Katupeilin takana

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katupeilin takana
Näyttelijät Matti Ranin ja Eeva-Kaarinen Volanen elokuvassa.
Näyttelijät Matti Ranin ja Eeva-Kaarinen Volanen elokuvassa.
Ohjaaja Toivo Särkkä
Käsikirjoittaja Serp
Perustuu Serpin näytelmään Katupeilin takana (1946)
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Heikki Aaltoila
Kuvaaja Esko Töyri
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Pääosat Eeva-Kaarina Volanen
Matti Ranin
Helge Ranin
Henny Waljus
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus SF
Ensi-ilta 4. marraskuuta 1949
Kesto 96 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Katupeilin takana on T. J. Särkän ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1949. Se perustuu Serpin samannimiseen näytelmään vuodelta 1946 ja kertoo kamarineuvoksen tyttären ja maisterin romanssista 1800-luvun lopun Helsingissä.[1]

Katupeilin takana sai vuonna 1950 Jussi-palkinnot ohjauksesta, käsikirjoituksesta, kuvauksesta, naispääosasta sekä miessivuosasta (Uuno Laakso). Elokuva-Aitan yleisöäänestyksessä se valittiin vuoden 1949 suosituimmaksi kotimaiseksi. Katsojamäärät olivat vuoden kolmanneksi korkeimmat.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttämöllä Katupeilin takana esitettiin ensi kerran Suomen Kansallisteatterissa joulukuussa 1946 ja ilmestyi painettuna seuraavana vuonna.[1]. Serpin epookkikomedia on kuulunut vuosikymmenien ajan suomalaisten teattereiden suosikkeihin. Elokuva oli SF:n 15-vuotisjuhlaelokuva ja valmistui yhtiön sadantena näytelmäelokuvana.

Elokuvan päärooleissa on pitkälti samoja näyttelijöitä kuin Kansallisteatterissa. Sivurooleja lisättiin huomattavasti[1]. Näissä rooleissa on monia myöhemmin tunnetuiksi tulleita näyttelijöitä, kuten Martti Katajiston tulkitsema Jean Sibelius. Myös Tarmo Mannin tulkitsema Axel Gallén vilahtaa teatterikohtauksessa. Pikkuosissa nähdään eräitä tunnettuja näyttelijöitä, kuten Kullervo Kalske, Elsa Turakainen ja Heikki Savolainen.

Elokuva on esitetty televisiossa useaan otteeseen, ensimmäisen kerran joulupäivänä 1958.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen näytelmä ajoittuu kolmeen maaliskuiseen päivään vuonna 1892. Elokuvaversiossa tapahtumat on siirretty kesäaikaan. Vappu Biörcke viettää kesää Jalle-setänsä maatilalla. Pieni polkupyöräonnettomuus tuo hänen luokseen nuoren maisteri Kalle Härkösen. Jalle-sedän kartanossa vietetään pienet juhlat, jolloin useat elokuvan sivuhenkilöt tulevat tutuiksi. Vappu palaa Helsinkiin moster Mellan kanssa, mutta pitkästyy tapahtumien puutteessa. Elämään tulee kuitenkin särmää, kun Vappu joutuu kahnauksiin vanhoillisen isänsä kanssa. Tämän mukaan ei ylioppilaiden rientoihin saa mennä eikä miesvieraita vastaan saa ottaa, ei varsinkaan huoneessa, jossa on aukipedattu sänky.

Vappu kuitenkin uhmaa sääntöjä ja karkaa teatteriin. Mutkien kautta Kalle Härkönen päätyy lopulta Vapun makuuhuoneeseen, tosin täysin kunniallisissa merkeissä. Isä-Ossian ja Vapun sisko Elisabeth kuitenkin järkyttyvät sinänsä viattomasta tilanteesta. Jalle-setä ja Sonja Brandt kokevat tilanteen koomisena ja yrittävät tyynnytellä Ossiania. Moster Mella seisoo jossain välimaastossa. Tämän hässäkän jälkeen Kallen pitäisi vielä pyytää Vapun kättä Ossianilta. Tämä pitää Kallea röyhkeänä pyrkyrinä, ja kaiken lisäksi Kallen sukunimikin on vielä niin rahvaanomainen. Tarinassa seurataan myös Ossianin ja Sonjan romanssin kehittymistä sekä Jalle-sedän ja moster Mellan välillä kipunoivaa lemmenliekkiä. Taustalla analysoidaan Venäjän vallan aikaisen suomalaisen sivistyneistön suhdetta valtiollisiin auktoriteetteihin.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Näyttelijä  … Rooli  
 Eeva-Kaarina Volanen  … Vappu, Valborg Biörcke  
 Helge Ranin  … kamarineuvos Ossi(an) Biörcke  
 Henny Waljus  … moster Mella, Emelie Lindh  
 Uuno Laakso  … Jalle (Hjalmar) Biörcke  
 Rauha Rentola  … Elisabeth Heckler, Liisi  
 Birgit Kronström  … Sonja Brandt, ent. Wulff  
 Matti Ranin  … Kaarlo Härkönen, Kalle  
 Lasse Pöysti  … ylioppilas Arvid Molander  
 Unto Salminen  … tohtori Einar Heckler  
 Kyllikki Väre  … naisylioppilas Elma Lindgren  
 Ida Salmi  … ruustinna Molander  
 Jalmari Rinne  … rovasti Molander  
 Annie Sundman  … Savilahden armo  
 Kalle Rouni  … Gustaf  
 Rafael Pihlaja  … Valdemar  
 Mauri Jaakkola  … Joose  
 Aarne Laine  … apteekkari  
 Esteri Kasurinen  … Liinu  
 Kerttu Salmi  … Nastja  
 Aino Lehtimäki  … Koivuniemen emännöitsijä  
 Elsa Nyström     
 Maininki Sippola     
 Sirkka Lindau     
 Otto Noro     
 Ilmi Parkkari     
 Irja Kuusla  … emäntä pellolla  
 Leo Mikander     
 Tarmo Manni  … Axel Gallén  
 Heikki Savolainen  … Väinämöinen  
 Martti Katajisto  … Sibelius  
 Pentti Valkeala  … nuorukainen  
 Elsa Turakainen  … nainen Kleineh'ssa  
 Kalle Viherpuu     
 Vappu Jurkka     
 Tuulikki Uskali     
 Kullervo Kalske     
 Artturi Laakso     
 Laila Rihte     
 Esko Salminen     

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvaa on luonnehdittu idylliksi 1800-luvun lopulta. Erityisesti sen tarjoamaa ajankuvaa on kehuttu. Aikalaisarvioissa se sai yksimielistä suitsutusta Jouko Tyyrin Ylioppilaslehteen kirjoittamaa arviota lukuun ottamatta.[2] Myöhemmin televisioesityksen yhteydessä Ilta-Sanomien Timo Malmi arvioi, että Särkkä hallitsee suomalais-venäläisen epookin kuvauksen hienosti, etenkin Volasen, Laakson ja Pöystin kaltaisten näyttelijöiden kanssa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 23.4.2013
  2. Aikalaisarviot, Elonet.fi, viitattu 23.4.2013
  3. Malmi, Timo: Elokuvat. Ilta-Sanomat, 2010, nro 9.3., s. 42.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]