Eteenpäin – elämään

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eteenpäin – elämään
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Toivo Särkkä
Yrjö Norta
Käsikirjoittaja Toivo Särkkä
Perustuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään Justiina (1937)
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Martti Similä
Kuvaaja Theodor Luts
Leikkaaja Yrjö Norta
Lavastaja Ossi Elstelä
Pääosat Regina Linnanheimo
Tauno Palo
Emmi Jurkka
Elsa Rantalainen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Ensi-ilta 1939
Kesto 110 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Eteenpäin – elämään on Toivo Särkän ja Yrjö Nortan ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1939. Elokuva perustuu Juhani Tervapään eli Hella Wuolijoen näytelmään Justiina (1937).

Tarinassa kevytmielisen naisen kanssa avioitunut laamanni Robert Harmaalahti (Tauno Palo) tapaa lapsuudenkodissaan poikansa ja tämän äidin, entisen sisäkön.[1] Elokuvaa on luonnehdittu suureksi isänmaalliseksi rakkaustarinaksi. Sensuuri poisti aikoinaan päähenkilöiden suutelukohtauksesta 15 sekuntia.[2]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Regina Linnanheimo  Justiina  
 Tauno Palo  Robert Harmaalahti  
 Emmi Jurkka  laulajatar Hilda Ålen  
 Elsa Rantalainen  senaattorska Agnes Harmelius  
 Leo Lähteenmäki  Olavi  
 Marjo Penttala  Riikka  
 Kaarlo Angerkoski  senaattori Fredrik Harmelius  
 Jorma Nortimo  tohtori Stenius  
 Arvo Kuusla  oopperalaulaja Andersson  
 Ossi Korhonen  oopperalaulaja Oramaa  
 Kalle Rouni  paroni Adolf Saarentausta  
 Reino Valkama  Jokinen  
 Lilli Sairio  Alperttiina, Justiinan äiti  
 Valter Tuomi  tuomari Sarko  
 Kauko Kokkonen  sotilas valkoisten esikunnassa  
 Oscar Tengström  lääninhallituksen virkamies  
 Irja Kuusla  Mari, sisäkkö  
 Otto Noro  Talli-Kalle  
 Lida Salin  keittäjätär  
 Toivo Suonpää  pehtoori Mäkelä  
 Toppo Elonperä  Martin, rovasti  
 Siiri Angerkoski  Amanda, ruustinna  
 Verna Piponius  paronitar Saarentausta  

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaisarviot elokuvasta olivat ristiriitaisia: toisaalta sitä kiitettiin korkeatasoiseksi ja todettiin sen olevan SF:n tuotannossa askel eteenpäin, näytelmää parempi taideteos, mutta eräässä arviossa sitä pidettiin hätiköitynä välipalana. Emmi Jurkan osasuoritus nostettiin monessa arviossa elokuvan keskeiseksi ansioksi.[3]

Myöhempien televisioesitysten yhteydessä elokuva saa ankaraakin kritiikkiä jäykästä ohjauksesta ja yliampuvasta näyttelemisestä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 226.7.2011, s. B 11.
  2. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 29/2011 sivu 17
  3. a b Arvioita, Elonet.fi, viitattu 3.1.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.