Aleksandr Ostrovski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasili Perov: Aleksandr Ostrovski (1871). Tretjakovin galleria.

Aleksandr Nikolajevitš Ostrovski (ven. Александр Николаевич Островский; 12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1823 Moskova14. kesäkuuta (J: 2. kesäkuuta) 1886 Štšelykovo, Kostroman kuvernementti) oli venäläisen näytelmäkirjallisuuden isä. Häntä pidetään kriittisenä realistina.lähde?

Ostrovskin tuotantoon kuuluu noin 50 näytelmää. Aiheina hänellä olivat itsekkyys, rahanahneus ja lahjukset, joita hän kuvaa Moskovan kauppiaiden elämän kautta huumorilla höystettynä. Monet säveltäjät, kuten Nikolai Rimski-Korsakov, ovat saaneet aiheita hänen näytelmistään. Tunnettuja näytelmiä ovat mm. Ukonilma, Metsä ja Syyttömästi syylliset.lähde?

Ostrovski opiskeli jonkin aikaa Moskovan yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa, jonka kurssia hän ei kuitenkaan suorittanut, vaan aloitti virkamiehenä oikeuslaitoksen palveluksessa. Virkaura avasi hänelle tilaisuuden tutustua Moskovan kauppiasluokan elämään ja tapoihin. Synnynnäinen rakkaus teatteriin kannusti häntä käsittelemään havaintojaan draamoissa. Ensimmäistä onnistunutta kokeilua Kuvaelmia perheonnesta (1847) seurasi tiiviiseen tahtiin sarja näytelmiä, joissa tulee näkyviin tekijän tarkka elämäntuntemus, kekseliäisyys ja taito esittää tyypillisiä, aitovenäläisiä kansallisominaisuuksia.[1]

Ostrovskin useimmat teokset liittyvät aiheiltaan venäläiseen kauppiassäätyyn, jonka sivistymättömyyttä, voitonhimoa (suden suuta ja ketun häntää) ja itsekästä omapäisyyttä hän säälimättä arvosteli. Tosin hän liikkui historiallisenkin draaman alalla (Vale-Dimitri ja Vasilisa Melentjeva), kykenemättä kuitenkaan luomaan mitään erikoista.[1]

Ostrovskin näytelmiä ovat muun muassa Me sovimme omiemme kanssa (1850), Köyhä morsian (1852), Köyhyys ei ole rikos (1854), Älä elä tahtosi mukaan (1855), Ukkosilma (1860), Metsä (1872). Ensinnä mainitun huvinäytelmän ilmestyminen herätti tyytymättömyyttä vaikutusvaltaisissa kauppiaspiireissä, ja siitä syystä hän menetti virkansa. Näytelmää saatiin esittää näyttämöllä vasta kymmenen vuotta myöhemmin.[1]

Ostrovski nimitettiin 1885 Moskovan keisarillisen teatterin johtajaksi, mutta pian sen jälkeen seurannut kuolema esti häntä panemasta toimeen niitä uudistuksia, joita hän uudessa virassaan aikoi toteuttaa. Ostrovski on kääntänyt venäjäksi muun muassa William Shakespearen ja Miguel Cervantesin tuotantoa. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät 1885, käännökset 1886.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ostrovskij, Aleksandr Nikolajevitš, Tietosanakirja osa 6, palsta 1680, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1914

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.