Eteenpäin – elämään

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eteenpäin – elämään
Ohjaaja Toivo Särkkä
Yrjö Norta
Käsikirjoittaja Toivo Särkkä
Perustuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään Justiina (1937)
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Martti Similä
Kuvaaja Theodor Luts
Leikkaaja Yrjö Norta
Lavastaja Ossi Elstelä
Pääosat Regina Linnanheimo
Tauno Palo
Emmi Jurkka
Elsa Rantalainen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Ensi-ilta 1939
Kesto 110 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Eteenpäin – elämään on Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1939. Elokuva perustuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään Justiina (1937).

Tarinasssa kevytmielisen naisen kanssa avioitunut laamanni Robert Harmaalahti (Tauno Palo) tapaa lapsuudenkodissaan poikansa ja tämän äidin, entisen sisäkön.[1] Elokuvaa on luonnehdittu suureksi isänmaalliseksi rakkaustarinaksi. Sensuuri poisti aikoinaan päähenkilöiden suutelukohtauksesta 15 sekuntia.[2]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Näyttelijä  … Rooli  
 Regina Linnanheimo  … Justiina  
 Tauno Palo  … Robert Harmaalahti  
 Emmi Jurkka  … laulajatar Hilda Ålen  
 Elsa Rantalainen  … senaattorska Agnes Harmelius  
 Leo Lähteenmäki  … Olavi  
 Marjo Penttala  … Riikka  
 Kaarlo Angerkoski  … senaattori Fredrik Harmelius  
 Jorma Nortimo  … tohtori Stenius  
 Arvo Kuusla  … oopperalaulaja Andersson  
 Ossi Korhonen  … oopperalaulaja Oramaa  
 Kalle Rouni  … paroni Adolf Saarentausta  
 Reino Valkama  … Jokinen  
 Lilli Sairio  … Alperttiina, Justiinan äiti  
 Valter Tuomi  … tuomari Sarko  
 Kauko Kokkonen  … sotilas valkoisten esikunnassa  
 Oscar Tengström  … lääninhallituksen virkamies  
 Irja Kuusla  … Mari, sisäkkö  
 Otto Noro  … Talli-Kalle  
 Lida Salin  … keittäjätär  
 Toivo Suonpää  … pehtoori Mäkelä  
 Toppo Elonperä  … Martin, rovasti  
 Siiri Angerkoski  … Amanda, ruustinna  
 Verna Piponius  … paronitar Saarentausta  

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarviot elokuvasta olivat ristiriitaisia: toisaalta sitä kiitettiin korkeatasoiseksi ja todettiin sen olevan SF:n tuotannossa askel eteenpäin, näytelmää parempi taideteos, mutta eräässä arviossa sitä pidettiin hätiköitynä välipalana. Emmi Jurkan osasuoritus nostettiin monessa arviossa elokuvan keskeiseksi ansioksi.[3]

Myöhempien televisioesitysten yhteydessä elokuva saa ankaraakin kritiikkiä jäykästä ohjauksesta ja yliampuvasta näyttelemisestä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 226.7.2011, s. B 11.
  2. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 29/2011 sivu 17
  3. a b Arvioita, Elonet.fi, viitattu 3.1.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.