Yövartija vain...
Yövartija vain... | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | Yrjö Norta |
Käsikirjoittaja | Erik Dahlberg |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Martti Similä |
Kuvaaja |
Theodor Luts Armas Hirvonen |
Leikkaaja | Yrjö Norta |
Lavastaja | Karl Fager |
Pääosat |
Aku Korhonen Regina Linnanheimo Unto Salminen Uno Wikström |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
Ensi-ilta | 1. joulukuuta 1940 |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Yövartija vain... on Yrjö Nortan ohjaama elokuva vuodelta 1940.
Yövartijan roolin on käsikirjoittaja Erik Dahlberg tehnyt Aku Korhoselle mittatilauksena. Hän kirjoittaa: ”Olen aina kuulunut Aku Korhosen suuriin ihailijoihin, ja tämän ihailun sponttaanina ilmauksena on Yövartija-elokuva.” Aiheessa voi nähdä viitteitä pari vuotta aiemmin Suomessa esitettyyn yhdysvaltalaiselokuvaan Kultaisen lännen tyttö, ja se heijastelee myös Suomen kansan yhtenäistymisen halua talvisodan jälkeen.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aku Korhonen | … | yövartija Virtanen |
Regina Linnanheimo | … | Aino Virtanen |
Unto Salminen | … | Veikko Kuusela |
Uno Wikström | … | tehtailija Kuusela |
Kaisu Leppänen | … | Liina, tehtaantyttö |
Sylvi Palo | … | Kaisu, tehtaantyttö |
Kyösti Käyhkö | … | konttoripällikkö Suonperä |
Toppo Elonperä | … | kirkkoherra |
Jussi Piironen | … | sairaalan lääkäri |
Evald Terho | … | murtovaras |
Aku Käyhkö | … | Mikko, konstaapeli tehtaan portilla |
Liisa Tuomi | … | tehtaantyttö / Marja, rippikoululainen / nainen ravintolassa |
Rauni Luoma | … | Maiju, tehtaantyttö |
Helen Mardi | … | kaunissäärinen konttorityttö |
Orvokki Siponen | … | La Cumparsitan tanssija |
Klaus Salin | … | La Cumparsitan tanssija |
Kauko Junkkarinen | … | 2. herra Kauppaklubilla |
Nestori Lampi | … | herra Kauppaklubilla ja ravintolassa |
Matti Aro | … | pyöveli |
Kaarlo Hiltunen | … | mies ravintolassa |
Johan Jäätiö | … | mies ravintolassa |
Uno Onkinen | … | mies ravintolassa |
Margareta Wasenius | … | nainen ravintolassa |
Vilho Siivola | … | 4. esimies |
Eero Leväluoma | … | 3. esimies |
Arvi Tuomi | … | lääkäri |
Mervi Järventaus | … | ylioppilas / rohdoskaupan myyjä |
Eino Salmi | … | ylioppilas juhlissa |
Rauli Tuomi | … | laulava ylioppilas |
Matti Aulos | … | uusi yövartija |
Lida Salin | … | maalaistalon emäntä |
Otto Noro | … | konstaapeli |
Laila Jokimo | … | sairaanhoitajatar |
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarvioissa elokuva sai melko myönteisen vastaanoton. Sitä verrattiin vanhanaikaisiin joulusatuihin, joissa hyvä ja paha ovat vastakkain ja hyvä saa voiton. Salama Simonen (Uusi Suomi) sanoi arviossaan, että ”tällaisia ihmisiä ei liene olemassa, mutta kun nyt kerrotaan joulutarinaa, lienee se kerrottava niin kuin lapsille ainakin, toisin sanoen annettava äärimmäisyyksien puhua ja julistaa idealismin sanomaa”. Toini Aaltonen (Suomen Sosialidemokraatti) kirjoitti: ”Alkupuoli on kerrottu koruttoman kauniisti ja myöskin todellakin filmaattisella näkemyksellä”, mutta toteaa lopun ”kuitenkin valahtavan auttamattomasti imelän tosikertomuksen tasolle.”[2]
Myöhemmin Tv-maailman kriitikko arvioi elokuvan tunteikkaaksi tarinaksi yövartijasta ja armottomasta tehtaanjohtajasta sekä heidän lapsistaan, ja toteaa että aiheen yhteiskunnalliset ristiriidat on peitelty yövartijan tasapainoisen hahmon taakse.[3] Myös Helsingin Sanomien kriitikko Arto Pajukallion näkemys on, että elokuvassa vaalitaan sotaan liittyvää luokkasopua. Kriitikko luonnehtii elokuvaa sadunomaiseksi melodraamaksi.[4]
Aku Korhonen on nähty niin aikalaisarvioissa kuin myöhemminkin elokuvan pelastajana ylenmääräiseltä naiiviudelta, kuten kirjoittaa esimerkiksi Henri Waltter Rehnström Tv-maailman arviossa heinäkuussa 2014.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yövartija vain... Elonet. Taustaa. Viitattu 10.7.2014.
- ↑ Yövartija vain... Elonet. Lehdistöarviot. Viitattu 10.7.2014.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma22/2012. s. 29.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 8.6.2012, s. D 7.
- ↑ Rehnström, Henri Waltter: Yövartija vain. Päivän elokuvia, Tv-maailma 27/2014, s. 12.