Vaivaisukon morsian
| Vaivaisukon morsian | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Toivo Särkkä |
| Käsikirjoittaja | Toivo Särkkä |
| Perustuu | Jarl Hemmerin näytelmään Anna Ringars ja novelliin ”Fattiggubbens brud” |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Väinö Haapalainen |
| Kuvaaja | Marius Raichi |
| Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
| Lavastaja | Karl Fager |
| Pääosat |
Ansa Ikonen Eino Kaipainen Tauno Palo Aku Korhonen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
| Ensi-ilta | 16. tammikuuta 1944 |
| Kesto | 110 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Vaivaisukon morsian on suomalainen elokuva vuodelta 1944. Jarl Hemmerin näytelmään perustuvan elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Toivo Särkkä.
Elokuva sijoittuu pohjalaisen herätysliikkeen syntyaikoihin 1800-luvun puoliväliin. Päähenkilö Annan ryypiskelevä sulhanen kuolee yllättäen, jolloin Anna kokee uskonnollisen herätyksen ja hänestä tulee liikkeen johtosielu.[1][2]
Elokuvan työnimi oli Jumalan tuli.”[3]
Ansa Ikonen sai elokuvan ansiosta parhaan naispääosan Jussi-palkinnon vuonna 1944.[4]
Elokuvan sisäkohtaukset kuvattiin SF:n studioilla. Ulkokohtaukset kuvattiin Keuruulla, etenkin Keuruun vanhan kirkon pihapiirissä. Osa paikallisista ystävystyi kuvausryhmän kanssa, sillä kuvaukset kestivät kuusi viikkoa. Jotkut paheksuivat filmaamista kirkon ympäristössä ja kun kirkkopihan sisäänkäynnin portaat hajosivat kovan käytön seurauksena, oli tämä paikallisten mukaan rangaistus synnistä.[5]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ansa Ikonen | … | Anna Kristina Ringars |
| Eino Kaipainen | … | Ant, ”Antti” |
| Tauno Palo | … | Elias Matinpoika Berg |
| Aku Korhonen | … | puuseppä |
| Urho Somersalmi | … | Metsä-Olli |
| Jalmari Rinne | … | nimismies |
| Yrjö Tuominen | … | kirkkoherra |
| Uuno Laakso | … | värjäri |
| Siiri Angerkoski | … | Elisabet, Annan äiti |
| Veikko Linna | … | seppä, uusi neljännesmies |
| Annie Mörk | … | nainen toisesta pitäjästä |
| Mervi Järventaus | … | vanhan eukon tyttärentytär |
| Eero Kilpi | … | kirkkoväärtti |
| Hilly Lindqvist | … | vanha eukko (alkuteksteissä ei roolinimeä) |
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikalaisarviossaan Olavi Vesterdahl (Aamulehti) piti elokuvaa Särkän siihen asti parhaana ohjauksena. Yleisestikin kriitikoiden suhtautuminen oli varsin myönteinen, joskin jossain määrin varauksellinen, sillä esimerkiksi juuri Vesterdahl totesi: ”Tosin monissa yksityiskohdissa olisi huomauttamisen aihetta.”[6]
Erään 2010-luvun kriitikon luonnehdinnan mukaan elokuva on ”tulenpalava uskonnollinen moraliteetti”.[2] TV-maailman kriitikon mukaan elokuvan parhainta antia ovat näyttelijöiden roolisuoritukset, joskin niissä on myös tahatonta komiikkaa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yle.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Pajukallio, Arto: Elokuvia. Helsingin Sanomat 2.4.2011, s. D 13.
- ↑ Vaivaisukon morsian Elonet. Viitattu 16.3.2024.
- ↑ Terttula, Eugen: ”Jussi-patsaan saajat 1944–50”, Mitä Missä Milloin 1952, s. 332. Helsinki: Otava, 1951.
- ↑ Tuunainen, Petri: Näyttelijän tytär näki kohtauksen, jota ei olisi saanut nähdä – Ansa Ikosen roolihahmo kivitettiin Keuruulla 1943 ksml.fi. 19.9.2019. Viitattu 16.3.2024.
- ↑ Vaivaisukon morsian Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 20.7.2014.
- ↑ Tv-maailma 13/2011, s. 5.