12.12.2022. Tieteentekijät. Viitattu 2.4.2023.
- ↑ Yliopiston vuosijuhlassa jaettiin tunnustuksia ansioituneille yliopistolaisille 9.3.2022. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 23.2.2023. Viitattu 2.4.2023.
| ||||||||||||||||||
