Sinut minä tahdon
| Sinut minä tahdon | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Valentin Vaala |
| Käsikirjoittaja | Valentin Vaala |
| Perustuu | Denys Astonin romaaniin Voitto- ja tappiotili (Otava, 1943) |
| Tuottaja | Risto Orko |
| Säveltäjä | Nils Lerche |
| Kuvaaja |
Eino Heino (sisäkuvaus) Yrjö Aaltonen (ulkokuvaus) |
| Leikkaaja | Valentin Vaala |
| Lavastaja | Roy |
| Pääosat |
Hillevi Lagerstam Tapio Rautavaara Ekke Hämäläinen Lasse Pöysti |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
| Ensi-ilta | 1949 |
| Kesto | 84 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Sinut minä tahdon on Valentin Vaalan ohjaama suomalainen romanttinen komediaelokuva vuodelta 1949. Elokuva pohjautuu löyhästi Denys Astonin romaaniin Voitto- ja tappiotili (Otava, 1943).
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimimerkki Denys Astonin takana on tuottelias suomalainen viihdekirjailija Anna Inkeri Relander.[1] Musiikin on säveltänyt muutoin näyttämö- ja balettimusiikkiin keskittynyt Nils Lerche (1905–1986). Elokuvassa on käytetty taustaprojisointia ensi kerran Suomessa.[2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakkaudessa pettynyt helsinkiläinen Katri Vesa (Hillevi Lagerstam) lähtee maalle tätinsä luokse. Naapurissa asuu rikas, sokea kemisti Kari Tuulos (Tapio Rautavaara), jonka tueksi hän ryhtyy pitämällä tälle seuraa ja lukemalla.
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Hillevi Lagerstam | … | Katri Vesa alias Katri Lanttu |
| Tapio Rautavaara | … | Kari Tuulos, kemisti-insinööri |
| Ekke Hämäläinen | … | Erkki Kovalinna, ulkoministeriön virkamies, tuomari |
| Lasse Pöysti | … | Seppo Vesa, ”Seppo Piristäjä” |
| Kaarina Vahtonen | … | Maija, Katrin ystävätär |
| Aino-Inkeri Notkola | … | rouva Vesa |
| Helvi Aunio | … | Essu-täti |
| Rakel Laakso | … | rouva Virtanen, Tuuloksen vuokrahuvilan taloudenhoitaja |
| Olavi Reimas | … | Risto, merikapteeni |
| Tarmo Manni | … | Jaakko Vihma, insinööri |
| Kaisu Leppänen | … | Harrietin äiti |
| Margit Lauri | … | Harriet, Karin vaimo |
| Salli Karuna | … | rouva Vihma, Jaakon äiti |
| Roy | … | vieraita Vihmojen kutsuilla |
| Chris Paischeff | … | vieraita Vihmojen kutsuilla |
| Heikki Packalén | … | vieraita Vihmojen kutsuilla |
| Sinikka Koskela | … | vieraita Vihmojen kutsuilla |
| Tuli Arjo | … | vieraita Vihmojen kutsuilla |
| Kyllikki Forssell | … | neiti Carlstedt |
| Mailis Vaaja | … | neiti Carlstedtin ystävätär Vihmojen kutsuilla |
| Irja Rannikko | … | palvelijatar Vihmojen kutsuilla |
| Kosti Aaltonen | … | kartanon puutarhuri |
| Saara Ranin | … | rouva maantiellä, Essu-tädin naapuri |
| Aarne Kuokkanen | … | asiakkaita kahvilan terassilla |
| Jukka Kuusisto | … | asiakkaita kahvilan terassilla |
| Satu Unho | … | asiakkaita kahvilan terassilla |
| Irma Tyllinen | … | sairaanhoitajatar |
| Martta Kinnunen | … | Katri Karin mielikuvissa |
| Ale Porkka | … | Tuuloksen maatilan palvelusväkeä mielikuvajaksossa |
| Paavo Honkamäki | … | Tuuloksen maatilan palvelusväkeä mielikuvajaksossa |
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikalaisarvioissa elokuva sai laimean vastaanoton: ”kevyt, tyhjänpuoleinen komedia”, ”Voisi Suomi-Filmi Valentin Vaalalla parempaakin teettää”. Näyttelijätkin saivat osansa: ”useimmat näyttelijät eivät hallitse vivahduksellista ja luontevaa keskustelutaitoa”. Toisenlaisen näkemyksen kiteyttää arviossaan Olavi Veistäjä: ”komedian kevyt sävy on tavoitettu hyvin”.[2]
Myöhemmässä kritiikissä elokuvaa luonnehditaan kankean kirjalliseksi ja tahattoman koomiseksi, ja sitä on pidetty Vaalan heikoimpana elokuvana.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jyrki Laelma, Poikamiesten holhokki. Iltalehti. Viitattu 25.7.2011.
- ↑ a b Sinut minä tahdon Elonetissä, viitattu 9.6.2013.
- ↑ Päivän elokuvia, Tv-maailma, 29/2011 sivu 13
- ↑ Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 25.7.2011, sivu B 9