Kaisu Leppänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee 1904 syntynyttä näyttelijää. Hänet sekoitetaan toisinaan 1899 syntyneeseen Kaisa Leppäseen.
Kaisu Leppänen
Kaisu Leppänen 1930-luvun alussa.
Kaisu Leppänen 1930-luvun alussa.
Henkilötiedot
Koko nimi Katri Sisko Juhontytär Leppänen
Syntynyt13. lokakuuta 1904
Turku
Kuollut4. maaliskuuta 1993 (88 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Puoliso Ilmari Unho (1927–1933)
Tauno Majuri (1937–1943)
Lapset Pentti Unho
Näyttelijä
Merkittävät roolit Vieras mies tuli taloon
Ihmiset suviyössä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Katri Sisko Juhontytär ”Kaisu” Leppänen (13. lokakuuta 1904 Turku4. maaliskuuta 1993 Helsinki[1]) oli suomalainen näyttelijä. Hän teki Suomen Kansallisteatterissa yli neljä vuosikymmentä kestäneen uran, valkokankailla hän tulkitsi vahvoja naisrooleja. Kaisu Leppänen palkittiin Jussi-patsaalla vuonna 1949 naissivuosasta Mettälän Santrana elokuvassa Ihmiset suviyössä.[1]

Kaisu Leppänen oli näyttelijä Aarne Leppäsen sisar.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppäsen teatteriura alkoi 17-vuotiaana, jolloin hän pääsi Suomen Kansallisteatteriin kuiskaajaksi. Suomen Näyttämöopiston hän suoritti 1927–1928. Leppänen sai koulun jälkeen kiinnityksen Kansallisteatteriin ja jäi sieltä eläkkeelle 1970.[1] Hän näytteli teatterissa yli 150 roolissa. Hänen vaikuttaviin roolisuorituksiinsa kuuluivat muun muassa Niskavuoren Loviisa, Elisabetin osa näytelmässä Maria Stuart, leskirouva Gurmyskajan osa Aleksandr Ostrovskin näytelmässä Metsä, Irina Arkadina Anton Tšehovin näytelmässä Lokki sekä äidin osa Federico García Lorcan Veren häissä.

Leppänen debytoi valkokankailla 25-vuotiaana huonepalvelijan osassa mykkäelokuvassa Korkein voitto. Vuonna 1932 hänellä oli yksi naispääosista komediassa Olenko minä tullut haaremiin.[1] 1930-luvun jälkipuoliskolla hän teki voimakkaat naispääosat draamaelokuvissa Vieras mies tuli taloon, (1938), Syyllisiäkö? (1938) ja Lapseni on minun (1940). Leppänen itse piti merkittävimpänä roolinaan Astrid Jönssonia Wilho Ilmarin ohjaamassa Vieras mies tuli taloon -elokuvassa.

Leppäsen muita filmirooleja ovat Jussilla palkittu Mettälän Santra Valentin Vaalan elokuvassa Ihmiset suviyössä ja Töyryn emäntä Edvin Laineen suurelokuvassa Täällä Pohjantähden alla. Onnistuneita tulkintoja olivat myös matami Röhelin elokuvassa Kun on tunteet sekä apuvaimo Lindgreenska Pastori Jussilaisessa. Leppäsen viimeiseksi filmityöksi jäi ruotsinkielisen rouvan osa Taavi Kassilan elokuvassa Petos vuonna 1988.

Kaisu Leppäsen ensimmäinen aviopuoliso oli ohjaaja Ilmari Unho ja toinen näyttelijä Tauno Majuri. Leppäsen ja Unhon poika oli Suomen Filmiteollisuudessa työskennellyt elokuvaaja Pentti Unho (1928–1970).[1] Molemmat liitot päättyivät eroon.

Muun muassa Panu Rajala on Tampereen Teatterin historiassaan (2004) sekoittanut Kaisa ja Kaisu Leppäsen.[2]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli
1929 Korkein voitto huonepalvelija
1932 Olenko minä tullut haaremiin maisteri Aili Viheroja
1936 Tee työ ja opi pelaamaan Anni Kuronen, kauppiaan tytär
Onnenpotku Eeva
1937 Kuriton sukupolvi kaunis nainen
1938 Vieras mies tuli taloon Astrid Jönsson
Syyllisiäkö? Emmi Hytönen
1939 Takki ja liivit pois! näyttelijätär Irma Aaltonen
1940 Lapseni on minun Elsa
Yövartija vain... Liina, tehtaantyttö
1941 Perheen musta lammas Saara Salonen
1943 Katariina ja Munkkiniemen kreivi maaherratar Elisabeth Gerhard
1945 Suomisen Olli yllättää insinöörinrouva Zuleima Johansson
1946 Menneisyyden varjo Kerstin Fader
Kirkastuva sävel seurapiirikaunotar Raili Salmio
1948 Ihmiset suviyössä Mettälän Santra
1949 Sinut minä tahdon Harrietin äiti
1950 Tanssi yli hautojen rouva

Vuosi Elokuva Rooli
1952 Yhden yön hinta Villen vaimo
Yö on pitkä Ritan äiti
Rikollinen nainen Lyyli, naisvanki
Kipparikvartetti vuorineuvoksetar Rahala
1953 Tyttö kuunsillalta Margit Lindman
1954 Kun on tunteet matami Röhelin
Herrojen Eeva rouva Taavanen
1955 Tähtisilmä rouva Hopeaheimo
Pastori Jussilainen Lindgreenska, apuvaimo
1957 Miriam Anta-täti
1958 Verta käsissämme Aaltonan naapuri
1960 Skandaali tyttökoulussa kauppaneuvoksetar Alma Dillman
1962 Pikku Suorasuu Alma Wahl
Ihana seikkailu neiti Alina Hammar
1968 Täällä Pohjantähden alla Töyryn emäntä
1972 Pohjantähti
1988 Petos fru

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kaisu Leppänen Elonetissä
  2. Kaisa Leppänen Elonetissä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkinen, Helka: Leppänen, Kaisu (1904–1993) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.